Hyppää pääsisältöön

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitsetko apua? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiimme.

  • En saanut ostoksistani tilausvahvistusta sähköpostiini, mitä teen?

    Ota yhteyttä asiakaspalveluun, josta voidaan toimittaa sinulle uudelleen tilausvahvistus latauslinkkeineen.

  • Miksi asiointipalveluun vaaditaan vahva tunnistus?

    Vahvalla tunnistautumisella varmistutaan siitä, että tietoja näytetään todelliselle henkilölle. Henkilötunnuksen avulla myös varmistetaan, että kirjautuneelle henkilölle näytetään juuri ne omistukset ja vuokraoikeudet, joihin henkilötunnus on kirjattu. Omistukset voivat olla kiinteistöjä, niiden osia tai vuokraoikeuksia.

  • Miksi kiinteistöni tiedoissa lukee ”lainhuudattamaton”?

    Tiedoissa näkyy ”lainhuudattamaton” kahdessa eri tapauksessa.

    • Kyseiselle kiinteistölle ei ole vielä haettu lainhuutoa.
    • Lainhuutohakemus on tehty, mutta asia on vasta vireillä, koska hakemusta ei ole vielä käsitelty.

    Lainhuutotodistukselta näkee, mikäli lainhuuto on vireillä. Lainhuuto astuu voimaan vasta, kun hakemus on käsitelty ja päätös lainhuudon myöntämisestä on tehty.

  • Millä tavoilla ostokseni toimitetaan?

    Otteet ja todistukset toimitetaan sähköpostitse latauslinkkinä. Latauslinkki toimii 30 päivän ajan tilauksesta.

  • Millä tavoilla voin maksaa ostokseni?

    Voit maksaa ostoksesi verkkomaksuna seuraavien pankkien verkkopankkitunnuksilla: Aktia, Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, Osuuspankki, POP Pankki, S-Pankki, Oma Säästöpankki, Säästöpankki, ja Ålandsbanken tai seuraavilla luottokorteilla: Visa, Master Card, American Express.

  • Mistä tiedän mitä otteita ja todistuksia voin ostaa kiinteistölleni?

    Ostettavissa olevat otteet ja todistukset riippuvat siitä millaisesta kohteesta on kysymys:

    • Kiinteistö: kiinteistörekisteriote, kiinteistörekisterin karttaote, lainhuutotodistus, rasitustodistus
    • Määräala: kiinteistörekisteriote, lainhuutotodistus, rasitustodistus
    • Vuokraoikeus: vuokraoikeustodistus, rasitustodistus

    Tutustu otteiden ja todistusten sisältöihin.

  • Miten täydennän hakemustani Asiointipalvelussa?

    Silloin, kun täydennykseksi ei ole pyydetty jotain asiakirjaa (esim. perinnönjakosopimusta) alkuperäisenä, voi pyydetyt liitteet toimittaa Asiointipalvelun kautta. Alkuperäisenä pyydetty asiakirja on käytävä näyttämässä Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelupisteessä tai lähetettävä se postitse käsittelijän ilmoittamaan osoitteeseen.  

    Asiointipalvelussa hakemuksen täydentäminen tapahtuu seuraavasti: Kirjaudu Asiointipalveluun ja etsi Käynnissä olevat asiat -listalta asia, jonka asianumero vastaa täydennyspyynnössä ilmoitettua asianumeroa. Klikkaa asia auki ja saat näkyville painikkeen ”Täydennä hakemusta”. Painikkeesta aukeavalla lomakkeella voit lähettää käsittelijän pyytämät liiteasiakirjat sekä jättää sanallisen selvityksen. Asiakirjat on toimitettu Maanmittauslaitokselle, kun saat kuittauksen ”Täydennykset on vastaanotettu”. 

  • Miten voin päivittää sähköpostiosoitteeni asiointipalveluun?

    Maanmittauslaitoksen asiointipalveluun kirjautumisessa käytetään Suomi.fi tunnistuspalvelua. Tunnistuspalvelu välittää asiointipalvelulle tietoja, jotka on tallennettu väestötietojärjestelmään, mm. henkilötunnus ja sähköpostiosoite.

    Väestötietojärjestelmän tietoja ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto (DVV). Mikäli haluat muuttaa tietoja, esim. sähköpostiosoitteen, voit tehdä sen DVV:n Omien tietojen tarkastus -palvelun kautta.

  • Mitä eriväriset merkit kiinteistön tietojen yhteydessä merkitsevät?

    • Punainen merkki + K = kiinteistö
    • Oranssi merkki + M = määräala
    • Sininen merkki + V = vuokraoikeus
  • Olen hakemassa lainhuutoa, mutta ostamani kiinteistön tietoja ei näy listassa. Miksi?

    Kaupanvahvistaja lähettää tiedot Maanmittauslaitokseen ja ne näkyvät Asiointipalvelussa noin viikon kuluttua allekirjoitushetkestä.

  • Omistan kiinteistön, mutta miksi se ei näy listalla?

    Jos kiinteistösi puuttuu listalta, se voi johtua esim. seuraavista syistä:

    • Omistus on kirjattu aikana, jolloin henkilötunnuksia ei aina merkitty. Ota yhteys MML:n asiakaspalveluun.
    • Olet juuri hankkinut kiinteistön, eikä kaupanvahvistaja vielä ole toimittanut ilmoitusta Maanmittauslaitokseen.
    • Olet saanut kiinteistön esim. perintönä, etkä ole vielä hakenut sille lainhuutoa. Lue lisää lainhuudosta.
  • Saanko kiinteistön tiedot näkyviin, kun omistan osakkeita asunto-osakeyhtiöstä?

    Tällaisessa tapauksessa kiinteistön tietoja ei ole saatavissa. Kiinteistö eli maapohja on asunto-osakeyhtiön omistuksessa, eivätkä yrityksen tai muun organisaation omistukset ole tällä hetkellä katsottavissa palvelusta.

  • Tuleeko hinnan lisäksi muita kuluja?

    Tilauksista ei peritä erillisiä toimituskuluja.

  • Voiko yrityksen edustajana kirjautua palveluun?

    Kyllä. Palvelua voivat käyttää henkilöt, joilla on kaupparekisterissä organisaation nimenkirjoitusoikeus tai heidät on valtuutettu kiinteistöasioiden hoitamiseen.

  • Voinko ostaa muun kuin oman kiinteistön otteen tai todistuksen?

    Asiointipalvelusta voi ostaa otteita kaikista kiinteistöistä. Otteilla näkyy omistajan nimi ja syntymäaika. Omista kiinteistöistä voi ostaa otteen, jossa otteella näytetään nimen lisäksi henkilötunnus ja osoite.

     

  • Miksi huoneistotietojärjestelmää tarvitaan?

    Huoneistotietojärjestelmä parantaa asuinhuoneistojen tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuutta ja luotettavuutta. 

    Taloyhtiöistä, niissä olevista osakehuoneistoista tai osakehuoneistojen omistuksista ja panttauksista ei ole ollut aiemmin saatavissa vertailukelpoista, keskitettyä ja kattavaa tietoa. Keskitetty tieto hyödyttää yhteiskuntaa ja mahdollistaa digitaalisten palveluiden kehittämisen.  

  • Mikä huoneistotietojärjestelmä on?

    Huoneistotietojärjestelmä on sähköinen rekisteri, johon kerätään tiedot osakehuoneistojen, kuten asuntojen ja autopaikkojen, omistuksista, panttauksista ja rajoituksista.

    Huoneistotietojärjestelmään siirtyvät kaikki Suomen noin 90 000 taloyhtiötä ja 1,5 miljoonaa osakehuoneistoa. Samalla osakehuoneistojen paperiset osakekirjat korvataan sähköisillä omistajamerkinnöillä.

  • Mistä tiedän, kuuluuko taloyhtiöni jo huoneistotietojärjestelmään?

    Kun taloyhtiösi osakeluettelo on siirretty huoneistotietojärjestelmään, taloyhtiö ilmoittaa siitä osakkeenomistajille. Voit tarkistaa joko isännöitsijältä tai Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta, onko taloyhtiösi osakeluettelo jo siirretty huoneistotietojärjestelmään.

    Vuonna 2019 tai sen jälkeen perustetut taloyhtiöt kuuluvat suoraan huoneistotietojärjestelmään.

  • Ovatko huoneistotietojärjestelmän tiedot julkisia?

    Huoneistotietojärjestelmän tiedot ovat pääosin julkisia, mutta julkisuus ei ole sama asia kuin tietojen rajaton saatavuus. Huoneistotietojärjestelmän tiedot sisältävät henkilötietoja, joiden luovuttamisesta säädetään lailla.  

    Taloyhtiön osakeluettelo on julkinen. Muilta osin huoneistotietojärjestelmän tietoja luovutetaan laissa määriteltyjä käyttötarkoituksia varten.

