Giddodaga juogadeapmi dahkkojuvvo laigemiin dahje luoddumiin. Maiddái oktasaš guovlluid sihke oktasaččat oamastuvvon giddodagaid sáhttá juohkit.
Go dállu oamastuvvo oktasaččat, dat juogaduvvo juogo luoddumiin dahje juohkosoahpamušain. Luoddundoaimmahusas dálu opmodat árvvoštallo ja jugaduvvo luohtehahtti vugiin ja oktilaš prinsihpaiguin. Juohkosoahpamuš vuođđuduvvá oamasteaddjiid gaskasaš soahpamuššii, mii ollašuhtto laigendoaimmahusas.
Luoddun
Luoddumis giddodat dahje giddodagat juogaduvvojit osolaččaid gaskkas sin oamastan osiid (ovdamearkka dihte ½ ja ½) mielde. Luodduma sáhttá ohcat okta dahje máŋgga giddodaga osolaš, gean oamastanoassi lea lágačuorvvuhuvvon. Luodduma dahkamii ii dárbbaš buot oamasteaddjiid miehtama.
Juogekeahtes jápminbeasi osolaš ii sáhte ohcat beassái gullevaš dálu luodduma. Vuos galgá dahkat árbejuogu, mas osolačča oamastanoasi sturrodat meroštallojuvvo. Árbejuogu maŋŋá mearreoasi oamastussii galgá ohcat lágačuorvaga.
Luoddumis lea okta dahje máŋgga čoahkkima ja dain gánneha leat mielde. Doaimmahusinšenevra guldala áššeoasálaččaid gáibádusaid ja dahká juohkinplána, masa áššeoasálaččat sáhttet dahkat muittuhusaid. Muittuhusaid gieđahallama maŋŋá doaimmahusinšenevra mearrida giddodaga juogadeamis. Doaimmahusinšenevrras lea ovddasvástádus juogu riektavuođas.
Luodduma eanadatbargguin kártejit juogadan láhkái dálu boares rájáid ja juohkinplána gieđahallama maŋŋá merkejit eanadahkii ođđa dáluid rájáid.
Loga lasi luoddumis (pdf, suomagillii).
Juohkosoahpamuš
Juohkosoahpamušas oamasteaddjit sohpet ieža mo giddodat juhkkojuvvo. Soahpamušas juohke oktasašoamasteaddjái lea čujuhuvvon iežas guovlu juogadan láhkái giddodagas. Soahpamuša galgá dahkat čálalaččat ja nannet gávpenannejeaddjiin.
Soahpamušas meroštallon guovlluide galgá ohcat lágačuorvagiid. Lágačuorvaga mieđiheami maŋŋá laigen álgá automáhtalaččat. Laigemis soahpamuš ollašuhtto hábmemiin ođđa giddodagaid.
Oza giddodaga luodduma
- Čohkke vejolaš mildosiid ja vurke daid pdf- dahje jpg-hámis.
-
Oza doaimmahusa Áššiiddikšunbálvalusas:
- persovdnaáššehasat
- organisašuvdnaáššehasat
Vállje vuos giddodaga ja man doaimmahusa ozat, deavdde dasto ohcamuša dieđuid ja lasit ohcamuššii vejolaš mildosiid. Bálvalussii sáhttet čálihit iežaset organisašuvnna beales sisa dat olbmot, geaidda lea merkejuvvon gávperegistarii organisašuvnna nammačállinvuoigatvuohta. - Juos háliidat doaimmahusa áššegirjjiid elektrovnnalaččat alccet, váldde suomi.fi-dieđuid atnui (suomagillii).
Sáhtát ohcat doaimmahusa maiddái báberhámát ohcamušskoviin (suomi.fi, suomagillii), juos dus ii leat vejolašvuohta geavahit Áššiiddikšunbálvalusa.
Eanamihtidanlágádusa lassin muhtin gielddat, dego Helsset, Vantaa ja Espoo dahket eanamihtidandoaimmahusaid guovllustis. Dán dáhpáhusas sáhtát ohcat doaimmahusa gielddas ja mii sirdit áššiiddikšunbálvalusas dahkkojuvvon ohcamuša gieldda gieđahallamii. Oaččot lassedieđuid doaimmahusaid birra gieldda siidduin.
Doaimmahusa bistin
Geahča ohcamušaid ja eananmihtidanbálvalusaid gaskamearalaš gieđahallanáiggiid Ohcamušaid gieđahallanáiggit -siiddus (suomagillii).
Haddi
Luodduma ja eará oktasaš guovllu go oktasašmeahci juogadeami giddodatdoaimmahusmáksu mearrašuvvá sihke juohkin láhkái viidodaga ja hábmen láhkái registtarovttadagaid (giddodagaid ja oktasaš guovlluid) meari mielde.
Laigen
Laigemis hábmejuvvo ođđa giddodat. Laigen laktása dávjá giddodatgávpái, -lonuheapmái, skeŋkii dahje árbái. Juos du háhkan guvlui (mearreviidodahkii) giddodagas lea mieđihuvvon lágačuorvva, laigen álgá automáhtalaččat.
Oza laigendoaimmahusa, go háliidat sirret guovllu du oamastan giddodagas. Laigema sáhttá ohcat giddodaga oamasteaddji dahje oasseoamasteaddji. Laigema mearrádusat dahkkojuvvojit doaimmahusčoahkkimis, mas addet ee. ođđa giddodahkii nama, nannejit giddodaga rájáid ja giddodaga geavaheapmái laktáseaddji vuoigatvuođaid (ovdamearkka dihte geaidnovuoigatvuohta). Juos giddodatrájáin lea eahpečielggasvuohta, laigema oktavuođas sáhttá dahkat rádjágeavvama.
