Laigen ja ludden

Giddodatgávppiin ostojuvvon eanaviidodat (mearreviidodat) ráhkaduvvo iežas eanasadjin laigemiin.

Ludden lea giddodatdoaimmahus, mainna burgojuvvo eanasaji oktasašoamastus. Ludden vuođđuduvvá juohkin láhkai opmodaga árvvoštallamii, juohkinsávaldagaid čielggadeapmái ja vuogálaš eanageavaheapmái vuođđuduvvi plánemii.

Skovit

Laigen

Laigendoaimmahussii laktašuvvá dávjá giddodatgávpi, giddodatlonohallan dahje skeaŋka. Maid árbin fidnejuvvon eanabihtá galgá laiget.

Stuorát gávpogiid sajádatlávvaguovlluid siste mearreviidodagaid laigemis vástidit gielddat. Áššis fidne lasi dieđu njuolga gielddas.

Laigema ohcan

Laigen vuolgá johtui automáhtalaččat, go mearreviidodahkii lea mieđihuvvon lágačuorvva.

Laigema galgá ohcat dušše fal dalle, go giddodaga oamasteaddji dáhttu earuhit iežas oamastan giddodagas iežas nammii ođđa giddodaga.

Oza laigema Suomi.fi-bálvalusa skoviin (suomagillii) dahje sádde friddjahápmásaš ohcamuša Eanamihtidanlágádussii. Lavtte ohcamušši kártta.

Laigema ovdáneapmi

Luddema ulbmil

Ludden lea giddodatdoaimmahus, mainna burgojuvvo eanasaji oktasašoamastus. Ludden vuođđuduvvá juohkin láhkai opmodaga árvvoštallamii, juohkinsávaldagaid čielggadeapmái ja vuogálaš eanageavaheapmái vuođđuduvvi plánemii.

Ohcan

Luddema sáhttá ohcat okta dahje eanet oktasašoamasteaddjiin dahjege osolaččain, go beare su oamastusossodat  (ovdamearkan 1/3) lea dieđus ja lágačuorvva lea ohccojuvvon. Juogekeahtes jápminbeasi osolaš ii sáhte ohcat beassái gullevaš eanasaji luddema, dasgo ovdal galgá dahkkot árbejuohku, mas oasálačča oamastusvuoigatvuođa sturrodat meroštallojuvvo.

Ludden ohccojuvvo eanamihtidandoaimmahagas. Ohcamuš sáhttá lea friddjahápmásaš dahje dan sáhttá dahkat skoviin, man sáhttá sihtat eanamihtidandoaimmahagas dahje čálihit interneahttasiidduin. Doaimmahusohcamuša sáhttá deavdit maiddái suomi.fi -portálas (suomagillii).

Doaimmahusa johtu

Doaimmahusa ollašuhttimii gullet eanamihtidandoaimmahagas dáhpáhuvvi arkiivačielggadusat ja válmmaštallan, doaimmahusčoahkkimat, juohkinplána, meahccebarggut sihke doaimmahusáššegirjjiid ráhkadeapmi ja doaimmahusa merken giddodatregistarii.

Luddema ollašuhttá eanamihtidandoaimmahaga mearridan doaimmahusinšeneavra. Doaimmahussii gullevaš áššit čovdojuvvojit doaimmahusčoahkkimis, masa áššeoasálaččat dahjege buot osolaččat bovdejuvvojit. Doaimmahusčoahkkimat dollojuvvojit dábálaččat guovttis njealljái.

Álgočoahkkimis doaimmahusinšeneavra čilge doaimmahusa jođu sihke ludden láhkai eanasaji iešvuođaid, eanageavaheami plánema ja árvvumeroštallama ákkaid. Luddemis earuhuvvojit dušše daid oktasašoamasteaddjiid ossodagat, geat dan sihtet. Earáinge go ohccis lea álgočoahkkimis vejolašvuohta sihtat ossodagaideaset earuheami.

Luddema várás eanasajis ráhkaduvvo kárta, masa merkejuvvojit árvvumeroštallama dáfus mearkkašahtti dállooassegovadagat dego iešguđetgelágan vuovddit, bealddut sihke huksensajit ja eará erenomáš árvočuozáhagat. Doaimmahusinšeneavra árvvoštallá govadagaid eanavuođu ja dain leahkki eará opmodaga dego muoraid ja ráhkadusaid árvvuid. Árvvoštallamis sáhttit atnit ávkin earret eará meahcceplána dieđuid.