  • INSPIRE - mistä on kysymys?

    INSPIRE on vuonna 2007 voimaan tullut EU-direktiivi, jonka avulla edistetään paikkatietojen saatavuutta, löydettävyyttä ja yhteentoimivuutta EU:ssa. Kukin jäsenvaltio rakentaa ja ylläpitää kansallista paikkatietoinfrastuktuuria eli yhteisesti sovitulla tavalla tuotettuja ja saatavilla olevia paikkatietoaineistoja ja -palveluja, näiden kuvailuja ja teknisiä toteutuksia sekä tietojen saatavuutta ja käyttöä koskevia periaatteita ja prosesseja.

    Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että kuka tahansa pystyy katsomaan eri karttatasoja päällekkäin vaikkapa Paikkatietoikkunassajoka on Suomea koskevia paikkatietoaineistoja ja -palveluita sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia esittelevä paikkatietoportaali. Karttatasot tuodaan tarjolle eri toimijoiden julkaisemien standardisoitujen rajapintapalvelujen kautta, jolloin Paikkatietoikkunassa olevat paikkatiedot ovat yhteentoimivia ja yhtä ajantasaisia kuin tiedontuottajien omissa palveluissa. Lue lisää sivulta Mikä INSPIRE?

  • Ketkä ovat INSPIRE-velvoitettuja?

    INSPIRE-direktiivin velvoittamia ovat viranomaiset, jotka hallinnoivat tai ylläpitävät direktiivin soveltamisalaan kuuluvia paikkatietoaineistoja. Suomessa INSPIRE-direktiivin piiriin tähän mennessä tunnistetut keskeisimmät paikkatietoaineistot ja niitä hallinnoivat viranomaiset on kirjattu Kansalliseen aineistoluetteloon.

    Lue lisää Asetuksesta paikkatietoinfrastruktuurista (725/2009) ja sivulta INSPIRE-velvoitetulle, jossa on myös toimintaohjeet

  • Mikä on paikkatietoinfrastruktuuri?

    Paikkatietoinfrastruktuuri on kokonaisuus, joka mahdollistaa paikkatietojen saumattoman yhteiskäytön organisaatioiden ja valtioiden rajojen yli. Siihen kuuluvat paikkatietojen kuvailevat metatiedot, yhteiskäytön mahdollistavat teknologiat, yhteiset toimintaperiaatteet ja ihmiset.

  • Mistä navigaattorini kartat ovat lähtöisin?

    Vain osa navigaattoreiden kartoista perustuu Maanmittauslaitoksen aineistoon. Tietojemme mukaan HERE, Tomtom ja Google käyttävät kartoissaan Väyläviraston Digiroad-tieaineistoa. Sinne tiestön sijaintiedot päivitetään Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta.

    Autonavigaattoreissa on yleisimmin käytössä HEREn tai Tomtomin kartat, Google on eniten käytetty mobiilipuhelimissa, tableteissa ja muissa tietokoneissa.

  • Mistä voin tarkastaa Maanmittauslaitoksen ylläpitämät tie- ja osoitetiedot? Miten ilmoitan havaitsemistani virheistä?

    Maanmittauslaitoksen ylläpitämät teiden sijainti- ja osoitetiedot voit tarkastaa Karttapaikalta. Karttapaikan kautta voit myös lähettää palautetta havaitsemistasi puutteista ja ilmoittaa kartassa olevista virheistä. Maanmittauslaitos käsittelee kaikki saamansa palautteet. Sinuun otetaan yhteyttä, jos niin haluat ja olet jättänyt yhteystietosi.

  • Miten varmistan, että navigaattorini kartat ovat ajan tasalla?

    Päivittämällä navigaattorin kartat mahdollisimman usein voit varmistaa karttojen parhaan mahdollisen ajantasaisuuden. Kartat päivitetään alueittain. Tie- ja osoiteaineisto ei ole käytännössä koskaan täysin virheetön tai ajantasainen, koska tietoihin tulee muutoksia jatkuvasti.

  • Mitä teen, jos huomaan virheen navigaattorini tie- tai osoitetiedoissa?

    Tarkista, milloin olet viimeksi päivittänyt navigaattorisi kartat sekä selvitä laitteen myyjältä tai laitevalmistajalta, onko uutta päivitystä saatavilla.

    Kartan puutteista tai virheistä kannattaa myös ilmoittaa laitevalmistajalle tai kartantuottajalle:

  • Miksi ilmakuvien kuvausvuosi ei ole näkyvissä?

    Karttapaikalla näytetään aina uusinta ilmakuvaa. Ilmakuvat tulevat palveluun WMTS-rajapinnan kautta. Rajapinta ei mahdollista sitä, että tieto kuvausvuodesta kulkisi kuvan mukana. Ilmakuvausvuodet voi selvittää indeksistäPaikkatietoikkunassa voit katsella eri vuosien ilmakuvia ja tarkistaa kuvausvuoden.

    Karttapaikan Lataa paikkatietoaineistoja -osiossa voi ladata ortokuvia tiedostoina. Valittavana on myös ortokuvien vuosiversiot 2000-luvun ajalta. Lataustoiminnon yhteydessä on työkalu, jolla kuvausvuoden voi tarkistaa.

  • Miksi kiinteistörajan sijainti on väärin?

    Kartan sijaintitiedoissa voi olla epätarkkuutta, koska läheskään kaikista rajapyykeistä ei ole tarkkoja koordinaatteja. Kiinteistörekisterikartan rajat ovat suuntaa antavat. Tarkemmin rajat selviävät toimitusasiakirjoista ja maastosta.

  • Miksi osoite näyttää väärää rakennusta?

    Karttapaikan osoitehaku pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietojärjestelmästä johdettuun osoiteaineistoon. Aineistossa osoite on tieviivaan liittyvä laskennallinen osoite, kyseessä ei ole virallinen rakennuksen tai kiinteistön osoite.

    Taustakartta-aineiston tarkimmilla mittakaavoilla näkyy Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän rakennus- ja huoneistorekisterin mukaiset rakennusten osoitenumerot. Näitä tietoja ylläpitävät kunnat.

  • Millaisissa muodoissa koordinaatteja esitetään?

    Eri koordinaattijärjestelmissä olevia koordinaatteja esitetään eri muodoissa. Seuraavassa on esimerkkejä palvelussa käytössä olevista koordinaateista ja niiden esitysmuodoista.

    ETRS89 koordinaattijärjestelmän tasokoordinaatistot ja maantieteelliset koordinaatit

    Koordinaatisto N / lat E / lon
    ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit 7134868,000 494839,000
    ETRS-GKn -tasokoordinaatit 7137723,089 27494836,935
    ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84) 64,33965428° 26,89318582°
      64° 20,379' 26° 53,591'
      64° 20' 22,755'' 26° 53' 35,469''

    Kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) tasokoordinaatistot ja maantieteelliset koordinaatit

    Koordinaatisto N / lat  E / lon
    KKJ:n peruskoordinaatisto 7137856,044 3495009,271
    KKJ:n yhtenäiskoordinaatisto 7137856,044 3495009,271
    KKJ maantieteelliset koordinaatit 64,33926208° 26,89675786°
      64° 20,356' 26° 53,805'
      64° 20' 21,344'' 26° 53' 48,328''

     

  • Missä muodossa maantieteellisten koordinaattien tulee olla?

    Maantieteelliset koordinaatit tulee syöttää koordinaattityökaluun niin, että mukana ovat tarvittavat välimerkit eli asteet, minuutit ja sekunnit

     

    Esimerkki  
    64.33926208° 26.89675786°
    64° 20.356' 26° 53.805'
    64° 20' 21.344'' 26° 53' 48.328''

    Asteen merkin ° voi korvata d-kirjaimella, esim. 64d 20.356'

  • Miten saan korjattua, kun klikkasin mittaustyökalulla väärään kohtaan?

    Mittaus kannattaa tehdä loppuun virhepainalluksista huolimatta ja tehdä korjaukset vasta lopuksi. Mittauksen voi hyväksyä tuplaklikkauksella tai painamalla uudelleen viimeisestä mittauskohdasta. Tämän jälkeen mittausta voi helposti muokata mistä tahansa kohdasta tarttumalla ja raahaamalla oikeaan kohtaan. Matkan pituus tai pinta-ala päivittyvät lennosta muutosten mukaan.

  • Miten saan päätettyä esim. Mittaa matka -työkalun käytön?

    Yksi työkalu on aktiivisena niin pitkään, kunnes valitaan toinen työkalu. Toinen vaihtoehto on klikata uudelleen valitun työkalun kuvaketta, jolloin työkalu ei enää ole aktiivisena.

  • Miten voin rajata paikannimi- tai osoitehaun koskemaan vain tiettyä kuntaa?

