Kohti yhä avoimempaa yhteiskuntaa

Arvo KokkonenAvoimuus on moniin eri aloihin liittyvä käsite. Avoimuudella tarkoitetaan läpinäkyvyyttä, jakamista tai keskeneräisyyttä ja toisiaan täydentävyyttä. Julkisuusperiaate on hallinnon avoimuuden perusta. Ohjelmistokehityksessä avoimuutta edustaa avoin lähdekoodi. Termillä avoin tieto tarkoitetaan tiedon avoimeen tuottamiseen ja jakeluun liittyviä periaatteita ja käytäntöjä. Avoin innovaatio on organisaation tapa ulottaa tuotekehitys ulkopuolelleen. Psykologiassa avoimuus on yksi viidestä persoonallisuuden pääpiirteestä.

Suomi on avoimuuden kärkimaa

Suomalaisen oikeuskulttuurin keskeisenä piirteenä pidetään yhteiskunnan ja julkisen päätöksenteon avoimuutta. Avoimuuden ja julkisuuden perusteet ulottuvat Suomessa ja Ruotsissa kahden ja puolen vuosisadan päähän. Viime marraskuussa tuli kuluneeksi 250 vuotta siitä, kun julkisuusperiaate ensimmäistä kertaa kirjattiin oikeudellisesti sitovaksi säännöksi (ns. painovapausasetus 1766). Avoimuus mahdollistaa vastuun ja tilivelvollisuuden.

Kansainvälisissä arvioinneissa Suomi on jatkuvasti säilynyt yhtenä maailman avoimimmista maista. Toimittajat ilman rajoja -järjestö pitää Suomea ykkösenä median vapauden kannalta. Transparency puolestaan kolmanneksi korruption vähäisyydessä.

Tieto päätöksenteon tukena

Nykyisin puhutaan paljon tiedon sitomisesta päätöksentekoon. Viime viikolla Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta julkaisi asiasta selvityksen. Yhtäköyttä-hankkeessa (yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätöksenteossa) selvitettiin, miten tuetaan kokonaisvaltaista tietopohjaista päätöksentekoa ja hyödynnetään paremmin seuranta-, tieto-, arviointi- ja tutkimusaineistoa. Tavoitteena oli pohtia tietojärjestelmien, toimintamallien ja eri toimijoiden roolien muodostamaa tehokasta kokonaisuutta, johdonmukaista menetelmää. Tärkein suositus selvityksessä oli jaetun ymmärryksen tavoittelu päätöksenteossa. Selvityksen mukaan tutkimustiedon kuuleminen päätöksenteossa paranee paradoksaalisesti parantamalla myös ei-tieteellisen tiedon kuuntelemista.

Avoimuutta edistetään yhteisvoimin

Maanmittauslaitos avasi maastotiedot aika täsmälleen viisi vuotta sitten. Se oli merkittävin julkishallinnon tiedon avaamisen avaus Suomessa. Monet muut viranomaiset ovat seuranneet. Kokemuksemme rohkaisemina on avaamista jatkettu viimeksi kiinteistöjen rajatiedon avaamisella tämän vuoden alusta. Avaaminen on uskoakseni tukenut suomalaista yhteiskuntaa niiden periaatteiden toteuttamiseksi, jotka jo 250 vuotta sitten otettiin yhteiskunnallisen kehityksen perustaksi.

Edessämme on uusia haasteita. On kyettävä löytämään uusia avoimia toimintamalleja, jotka tukevat yhteiskunnan kehitystä. Paikkatietopoliittisen selonteon valmistelu, kansallisen maastotietokannan uudistaminen, kiinteistöverotuksen maapohjan arvostuksen arviointimenetelmän kehittäminen ja sähköisen asioinnin kaksisuuntaisuuden mahdollistaminen esimerkiksi kiinteistötehtävissä ovat hankkeita, joilla Maanmittauslaitos haluaa kehittää paitsi tietojärjestelmiä myös toimintatapoja entistä avoimemmiksi. Yksin emme voi sitä tehdä. Mutta se vaatii kumppaneiltakin avoimuutta ja vanhoista toimintatavoista irtautumista.

Avoin tieto ja tiede ovat Maanmittauslaitoksen strategian yksi päämäärä.

 

Arvo Kokkonen
pääjohtaja
 

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kommentit

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.