Kártái ja árvvoštallamii oahpásmuvvama  maŋŋá áššeoasálaččat sáhttet ovdanbuktit fuopmášuhttimiiddiset ja juohkinsávaldagaideaset. Dan maŋŋá doaimmahusinšeneavra hábme álgoplána juohkimii.

Áššeoasálaččain lea vejolašvuohta evttohit álgoplánii rievdadusgáibádusaid. Daid gieđahallama maŋŋá doaimmahusinšeneavra mearrida loahpalaš juohkinplánas. Ođđa eanasajit merkejuvvojit lundui loahpalaš juohkinplána mielde.

Loahppačoahkkimis mearriduvvo eanasajiid hálduiváldima áigi, osolaččaid gaskasaš buhtadusaid máksin ja doaimmahusgoasttádusaid máksingeatnegasvuohta.

Molssaevttolaš árvvoštallanvuogit

Ludden sáhttá dahkkojuvvot juogo dállooasseluddemin dahje oppalašárvoluddemin. Osolaččaid vuordámušat juogu loahppabohtosis ja ludden láhkai eanasaji iešvuođat váikkuhit árvvoštallanvuogi válljemii.

Dállooasseluddemis eanasadji juhkkojuvvo nu, ahte eanavuođđu, man guhtege osolaš oažžu, vástida árvvu bealis su oamastanossodaga. Eará eanasadjái gullevaš opmodat juohkása dan mielde makkár sajiin dat dálloosiin leat ja daid vuođul mearriduvvojit ruhtabuhtadusat.

Oppalašárvoluddemis árvvoštallojuvvojit ráhkaduvvon eanasajiid oppalašárvvut. Árvvoštallan sisttisdoallá eanavuođu ja eará eanasadjái gullevaš opmodaga. Osolaš sáhttá oažžut su olles oasi ovdamearkka dihte vuovdin, gáddebálstán dahje gilvineanan. Osolaččaid gaskasaš ruhtabuhtadusat báhcet dávjá uhcibun go dállooasseluddemis.

Juohkima plánen

Juohkinplána sisttisdoallá evttohusa das, makkár guovllut ja oktasašguovloossodagat osolaččaide ođđa eanasajiide bohtet ja makkár losádusat vuođđuduvvojit. Juohkinplána ulbmilin lea, ahte guhtege osolaš oažžu iežas oamastanossodaga árvvu vástideaddji eanasaji. Álo eanasaji árvu ii sáhte dievaslaččat vástidit oamastusossodaga. Dan dáhpáhusas oamastanossodagain spiehkkaseapmi buhtaduvvo osolaččaid gaskasaš ruhtabuhtadusaiguin. Maiddái buhtadusaid sturrodagat ovdanbuktojuvvojit juohkinplánas.

Osolaččaid lea buorre jo ovdal juohkinplána hábmema ovdabuktit iežaset juohkinsávaldagaid, dasgo dain lea stuorra mearkkašupmi plána hábmemis. Osolaččaid lea buorre oahpásmuvvat fuolalaččat juohkinplánii, dasgo dan sáhttá rievdadusgáibádusaid vuođul vel dárkkistit.

Osolaččat eai dárbbaš leat ovttamielalaččat juohkinplánas. Rievdadusgáibádusaid gieđahallama maŋŋá doaimmahusinšeneavra addá mearrádusas ja eanasaji juohkin ollašuvvá.

Váidinvejolašvuohta

Doaimmahusas dahkkon mearrádusain sáhttá váidit 30 beaivve siste eanariektái. Rievdadusa eanarievtti mearrádussii sáhttá ohcat alimus rievttis, jos dat mieđiha váidinlobi.

Doaimmahusa maŋŋá

Go doaimmahus lea ožžon lágafámu, das hábmejuvvon ođđa eanasajit merkejuvvojit giddodatregistarii. Osolaččaid árat lágačuorvagat sirdojuvvojit automáhtalaččat sidjiide luddemis ráhkaduvvon eanasajiide. Eanamihtidandoaimmahat sádde osolaččaide kopiijaid doaimmahusáššegirjjiin, jos dat eai leat jo árat doaimmahuvvon.

Giddodatregistarii merkema maŋŋá eanamihtidandoaimmahat bearrá doaimmahusgoasttádusaid doaimmahusčoahkkimis mearriduvvon juogadanvuođuštusa mielde. Doaimmahusgoasttádusat mearrašuvvet doaimmahussii geavahuvvon bargoáiggi vuođul. Dárbbu mielde doaimmahusas sáhttit dahkat mearrádusa máksit oasi rehkegis jo doaimmahusa áigge.