    Hakukenttään voi kirjoittaa paikannimen tai osoitteen perään kunnan nimen pilkulla erotettuna, esim. ”Mustapuro, Kuusamo”

  • Voinko käyttää Karttapaikalta tulostettua karttaa virallisen hakemuksen liitteenä?

    Käyttäjällä on oikeus kopioida, tallentaa ja tulostaa Karttapaikalta yksittäisiä karttoja yksityistä käyttöä varten sekä opinnäytetyötä varten. Lisätietoja käyttöehdoista.

  • Laitoin lainhuudon vireille kaupanvahvistajan ilmoituksella. Miten voin varmistaa, että lainhuuto on vireillä?

    Ostajana voit aina tarkastaa asiointipalvelusta vireillä olevat asiat. Vireillä olevat asiat näkyvät muutaman päivän viiveellä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä. Kuka tahansa voi pyytää kiinteistöstä lainhuutotodistuksen, josta näkyvät myös vireillä olevat lainhuudot.

  • Miksi kaupanvahvistajan pitää tietää kohteen laatu ja pinta-alatieto?

    Kaupanvahvistajan ilmoituksen tietojen pitää olla oikein, sillä kaupanvahvistajien ilmoitusten perusteella muodostamme kauppahintarekisterin. Näitä rekisteritietoja käytetään moniin eri käyttötarkoituksiin. 

    On tärkeää, että saamme luovutuksen osalta oikein tiedot siitä, millainen kiinteistö on kyseessä (metsä, pelto, rakennuspaikka, joutomaa) ja mikä sen pinta-ala on. Pinta-alaan on hyvä kiinnittää huomiota. Lomakkeelta löytyy laskuri, joka auttaa ilmoituksen tekemisessä.

  • Miksi sukulaisuussuhdetta on kysyttävä kaupan osapuolilta?

    Kaupanvahvistajana sinun on hyvä kiinnittää huomioita sukulaisuuteen ja kysyä asiaa kaupantekotilaisuudessa sekä merkitä se kaupanvahvistajan ilmoitukselle. 

    Tieto on merkityksellinen kauppahintarekisterin kannalta, sillä usein sukulaisten väliset kaupat eivät ole ehdoiltaan vertailukelpoisia vapailla markkinoilla toteutuneiden kauppojen kanssa. Esimerkiksi kauppahinta voi poiketa markkina-arvosta.

  • Milloin varainsiirtovero pitää maksaa?

    Varainsiirtovero pitää olla maksettuna silloin, kun lainhuuto laitetaan vireille. Jos kaupanvahvistajana laitat lainhuudon vireille kaupanvahvistajan ilmoituksella, sinun pitää kertoa ostajalle varainsiirtoveron maksuvelvollisuudesta. Lue lisää varainsiirtoverosta Verohallinnon verkkosivuilta.

  • Miten ilmoitan muuttuneet yhteystietoni Maanmittauslaitokselle?

    Kaupanvahvistajana sinun pitää ilmoittaa viipymättä muuttuneet yhteystietosi osoitteeseen rekisteriasiat@maanmittauslaitos.fi.

  • Miten voin varmistaa, että kaupanvahvistajan ilmoitus on tullut perille Maanmittauslaitokseen?

    Sinulle ei kaupanvahvistajana tule erillistä ilmoitusta siitä, että ilmoitus on tullut perille Maanmittauslaitokseen. Jos ilmoitusta laatiessa tulee tekninen ongelma, saat lomakkeelle ilmoituksen, että lomakkeen lähettäminen ei onnistunut.

  • Mitä asiakirjoja voin liittää kaupanvahvistajan ilmoitukseen?

    Laita kaupanvahvistajan ilmoituksen liitteeksi ainoastaan saantokirja, valtakirjat sekä mahdollinen karttaliite. Kaupanvahvistajan ilmoitus menee suoraan kuntiin, joten muita liitteitä ei ole sallittua liittää ilmoitukselle.

    Asiakas voi toimittaa lainhuutoa varten muut liitteet (esimerkiksi perukirja, sukuselvitys, perinnönjakosopimus) Maanmittauslaitokselle. Tarvittavat liitteet voi selvittää helposti asiointiapurista.

  • Mitä tarkoittaa raakamaa?

    Raakamaalla tarkoitetaan pääasiassa rakentamatonta aluetta, jolla ei ole vielä yksityiskohtaista kaavaa, mutta joka lähitulevaisuudessa on tarkoitus kaavoittaa suunnitelmalliseen yhdyskuntarakentamiseen. Raakamaan ostaja on tavallisesti kunta tai rakennusliike. Tallenna kaupanvahvistajan ilmoituslomakkeelle käyttötarkoitus-kohtaan raakamaaksi ainoastaan tällaiset kohteet.

  • Pitääkö minun säilyttää kaupanvahvistajan arkistoa pysyvästi?

    Maanmittauslaitoksessa säilytetään kaupanvahvistajien päiväkirjojen pysyvää sähköistä arkistoa, mutta sinun on myös hyvä säilyttää oma arkistosi ainakin muutama vuosi, sillä kaupanvahvistajan tulee antaa saantokirjasta kopio sitä pyydettäessä.

  • Saannon osapuolena on yhtiö, jolla on Y-tunnus, mutta en pääse tekemään kaupanvahvistajan ilmoitusta, sillä yhtiö on selvitystilassa tai sitä ei vielä ole rekisteröity. Miten toimin?

    Kaupanvahvistajan ilmoituslomake hakee automaattisesti tiedot YTJ:stä. Jos tunnus on voimassa, ongelmia ei synny. Käytä tässä tapauksessa toimintoa Lisää luovuttaja, jolla ei ole suomalaista henkilö- tai Y-tunnusta ja käytä saantokirjassa olevaa tunnusta.

  • Voiko Maanmittauslaitos jatkaa kaupanvahvistajan määräystäni, vaikka täytän 68 vuotta?

    Ei voi. Lain mukaan oikeus toimia Maanmittauslaitoksen määräämänä kaupanvahvistajana päättyy, kun kaupanvahvistaja täyttää 68 vuotta.

  • Haluan valtuuttaa asiamiehen hakemaan kiinnitykset puolestani. Mitä valtuutuksessa on oltava?

    Kiinteistön omistajan on allekirjoitettava valtakirja, ja siitä on käytävä ilmi asiamies, kiinnityksen kohde ja haettavan kiinnityksen suuruus.

  • Heitänkö hallussani olevan, tarpeettoman panttikirjan roskiin?

    Panttikirjaa ei saa itse tuhota heittämällä sitä roskiin tai polttamalla. Tuhoaminen ei poista kiinnitystä rekisteristä. Kiinnityksen kuolettamista on haettava Maanmittauslaitokselta ja kirjallinen panttikirja on toimitettava hakemuksen liitteenä. 

  • Kuinka suurelle euromäärälle kiinnityksen voi hakea?

    Kiinnityksen euromäärälle ei ole rajoitusta. Hakija voi itse päättää, mille summalle kiinnitystä haetaan.

  • Miksi kiinteistömme rasitustodistuksella näkyy edellisten omistajien aikana haettuja kiinnityksiä? Entä mitä ovat merkinnät kiinnityksistä, kun olemme jo maksaneet asuntolainamme pois?

    Kiinnitykset näkyvät rekisterissä, vaikka velka olisikin maksettu. Rasitustodistukselta kiinnitykset saa pois hakemalla niiden kuolettamista Maanmittauslaitokselta. Kiinteistökaupan yhteydessä kiinnityksiä ei yleensä kuoleteta, vaan ne jätetään voimaan siltä varalta, että uusi omistaja tarvitsee niitä lainansa vakuudeksi. Vaikka kiinnitys ei olisikaan juuri nyt lainan vakuutena, voi kiinnitystä käyttää vakuutena sitten, kun tarvetta uudelle lainalle on.  

  • Minulla on kirjallinen panttikirja. Kuinka muutan sen sähköiseksi?

    Kirjallisen panttikirjan saa muutettua sähköiseksi hakemalla Maanmittauslaitokselta kiinnityksen muuttamista. Hakemuksella on ilmoitettava muutoksessa syntyvän sähköisen panttikirjan saaja ja alkuperäinen kirjallinen panttikirja on toimitettava hakemuksen liitteenä. 

  • Miten haen panttikirjaa Kiinteistövaihdannan palvelusta?

    Kiinnitystä voi hakea Kiinteistövaihdannan palvelun kautta silloin, kun kiinnityksen hakijalla tai hakijoilla on jo omistus rekisteröitynä kiinteistöön tai vuokraoikeuteen, tai kun omistuksen rekisteröintiä koskeva hakemus on hakijan osalta vireillä. 

    Jos kiinteistökauppa tehdään Kiinteistövaihdannan palvelussa, voi kiinnityksiä hakea heti kaupanteon jälkeen. 