Laigema laktásit dehálaččat eanadatbarggut, maid oktavuođas luohpadangirjjis sohppojuvvon ráját merkejuvvojit eanadahkii rádjemearkkaiguin. Eanadatbargguin dárbašiiguin vástida Eanamihtidanlágádus. Dábálaččat eanadatbarggut dahkkojuvvojit čoahkkima oktavuođas. Laigema laktásit detáljat, main mearriduvvo čoahkkimis. Áššeoasálaš gánneha leat mielde, muhto eretorrun ii goittotge eastte laigema.
Loga lasi laigemis (pdf, suomagillii)
Loga lasi rádjágeavvamis (pdf, suomagillii)
Oza giddodaga laigema
-
Čohkke vejolaš mildosiid ja vurke daid pdf- dahje jpg-hámis.
-
Oza doaimmahusa Áššiiddikšunbálvalusas:
- persovdnaáššehasat
- organisašuvdnaáššehasat
Vállje vuos giddodaga ja man doaimmahusa ozat, deavdde dasto ohcamuša dieđuid ja lasit ohcamuššii vejolaš mildosiid. Bálvalussii sáhttet čálihit iežaset organisašuvnna beales sisa dat olbmot, geaidda lea merkejuvvon gávperegistarii organisašuvnna nammačállinvuoigatvuohta. -
Juos háliidat doaimmahusa áššegirjjiid elektrovnnalaččat alccet, váldde suomi.fi-dieđuid atnui (suomagillii).
Sáhtát ohcat doaimmahusa maiddái báberhámát ohcamušskoviin (suomi.fi, suomagillii), juos dus ii leat vejolašvuohta geavahit Áššiiddikšunbálvalusa.
Eanamihtidanlágádusa lassin muhtin gielddat, dego Helsset, Vantaa ja Espoo dahket eanamihtidandoaimmahusaid guovllustis. Dán dáhpáhusas sáhtát ohcat doaimmahusa gielddas ja mii sirdit áššiiddikšunbálvalusas dahkkojuvvon ohcamuša gieldda gieđahallamii. Oaččot lassedieđuid doaimmahusaid birra gieldda siidduin.
Doaimmahusa bistin
Geahča ohcamušaid ja eananmihtidanbálvalusaid gaskamearalaš gieđahallanáiggiid Ohcamušaid gieđahallanáiggit -siiddus (suomagillii).
Haddi
Laigemiid mávssut mearrašuvvet lágačuorvvaohcamuša boahtima áigemeari mielde. Laigema giddodatdoaimmahusmáksu mearrašuvvá laigengiddodaga dahje vuostáváldi giddodaga sirdojuvvon guovlluid viidodaga vuođul laigen- dahje vuostáváldi giddodaga guovdu.
Oktasaš eana- dahje čáhceguovllu juogadeapmi
Iežas guovllu sirren oktasaš guovllus osolažžii lea hárvenaš. Sáhtát goittotge ohcat oktasaš guovllu juogadeami, juos du giddodagas lea oassi oktasaš eana- dahje čáhceguovllus. Du giddodaga fidnen guovlu laktojuvvo vuosttas sajis du oamastan giddodahkii.
Juogadeami sáhttá dahkat maiddái nu, ahte máŋgga osolažžii sirrejuvvojit sin oasit sierra unnit oktasaš guovlun. Ovdamearkka dihte gávcci osolačča oktasaš guovllus golbma osolačča háliidit sirret alcceset iežaset oktasaš guovllu. Juohkinvuođđun lea giddodaga oassi oktasaš guvlui.
Juohkimis ii sáhte sirret guoikaoasi.
Doaimmahusa sáhttá ohcat oktasaš guovllu osolašgiddodaga oamasteaddji dahje máŋgga oamasteaddji ovttas.
Juohkima eavttut
- sirren ii dagat geasage osolažžii máinnašahtti hehttehusa
- oktasaš čáhceguovllu oasil lasseeaktun lea, ahte juohkimii lea erenoamáš sivva. Erenoamáš sivva juohkimii sáhtášii leat ovdamearkka dihte dalle go oktasaš guovlu hápmašuvvá guokte nuppiinis áibbas sierra leahkki čáhceguovllus, maid geavahit ja dikšot áibbas eará osolaččat.
Oza oktasaš eana- ja čáhceguovllu juohkima
- Čohkke vejolaš mildosiid ja vurke daid pdf- dahje jpg-hámis.
- Oza doaimmahusa Áššiiddikšunbálvalusas:
persovdnaáššehasat
organisašuvdnaáššehasat
Vállje vuos giddodaga ja man doaimmahusa ozat, deavdde dasto ohcamuša dieđuid ja lasit ohcamuššii vejolaš mildosiid. Bálvalussii sáhttet čálihit iežaset organisašuvnna beales sisa dat olbmot, geaidda lea merkejuvvon gávperegistarii organisašuvnna nammačállinvuoigatvuohta.
Sáhtát ohcat doaimmahusa maiddái báberhámát ohcamušskoviin (suomi.fi, suomagillii), juos dus ii leat vejolašvuohta geavahit Áššiiddikšunbálvalusa.
Doaimmahusa bistin
Geahča ohcamušaid ja eananmihtidanbálvalusaid gaskamearalaš gieđahallanáiggiid Ohcamušaid gieđahallanáiggit -siiddus (suomagillii).
Haddi
Oktasaš eana- ja čáhceguovllu (earret oktasašmeahci juogadeami) juogadeami giddodatdoaimmahusmáksu mearrašuvvá sihke juohkin láhkái viidodaga ja hábmen láhkái registtarovttadagaid (oktasaš guovlluid) meari mielde. Oktasašmeahci juohkin berrojuvvo geavahuvvon bargoáiggi mielde.