    Kiinteistövaihdannan palvelussa voi hakea kerralla yhtä tai useampaa kiinnitystä kiinteistöön tai vuokraoikeuteen. 

  • Mitä sähköinen panttikirja tarkoittaa?

    Sähköinen panttikirja tarkoittaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtyä merkintää, josta käy ilmi, että kiinnityksestä on annettu sähköinen panttikirja. Rekisteriin merkitään panttikirjan haltija eli se, kuka/mikä on sähköisen panttikirjan saaja. Sähköisestä panttikirjasta ei anneta hakijalle paperista panttikirjaa vaan päätös kiinnityksen vahvistamisesta.

     

  • Mitä tarkoittaa sähköisen panttikirjan saaja?

    Sähköisen panttikirjan saaja on rekisteriin merkitty panttikirjan haltija eli se, jolle sähköisessä muodossa oleva panttikirja katsotaan luovutetuksi. Kun haet kiinnitystä ja sinulla on tarkoituksena käyttää sitä lainan vakuutena, tulee saajaksi merkitä lainan myöntävä pankki. Tarkista pankin y-tunnus hakemista varten. 

  • Olen myymässä kiinteistöäni, pitääkö olemassa olevat panttikirjat kuolettaa?

    Panttikirjoja ei tarvitse kuolettaa, sillä uusi omistaja voi käyttää olemassa olevia panttikirjoja mahdollisen oman lainansa vakuutena.Sähköisissä panttikirjoissa rekisteriin merkityn haltijan eli saajan on haettava saajamerkinnän muutosta (sähköisen panttikirjan siirtoa), mikäli panttikirjan haltija kaupan myötä muuttuu.

  • Olen myynyt määräalan, miten saan poistettua siltä kantakiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset?

    Kiinnitykset voidaan poistaa eli purkaa myydyn määräalan osalta siten, että ne jäävät rasittamaan vain jäljelle jäävää kantakiinteistöä. Purkaminen tapahtuu hakemalla yhteiskiinnityksen purkamista . Kiinnitysten purkamisen jälkeen määräalan ostaja voi käyttää määräalaansa omien kiinnitystensä kohteena.  

  • Olen ostanut lisää kiinteistöjä. Miten laajennan kiinnityksiä?

    Jo olemassa olevat kiinnitykset on mahdollista laajentaa kohdistumaan myös ostettuun kiinteistöön hakemalla kiinnityksen muutosta. Edellytyksenä on, että kaikki kiinnitykset laajennetaan samalla kertaa, kiinteistöjen omistajat ja kiinnityksen kohteet ovat samat ja mahdollinen panttioikeuden haltija antaa laajentamiselle suostumuksensa. 

  • Paperinen panttikirja on kadonnut, mitä teen?

    Jos paperinen panttikirja katoaa, se tulee aina kuolettaa. Kuolettamista haetaan kiinteistön sijaintipaikkakunnan käräjäoikeudesta, kuolettamisprosessi kestää joitain kuukausia. 

    Jos haluat paperisen panttikirjan lisäksi kuolettaa myös rasitustodistuksella näkyvän, panttikirjaa vastaavan kiinnityksen, hae kiinnityksen kuolettamista. Jos et halua kuolettaa kiinnitystä, hae kadonnutta paperista panttikirjaa vastaava sähköinen panttikirja. Kiinnitystä tai sen kuolettamista haetaan tällä lomakkeella. 

    Uutta kiinnitystä voi hakea, vaikka kadonneen panttikirjan kuolettaminen olisi kesken. 

  • Tarvitsen panttikirjan nopeasti. Voinko saada sen heti?

    Nopein tapa hakea kiinnitystä on hakea sitä Kiinteistövaihdannan palvelun kautta. Mikäli kohteeseen ei kohdistu automaattikäsittelyä estäviä muistutusmerkintöjä, ratkaisee järjestelmä hakemuksen välittömästi. Jos sen sijaan kiinnitystä haetaan kirjallisella hakemuksella, kestää hakemuksen käsittely senhetkisen keskimääräisen käsittelyajan verran. Ajantasaisen tiedon hakemusten käsittelyajoista voi tarkistaa verkkosivuiltamme. Perustellusta syystä kiinnityshakemuksen käsittelyä voi myös kiirehtiä .

  • Velat on maksettu ja panttikirja on saatu takaisin. Kuoletanko panttikirjan?

    Mikäli hallussasi on kirjallinen panttikirja, joka ei enää sellaisenaan käy lainan vakuudeksi, kannattaa hakea joko panttikirjan kuolettamista tai muuttaa se sähköiseksi. Mikäli panttikirjan muuttaa kuolettamisen sijaan sähköiseksi, voi rekisterissä olevaa panttikirjaa myöhemmin käyttää lainan vakuutena, ellei sille juuri nyt ole tarvetta.  

  • Kuinka kauan halkominen kestää?

    Halkomisten kestoajat vaihtelevat melko paljon. Aikaan vaikuttavat mm. halottavan alueen pinta-ala, jako-osakkaiden lukumäärä ja toimituksen riitaisuus. Halkomisten kestoaikojen mediaani on noin 12 kuukautta. Tämä pitenee huomattavasti, jos toimituksesta valitetaan maaoikeuteen.

  • Kuinka kauan lohkominen kestää?

    Keskimäärin lohkominen kestää noin 6 kuukautta siitä, kun toimitus on tullut vireille ja uusi lohkokiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin.

  • Kuka maksaa halkomisen kustannukset?

    Kustannuksia määrätään useimmiten kaikille jaon osapuolille. Jos kiinteistö jaetaan kahteen yhtä arvokkaaseen osaan, jaetaan toimituskustannukset useimmiten puoliksi.

  • Mikä on edellytyksenä halkomisen suorittamiselle?

    Halkomisen hakijalla tulee olla lainhuuto omistusosuuteensa.

  • Milloin kannattaa hakea halkomista?

    Halkominen on kiinteistön osaomistajalle helpoin tapa saada kiinteistö jaetuksi. Kun halkomistoimitusta on haettu, maanmittausviranomainen huolehtii jaon etenemisestä ja suunnittelusta. Halkomalla saadaan kiinteistö pääsääntöisesti jaetuksi, vaikka joku jaon osapuolista vastustaisi jakamista.

  • Milloin kannattaa tehdä jakosopimus ja saada jako suoritetuksi lohkomalla?

    Jos tilan jakamisesta pystytään sopimaan ja halutaan nimenomaan tietty lopputulos. Jakosopimuksessa osakkaat keskenään sopivat sitovasti kunkin saamista tiluksista ja rajoista. Lohkomisessa toteutetaan osakkaiden hyväksymä ja tekemä jakosopimus sellaisenaan.

  • Mitä eroa on lohkomisella ja halkomisella?

    Kaupalla, vaihdolla tai lahjalla hankittu alue muodostetaan omaksi kiinteistöksi lohkomalla. Halkomisessa puretaan tilan yhteisomistus. Siinä jaetaan yhteisesti omistettu kiinteistö osakkaiden osuuksien mukaan uusiksi kiinteistöiksi.

  • Mitä halkominen maksaa?

    Halkomisen kiinteistötoimitusmaksu määräytyy sekä jaettavan alueen pinta-alan että muodostettavien rekisteriyksiköiden lukumäärän mukaan.

  • Mitä tarkoittaa omiin nimiin tai omalle varalle lohkominen?

    Maanomistaja voi erottaa omasta kiinteistöstä uuden tilan lohkomalla esimerkiksi tulevia myyntitarpeita varten. Lohkomisen jälkeen uuden tilan alue ja sen oikeudet ovat tiedossa. Tämä helpottaa kiinteistön myyntiä eteenpäin. Omiin nimiin lohkomisen saa vireille maanmittaustoimitushakemuksella.

  • Onko toimituskokoukseen osallistuttava?

    Jos kokouksessa käsitellään toimituksessa sovittavia asioita tai vanhoissa rajoissa on epäselvyyksiä, asianosaisen on hyvä olla paikalla. Jos et pääse paikalle, kannattaa ottaa yhteyttä toimitusinsinööriin ennen kokousta. Toisen henkilön voi myös valtuuttaa edustamaan itseään kokouksessa.

  • Siirtyvätkö myyjän kiinteistöön tekemät kiinnitykset lohkottavaan määräalaan?

    Myyjän kiinteistöön vahvistetut kiinnitykset kohdistuvat myös määräalaan, ellei niitä ole vapautettu kaupanteon jälkeen. Vapauttaminen kannattaa hoitaa kaupan osapuolten kesken ennen lohkomista. Uuden kiinteistön vapauttaminen kiinnityksistä voidaan käsitellä myös toimituksessa, jos määräalan omistaja sitä pyytää.

  • Kuinka kauan vesijätön lunastus kestää?

    Vesijätön lunastusten kestoaika (hakemuksesta toimituksen rekisteröintiin) on ollut noin 8 kuukautta.

  • Mitä vesijättö maksaa?

    Vesijätöistä on tehty vähän kiinteistökauppoja. Vähiä kauppoja on usein ohjannut vesijätön lunastusten korvauskäytäntö. Lunastuksissa määrätyt korvaukset ovat olleet riippuvaisia siitä, millaiseen kiinteistöön vesijättö liitetään. Usein vesijättö lunastetaan ja liitetään rakennuspaikkaan, jolloin korvaus on rakennuspaikan lisäalueen hinta. Yleensä korvaus rakennuspaikkaan liitettävästä vesijätöstä on ollut 30 -100 prosenttia varsinaisen (kalliin) tonttimaan hinnasta. Korvauksen suuruus riippuu mm. vesijätön laadusta, määrästä ja siitä, tuottaako se rakennusoikeutta. Jos vesijättö liitetään maa- ja metsätalousmaahan, perustuu sen arvo maa- ja metsätalousalueen lisämaan hintaan.

  • Onko maanmittaustoimituksella tai toimituksessa määrätyillä korvauksilla verovaikutuksia?

    Jos toimituksessa määrätään korvauksia, tulee näistä pääsääntöisesti maksaa veroa. Tarkempaa tietoa veroseuraamuksista saa verottajalta tai verottajan ohjeesta.

  • Voiko maanomistaja hakea lunastustoimitusta korvauksen määräämiseksi?

    Kyllä voi. Maanomistaja voi mahdollisesti hakea korvauksia kunnan rakennuslautakunnan tekemän johdon sijoittamispäätöksen jälkeen tai luonnonsuojeluviranomaisen tekemän suojelupäätöksen (esim. luontotyypin rajaaminen tai eliölajin esiintymispaikan suojelu) seurauksena. Korvauksesta tulisi ensisijaisesti sopia, mutta jos sopimukseen ei päästä, voivat johdon rakentaja, maanomistaja ja suojeluviranomainen kukin hakea toimitusta korvauksen määräämiseksi. Korvausvelvollinen maksaa lähes aina toimituksen kustannukset, vaikka korvauksen saaja olisi hakijana.

  • Voiko toimitusinsinööri/lunastustoimikunta velvoittaa lunastajan teettämään joitakin toimenpiteitä esim. korjauksia?

    Ei voi. Toimituksessa voidaan määrätä vain rahakorvauksia, joilla voidaan sitten suorittaa korjaustoimenpiteet. Lunastaja ja luovuttaja voivat kuitenkin sopia lunastajan kustannuksella tehtävistä korjauksista.

  • Voiko toimitusinsinööriltä saada ehdotusta tai ennakkotietoa lunastuskorvauksesta?

    Ei voi. Toimitusinsinööri tai lunastustoimikunta tekevät asiassa vain päätöksen. Lunastaja ja luovuttaja voivat kylläkin esittää mielipiteensä korvauksesta. Toimitusinsinööriltä voi toki kysyä yleisiä periaatteita korvauksen perusteista.

  • Kuinka kauan toimituksen vireillepanosta kuluu tiealueiden haltuunottoon?

    Tavallisesti haltuunotto tapahtuu toimituksen alkukokouksen yhteydessä. Se pidetään yleensä 3 kuukauden kuluessa toimitushakemuksen jättämisestä.

  • Onko maanmittaustoimituksella tai toimituksessa määrätyillä korvauksilla verovaikutuksia?

    Jos toimituksessa määrätään korvauksia, tulee näistä pääsääntöisesti maksaa veroa. Tarkempaa tietoa veroseuraamuksista saa verottajalta tai verottajan ohjeesta.

  • Saako maantien suoja-alueella olla rakennuksia?

    Olemassa olevat rakennukset saavat olla suoja-alueella. Uudisrakentamista suoja-alueelle on rajoitettu, mutta ei täysin kielletty. Rakennuslupaa suoja-alueelle haettaessa kuullaan tienpitoviranomaista.

  • Ilmakuvausalue on merkattu valmiiksi – miksi aineistoja ei ole vielä mistään saatavilla?

    Ilmakuvauksen jälkeen yksittäiset ilmakuvat käsitellään hyödynnettävään muotoon, yhtenäiseksi kuvapohjaksi verkkopalveluihin ja paikkatiedon ammattilaisten käyttöön paikkatietojärjestelmissä. Tällaista kuvapohjaa kutsutaan ortokuvaksi tai ortokuvamosaiikiksi. Kuvista tehdään useita ominaisuuksiltaan eroavia ortokuvasarjoja, mm. valtakunnallisen metsäninventoinnin ja Maanmittauslaitoksen maastotiedon ylläpidon tarpeisiin. 

    Ortokuvasarjojen tuottaminen vie aikaa jo yksistään hyvin suurien datamäärien prosessoinnin vuoksi. Prosessointi ei ole kokonaan automaattista. Nämä toimenpiteet vievät yleensä 1-2 kuukautta aikaa yhden tuotantoalueen kuvauksen loppuun saattamisesta. Kun kuvat ovat saatavilla, tuotantoalueen statuksena on ” llmakuvatuotteet (ortot) saatavilla”.
     

  • Saako Laserkeilausaineisto 5 p -aineistoa ilman käyttölupaa?

    Laserkeilausaineisto 5 p -aineistoa saa ilman käyttölupaa ainoastaan testialueilta, joita on Forssan, Nurmijärven, Nuuksion, Pieksämäen ja Suomutunturin alueilla. Avoimia näyteaineistoja pääset lataamaan täältä. Lisätietoa saat linkin takaa Lue_minut.txt-tiedostosta. 

  • Laserkeilausalue on merkattu valmiiksi – miksi aineistoja ei ole vielä mistään saatavilla?

    Tämä tarkoittaa, että laserkeilauslennot kyseisellä tuotantoalueella on saatu kaikki valmiiksi. Laserkeilaukset suorittaa konsultti. Tuotantoalueet ovat suuria ja dataa syntyy paljon. Niiden käsittely on hidasta. Konsultti toimittaa Maanmittauslaitokselle yhden tuotantoalueen kerrallaan. Tuotantoalue siirtyy tämän jälkeen laadunvalvontavaiheeseen. 

  • Maksaako laserkeilausaineisto jotain?

    Laserkeilausaineisto 2008-2019 ja Laserkeilausaineisto 0,5 p -aineistoja voi ladata vapaasti ja maksuttomasti Maanmittauslaitoksen Karttapaikan Lataa paikkatietoaineistoja -osiosta.

    Samasta palvelusta ladattava Laserkeilausaineisto 5 p -aineisto vaatii käyttölisenssin. Tämän aineiston lataamisesta veloitetaan hinnaston mukainen pinta-alaan perustuva maksu.

  • Mihin vuosittain ilmakuvattavien ja laserkeilattavien alueiden valinta perustuu?

    Vuodesta 2020 lähtien Maanmittauslaitoksen tilaamat ja suorittamat ilmakuvaukset ja laserkeilaukset perustuvat uusiin Kansallisiin ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmiin.

    Kansallisessa laserkeilausohjelmassa Suomi on jaettu alueisiin, jotka pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta keilataan kuuden vuoden sykleissä. Vuosittain keilattavaa pinta-alaa on noin 55 000 km2 (n. 20 erillistä tuotantoaluetta / vuosi)

    Kansallisessa ilmakuvausohjelmassa Suomi on jaettu alueisiin, jotka pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ilmakuvataan kolmen vuoden sykleissä. Vuosittain ilmakuvattavaa pinta-alaa on noin 110 000 km2 (n. 40 erillistä tuotantoaluetta / vuosi). Puolet kuvauksista tehdään keväällä (ennen lehtiä puissa) ja toinen puoli kesällä, kun puissa on jo täydet lehdet.

  • Miksi joidenkin karttalehtien alueella pistetiheys on pienempi (0.3 pistettä neliölle)?

    Karttalehdet, joilla sijaitsee aluevalvontalain 14 § mukaisia rajoitealueita, kaikki laserkeilausaineistot on harvennettu pistetiheyteen 0.3 pistettä neliölle.

    Alkuperäisen, tarkan aineiston voi saada käyttöönsä vain hakemalla lupaa Puolustusvoimilta. Maanmittauslaitos ei voi myöntää lupaa tarkemman aineiston käyttöön em. rajoitealueilta.
     

  • Miksi niin moni ilmakuvausalue on aloittamatta?

    Ilmakuvauksista osa aloitetaan jo varhain keväällä. Osa ilmakuvauksista aloitetaan vasta sitten, kun puissa on täydet lehdet. 

    Ilmakuvaamisen onnistuminen edellyttää hyviä sääolosuhteita. Toisinaan voidaan joutua odottamaan useita viikkoja, että halutulla tuotantoalueella sääolosuhteet mahdollistavat ilmakuvaamisen.

    Kevätilmakuvaukset aloitetaan usein huhtikuun alusta lähtien ja kesäilmakuvaukset noin juhannuksesta. Ilmakuvauskausi jatkuu yleensä elokuun loppupuolelle asti.
     

  • Miksi niin moni laserkeilausalue on aloittamatta?

    Laserkeilauksia voidaan tehdä joko varhain keväällä, kun puissa ei ole vielä lainkaan lehtiä tai vasta sitten kun puissa on täydet lehdet. Toisinaan kevään aikaikkuna keilausten suorittamiseen on niin lyhyt, että keilauksen suorittaminen kannattaa jättää kesään.

    Kevään laserkeilauksia tehdään pääosin maalis-huhtikuussa ja kesälaserkeilauksia kesäkuun puolestavälistä elokuun loppuun.
     

  • Mistä ja miten laserkeilausaineistot ovat saatavilla?

    Kaikki laserkeilausaineistot ovat saatavilla Karttapaikan Lataa paikkatietoaineistoja -osiossa. Tarkempaa tietoa aineiston hankinnasta löydät täältä. Avoin laserkeilausaineisto 0,5  on saatavilla karttalehtikohtaisesti ja tarkempi luvanvarainen laserkeilausaineisto 5p tuotantoaluekohtaisesti. Laserkeilausaineisto 5p lataaminen edellyttää palvelussa vahvaa tunnistautumista ja verkkomaksamista.

    Laserkeilausaineisto 0,5p osalta palvelussa on saatavilla kullekin alueelle osuva uusin aineisto. Laserkeilausaineisto 0,5 p tulee korvaamaan ajan myötä aikaisemman Laserkeilausaineisto 0,5p (2008-2019) -aineiston.

  • Mitä eroa on Maanmittauslaitoksen eri laserkeilausaineistoilla?

    Maanmittauslaitos on tuottanut laserkeilausaineistoja vuodesta 2008 lähtien. Näitä keilauksia, joiden pistetiheys on 0,5 pistettä neliölle, on tehty vuoteen 2019 asti. Lue lisää Laserkeilausaineisto 2008-2019 tuotekuvauksesta. Eri vuosien keilausalueet näet indeksistä.

    Laserkeilausaineisto 5 p on uuden Kansallisen laserkeilausohjelman mukainen aineisto. Aineiston pistetiheys on viisi (5) pistettä neliölle.

    Laseraineisto 0,5 p on uuden Kansallisen laserkeilausohjelman mukaisesta aineistosta harvennettu versio. Aineiston pistetiheys on 0,5 pistettä neliölle. 

    Kuluvan vuoden Kansallisen laserkeilausohjelman etenemistä pääset seuraamaan Maanmittauslaitoksen tilannekuvapalvelusta.

  • Mitä tarkoittaa laserkeilausalueella merkintä ”laadunvalvonta valmis”?

    Maanmittauslaitos tekee laserkeilaustuotantoalueelle kattavan laaduntarkastuksen. Vasta tämän jälkeen aineistot luovutetaan Maanmittauslaitokselta eteenpäin.

    Laserkeilausaineistoja valmistuu laaduntarkastuksesta tuotantoalue kerrallaan. Kaikki kyseisen vuoden tuotantoalueet pyritään laatutarkastamaan vuoden loppuun mennessä.
     

  • Miten rekisteröin omistukseni, jos paperinen osakekirjani on kadonnut?

    Jos paperinen osakekirjasi on kadonnut tai tuhoutunut, hae osakekirjan kuolettamista käräjäoikeudelta. 

    Jos olet hakenut osakekirjan kuolettamista ennen kuin taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelon huoneistotietojärjestelmään, taloyhtiön pitää antaa kuoletetun osakekirjan tilalle uusi osakekirja tai väliaikaistodistus.

    Jos olet hakenut osakekirjan kuolettamista osakeluettelon siirron jälkeen, taloyhtiön ei tarvitse antaa uutta osakekirjaa tai väliaikaistodistusta. Liitä omistuksen rekisteröintihakemukseen oikeuden päätös osakekirjan kuolettamisesta.

  • Miten toimin, jos osakekirjani on pankissa?

    Jos osakekirjasi on pankissa lainan vakuutena, voit valtuuttaa pankin hakemaan rekisteröintiä puolestasi. Kiirettä hakea omistuksen rekisteröintiä ei kuitenkaan ole. 

    Jos osakekirja on pankin tallelokerossa säilytyksessä mutta ei lainan vakuutena, voit olla yhteydessä pankkiin ja sopia, haetko omistuksen rekisteröintiä itse vai valtuutatko pankin tähän.

  • Olen osakkeenomistaja, mitä minun täytyy tehdä?

    Toimintapa riippuu siitä, kuuluuko taloyhtiösi jo huoneistotietojärjestelmään ja onko huoneistollasi vielä paperinen osakekirja vai jo sähköinen omistajamerkintä.  

    Ohjeen kuhunkin tilanteeseen voit tarkistaa vastaamalla asiointiapurin kysymyksiin

  • Ostin huoneiston, jonka omistus osoitetaan edelleen paperisella osakekirjalla, vaikka taloyhtiö on jo siirtynyt huoneistotietojärjestelmään. Mitä minun täytyy tehdä?

    Sinun on haettava omistuksesi rekisteröintiä kahden kuukauden kuluessa luovutuskirjan allekirjoituksesta tai omistusoikeuden siirtymisestä. Hae omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta hakemuksella.

    Hakemukseen tarvitaan liitteeksi alkuperäinen paperinen osakekirja, johon on tehty siirtomerkintä sinun nimiisi. Voit lähettää hakemuksen ja osakekirjan postitse tai tuoda ne Maanmittauslaitoksen palvelupisteeseen, joita on ympäri Suomen. Huomioithan, että osakekirja on arvopaperi, jonka lähetykseen on syytä valita turvallinen lähetystapa. Katso lisää esimerkiksi Postin sivuilta

    Maanmittauslaitos rekisteröi hakemuksen perusteella omistuksesi sähköiseksi omistajamerkinnäksi huoneistotietojärjestelmään ja mitätöi samassa yhteydessä paperisen osakekirjan. Älä mitätöi tai tuhoa osakekirjaa itse. 

    Lue lisää omistuksen rekisteröinnistä.

    Jos huoneisto pantataan lainan vakuudeksi, ole yhteydessä pankkiin. 

  • Ostin huoneiston, jonka omistus osoitetaan sähköisellä omistajamerkinnällä. Mitä minun täytyy tehdä?

    Hae omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta hakemuksella.  

    Tarvitset omistuksesi rekisteröintiin myyjän suostumuksen. Liitä hakemukseen jäljennös kauppakirjasta tai erillinen kirjallinen suostumus sekä myyjän yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköpostiosoite).

    Vaihtoehtoisesti myyjä voi allekirjoittaa suostumuksensa omistusoikeuden rekisteröinnin hakemuslomakkeelle. Maanmittauslaitos ottaa yhteyttä myyjään suostumuksen varmistamiseksi.  

    Lue lisää omistuksen rekisteröinnistä

    Jos huoneisto pantataan lainan vakuudeksi, ole yhteydessä pankkiin.

  • Pitääkö myös autopaikalle hakea erikseen omistuksen rekisteröintiä?

    Jos autopaikalla on oma osakekirja, hae autopaikalle omistuksen rekisteröintiä samalla tavalla kuin osakehuoneistolle. Uusissa taloyhtiöissä (vuonna 2019 tai sen jälkeen perustetuissa) autopaikan omistuksen rekisteröintiä hakee uusi omistaja edellisen omistajan suostumuksella. 

    Jos autopaikalla ei ole omaa osakekirjaa, sinun ei tarvitse hakea autopaikan rekisteröintiä erikseen, koska huoneistoa ja autopaikkaa hallitaan samalla osakeryhmällä. Osakeryhmällä hallittavat kohteet näkyvät yhtiöjärjestyksessä ja osakehuoneistotulosteella. 

  • Sain tiedon, että taloyhtiöni osakeluettelo on siirretty huoneistotietojärjestelmään. Mitä minun täytyy tehdä?

    Jos olet huoneiston nykyinen omistaja, sinulla on 10 vuotta aikaa hakea Maanmittauslaitokselta osakehuoneiston omistuksen rekisteröintiä eli muuttaa paperinen osakekirja sähköiseen muotoon. Hae omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta hakemuksella.  

    Hakemukseen tarvitaan liitteeksi alkuperäinen paperinen osakekirja. Voit lähettää hakemuksen ja osakekirjan postitse tai tuoda ne Maanmittauslaitoksen palvelupisteeseen, joita on ympäri Suomen. Huomioithan, että osakekirja on arvopaperi, jonka lähetykseen on syytä valita turvallinen lähetystapa. Katso lisää esimerkiksi Postin sivuilta.

    Maanmittauslaitos rekisteröi hakemuksen perusteella omistuksesi sähköiseksi omistajamerkinnäksi huoneistotietojärjestelmään ja mitätöi samassa yhteydessä paperisen osakekirjan. Älä mitätöi tai tuhoa osakekirjaa itse. 

    Lue lisää omistuksen rekisteröinnistä

  • Tarvitsen rekisteröinnin nopeasti. Voinko saada sen heti?

    Asian rekisteröintiä voi kiirehtiä perustellusta syystä (esimerkiksi asuntokauppa tulossa).

    Ota yhteyttä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun puhelimitse tai verkkolomakkeella, jos tarvitset nopeamman rekisteröinnin.

  • Jakamattoman kuolinpesän kiinteistöt jaettiin perinnönjakosopimuksella. Mistä lasketaan kuuden kuukauden lainhuudon haun määräaika? 

    Määräaika lasketaan perinnönjakosopimuksen viimeisen allekirjoituksen päivämäärästä. Sillä, onko perinnönjakokirja vielä lainvoimainen, ei ole merkitystä lainhuudon hakuaikaan. 

  • Kuka voi hakea lainhuutoa, jos kiinteistöllä on monta omistajaa?

    Kuka tahansa omistajista tai asiamies voi hakea lainhuutoa. Valtakirjaa ei lainhuudon hakemista varten tarvita.

  • Lähiomaiseni kuoli, mitä minun on muistettava tehdä?

    Jos vainaja omisti kiinteistön, tarvitset perunkirjoitusta varten lainhuutotodistuksen ja rasitustodistuksen. Todistuksia varten tarvitset kiinteistötunnuksen, jonka löydät kiinteistöveroilmoituksesta. Lainhuuto- ja rasitustodistuksen voit edullisimmin ja nopeimmin ostaa sähköisen Asiointipalvelumme kautta tai vaihtoehtoisesti Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta 

     

  • Miksi lainhuutoa on haettava? Onko lainhuutoa pakko hakea?

    Jokainen on lain mukaan velvollinen hakemaan lainhuutoa eli omistuksen kirjaamista saamalleen kiinteistölle, sen määräalalle tai määräosalle. Lainhuudatusvelvollisuus koskee sekä yksityishenkilöitä että yhteisöjä. 

    Joissain tapauksissa voi selvyyden vuoksi kannattaa hakea myös selvennyslainhuutoa, jossa omistusta päivitetään ajan tasalle. Tällaisia tapauksia ovat mm. omistajan kuolema ja avioero. 

  • Mikä on lainhuuto?

    Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön, kiinteistön määräalan tai määräosan omistusoikeuden rekisteriöimistä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kiinteistön omistajan voi tarkistaa kiinteistön lainhuutotodistukselta.

  • Mikä on saantokirja? 

    Saanto- tai luovutuskirjaksi kutsutaan sopimusta, jolla omistusoikeus siirtyy. Omistusoikeus voi siirtyä esimerkiksi kauppakirjalla tai perinnönjakosopimuksella. Saanto- tai luovutuskirja on termi, jota käytetään laissa. 

  • Mikä on täydennyspyyntö ja miksi sain sellaisen?

    Hakemuksen käsittelijä pyytää joissain tapauksissa täydennystä hakemuksen liitteeksi toimitettuihin asiakirjoihin, kun hakemus on jollain tavoin puutteellinen, tai sen mukana ei ole toimitettu kaikkia tarvittavia liitteitä. 

    Hakemuksen puutteet pidentävät käsittelyaikaa, mutta tarvittaessa käsittelijältä voi pyytää lisäaikaa täydennyksen toimittamiselle. Lainhuudon myöntämisen edellytyksenä on se, että tarvittavat asiakirjat on toimitettu hakemuksen liitteeksi. 

  • Miten kauan lainhuutohakemukseni käsittely kestää?

    Hakemusten ajantasaiset, keskimääräiset käsittelyajat voi tarkistaa Hakemusten käsittelyajat -sivulta. Perustellusta syystä hakemuksen käsittelyä voi myös kiirehtiä. 

  • Mitä asiakirjoja liitän lainhuutohakemukseen?

    Lainhuutohakemuksen mukana toimitettavat liitteet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Asiointiapurista voi etukäteen selvittää, mitä liiteasiakirjoja hakemuksen mukana on toimitettava ja tarvittaessa asian käsittelijä pyytää täydentämään hakemusta. 

  • Mitä tapahtuu, jos en hae lainhuutoa 6 kuukaudessa?

    Mikäli lainhuutoa eli omistusoikeuden rekisteröintiä ei ole haettu ja varainsiirtoveroa maksettu 6 kuukauden kuluessa luovutuskirjan allekirjoitushetkestä, joutuu maksamaan korotettua varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveron määrä nousee alkuperäisen veron määrästä puolivuosittain 20 % ja vero voi enimmillään kaksinkertaistua.

    Varainsiirtoveroa maksetaan 3 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lainhuudon saaminen edellyttää, että vero on maksettu. 

    Lainhuutoa kannattaa hakea ajoissa, jotta sinusta tulee virallisesti kiinteistön omistaja. Lainhuudon myöntämisen jälkeen ostaja merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kiinteistön omistajaksi. Lainhuuto on myös edellytyksenä kiinnityksen hakemiselle. 

  • Mitä teen, jos alkuperäinen saantokirja on hukassa?

    Mikäli lainhuudon hakija ei voi esittää alkuperäistä kauppakirjaa tai muuta saantokirjaa, vaan hallussa on vain kopio, on mahdollista hakea kuulutuslainhuutoa.  

    Kuulutuslainhuuto voidaan myöntää kahdella perusteella: 

    1. Hakija ei voi esittää alkuperäistä saantokirjaa, mutta hänen hallussaan on kopio ja hän saattaa todennäköiseksi että saanto on laillinen. 
    1. Hakija ei voi esittää edes saantokirjasta kopiota, mutta hakija on omistajana hallinnut kiinteistöä viimeisen kymmenen vuoden ajan, eikä ole syytä olettaa, että jollakin toisella on parempi oikeus kiinteistöön. Tässäkin tapauksessa hakijalla pitää olla saanto, johon hän vetoaa. 

    Kuulutuslainhuutoa haetaan samalla tavalla kuin tavallista lainhuutoa. Jos asiassa myönnetään kuulutuslainhuuto, päätös julkaistaan Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla, joilla päätös on esillä 6 kk. Ellei kukaan ole tässä ajassa osoittanut parempaa oikeutta kiinteistöön, lopullinen lainhuuto myönnetään hakijalle. Kuulutuslainhuuto maksaa saman verran kuin tavallinen lainhuuto. 

  • Omistamme koko tilan yhdessä, 1/1. Miksi en voi myydä omaa puolikastani?

    Mikäli lainhuuto on ”yhteinen”, eli lainhuudolla omistusosuus näkyy merkittynä esimerkiksi 1/1 kahdelle henkilölle, he voivat myydä yhdessä vain koko kiinteistön ellei kirjausta muuteta. Toinen ei voi myydä esimerkiksi ½ kiinteistöstä tällaisessa tapauksessa, eikä hakea kiinnitystä omaan määräosaansa.

    Mikäli halutaan luovuttaa tai kiinnittää määräosa kohteesta, tulee tästä laittaa vapaamuotoinen ilmoitus sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu(at)maanmittauslaitos.fi, ja kertoa pyynnön peruste. Kirjaamishenkilöstö selvittää aikaisemman lainhuudon perusteen ja muuttaa omistuksen määräosaiseksi, mikäli se on mahdollista. Tämä tehdään maksutta. Tämän jälkeen luovutus tai kiinnityksen hakeminen onnistuu. Tarvittaessa asiaa voi kiirehtiä.

  • Onko kuolinpesä jaettava, jotta kiinteistölle saadaan lainhuuto?

    Kuolinpesää ei ole pakko jakaa lainhuutoa varten, vaan jakamaton kuolinpesä voi hakea kiinteistölleen selvennyslainhuudon. Selvennyslainhuuto selventää kiinteistön omistusta siten, että lainhuutoon kirjataan näkyviin jakamattoman kuolinpesän osakkaat.

    Hakemuksen saantokirjana toimitetaan vainajan perukirja liitteineen. Selvennyslainhuudon etuna on se, että se mahdollistaa sähköisesti Kiinteistövaihdannan palvelussa tehtävän kiinteistökaupan. Kirjallisesti tehtävässä kaupassa ei jakamattoman kuolinpesän tarvitse lainhuudon hakemista varten antaa ostajalle vainajan perukirjaa liitteineen, kun kiinteistöllä on selvennyslainhuuto. 

  • Onko myyjä kiinteistön omistaja?

    Ennen kauppaa kannattaa selvittää myyjän omistusoikeus ostettavaan kohteeseen. Myyjän on esitettävä kiinteistöstä tai kiinteistön määräalasta joko lainhuutotodistus, josta käy ilmi lainhuutorekisteriin merkitty kiinteistön omistaja, tai muu selvitys omistusoikeudestaan. Lainhuutotodistuksen tulisi olla mahdollisimman tuore. 

  • Pitääkö sähköliittymästä maksaa varainsiirtoveroa?

    Mikäli kiinteistön kaupassa luovutettavalle sähköliittymälle on eritelty kauppakirjassa kauppahinta eikä sen osalta ole maksettu varainsiirtoveroa, on esitettävä selvitys siitä, onko liittymämaksu liittymäehtojen mukaan palautuskelpoinen.

     

    Mikäli liittymämaksu on palautuskelpoinen, ei veroa vaadita maksettavaksi liittymän kauppahinnan osalta. Sama koskee myös vesi- ja viemäriliittymiä silloin, kun kiinteistö luovutetaan liittymineen. 

  • Saako myyjä luovuttaa kiinteistön yksin?

    Pääsääntöisesti lainhuutotodistukselle merkitty kiinteistön omistaja saa luovuttaa kiinteistön yksin. Tästä on kuitenkin joitain poikkeuksia: muun muassa aviopuolisoiden yhteiseksi kodiksi tarkoitettu kiinteistö voidaan tietyissä tilanteissa myydä vain puolison suostumuksella, vaikka myyjä omistaisikin kiinteistön yksin. 

     

    Jos lainhuuto on kuolinpesällä, on kaikkien kuolinpesän osakkaiden luovutettava kiinteistö yhdessä. 

  • Voiko lainhuudon kirjata perustettavan yhtiön lukuun?

    Kyllä voi. Lainhuutoa haetaan samalla tavalla kuin muissakin tapauksissa, eli kuuden kuukauden kuluessa luovutuspäivästä. 

     

    Jos yhtiötä ei ole vielä perustettu lainhuutoa haettaessa, eikä luovutuskirjan allekirjoittamisesta ole vielä kulunut kahta vuotta, lainhuutohakemus jätetään lepäämään. Lepäämään jättämisen määräaika on kaksi vuotta luovutuskirjan allekirjoittamisesta lukien. Määräpäivään mennessä hakijan tulee esittää selvitys siitä, että vastuu luovutuksesta on siirtynyt perustetulle yhtiölle. Muussa tapauksessa lainhuuto myönnetään perustettavan yhtiön lukuun sopimuksen tehneelle. 

  • Voiko lainhuudon saada määrätyn hakuajan jälkeen?

    Kyllä voi.  Lainhuutoa tulee hakea vaikka kuuden kuukauden määräaika olisi jo kulunut

  • Voiko saman kiinteistön myydä kahteen kertaan?

    Kun kyse on kaupanvahvistajaa edellyttävästä kiinteistön luovutuksesta, on kaupanvahvistajan ilmoitettava kahden päivän kuluessa luovutuksesta Maanmittauslaitokselle. Maanmittauslaitos merkitsee luovutuksen näkyviin lainhuutotodistukselle, jolta ostaja näkee, mikäli kohteesta on jo tehty kauppa. 

     

    Jos kiinteistö on vaihtanut omistajaa muulla kuin kaupanvahvistajaa edellyttäneellä luovutuksella, ei luovutusilmoitustakaan tule rekisteriin. Vasta vireillä olevasta lainhuutohakemuksesta tulee merkintä lainhuutotodistukselle. Tällöin kiinteistön myöhempi ostaja voi saada kiinteistön omistukseensa, jos ensimmäinen saaja ei ole hakenut lainhuutoa eli omistusoikeuden kirjaamista, eikä myöhempi saaja tiennyt aikaisemmasta luovutuksesta. 

  • Mikä on käyttöoikeusyksikkö?

    Oikeudet ja rasitteet merkitään kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikkönä. Tieoikeuksien lisäksi käyttöoikeusyksikköinä rekisteriin merkitään esimerkiksi venevalkamat, kaivot tai voimalinjat.

  • Mikä on rasitustodistuksessa näkyvä laitostunnus?

    Laitostunnus on rasitustodistuksessa näkyvä tunnus kiinnityskelpoisesta vuokraoikeudesta.

    Kirjaamisen yhteydessä annetaan vuokraoikeuden yksilöivä laitostunnus, joka muodostuu kiinteistötunnuksesta, L-kirjaimesta ja numerotunnisteesta (esim. 999-8-77-6-L1). Laitostunnuksen avulla vuokraoikeudesta voi tilata rasitustodistuksen, josta käyvät ilmi vuokraoikeuteen kohdistuvat kiinnitykset.

  • Milloin omistajatiedot ovat maksullisia?

    Kirjallisesti luovutetut omistajatiedot ovat aina maksullisia. Lisäksi yli 10 kiinteistön omistajatiedot sisältävistä selvityksistä peritään maksu.

  • Mistä saan selville tontin rakennusoikeuden?

    Rakennusoikeuteen liittyvät asiat saat selville kunnilta ja kaupungeilta.

  • Miten toimin, kun Maanmittauslaitoksen ja verottajan pinta-alatiedot ovat ristiriidassa?

    Maanmittauslaitoksella on kiinteistön kokonaispinta-ala. Maanmittauslaitos ei voi muuttaa kiinteistön käyttötarkoitusta eikä verottajan pinta-alatietoja. Näissä tapauksissa tulee ottaa yhteyttä verottajaan.

  • Mitä tietoja näkyy rasitustodistuksessa?

    Rasitustodistuksesta näkee onko kiinteistöllä esimerkiksi panttikirjoja tai kirjattuja vuokraoikeuksia.

  • Näkyykö karttaotteessa rajanaapureiden tiedot?

    Rajanaapurien tietoja ei näy kiinteistörekisterin karttaotteessa. Asiakaspalvelussa kerrotaan maksutta muutamien kiinteistöjen lainhuutotiedot. Tiedot voi tilata maksullisena tiedostona tai paperitulosteena.

  • Saanko kiinteistörekisterin karttaotteen vanhoilla rajoilla?

    Kiinteistötietorekisterin karttaotteessa näkyvät tulostuspäivänä voimassa olevat rajat. Vanhoja rajoja voi kuitenkin selvittää asiakaspalvelusta.

  • Saanko kiinteistörekisterin karttaotteeseen rajamitat?

    Rajamitat eivät näy karttaotteessa, mutta niitä voi selvittää toimitusasiakirjoista. Tiedot löytyvät kiinteistötunnuksen avulla. Ota yhteyttä asiakaspalveluun sähköisellä lomakkeella.

  • Saanko lainhuutotodistuksen lakanneelta kiinteistöltä?

    Lainhuutotodistuksessa on tiedot vain voimassa olevista kiinteistöistä. Vanhoja lainhuutoasiakirjoja joulukuusta 1993 alkaen voi tilata Maanmittauslaitoksesta. Sitä vanhemmat asiakirjat tilataan Kansallisarkistosta.

  • Saanko rasitustodistuksen lakanneelta kiinteistöltä?

    Rasitustodistuksessa on tiedot vain voimassa olevista kiinteistöistä.

  • Tarvitsen kiinteistön myyntiä varten kiinteistörekisteriotteen, lainhuutotodistuksen ja rasitustodistuksen. Voinko tilata ne puhelimitse tai sähköpostilla?

    Otteita voi ostaa asiointipalvelusta, jolloin ne ovat myös edullisempia kuin asiakaspalvelusta tilattaessa. 

    Asiointipalvelun käyttö edellyttää tunnistautumista, jos tähän ei ole mahdollisuutta, voit tilata otteet asiakaspalvelusta. Selvitä kiinteistötunnus ennen kuin teet tilauksen. Toimitamme otteet ja todistukset postilla tai sähköpostilla.

  • Tarvitsen vain yhden kiinteistön omistajatiedon, miten toimin?

    Yhden omistajatiedon saa soittamalla asiakaspalveluumme. Selvitä kiinteistötunnus ennen yhteydenottoa. 

    Huomioithan, ettemme luovuta kiinteistön omistajatietoja, jos haluat ottaa yhteyttä kiinteistön omistajaan ostotarkoituksessa.

  • Voidaanko omistuksia hakea henkilötiedoilla?

    Omat omistukset voit katsoa maksutta asiointipalvelusta. Jos haluat hakea henkilötunnuksella, nimellä tai Y-tunnuksella, ota yhteyttä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun.

  • Voiko asiakaspalveluun tulla tutkimaan lainhuutorekisteriä?

    Asiakaspalvelupisteissämme ei ole tietokoneita asiakaskäyttöön. Asiakaspalvelussa kerrotaan maksutta muutamien kiinteistöjen lainhuutotiedot. Tiedot voi tilata maksullisena tiedostona tai paperitulosteena.

  • Mikä on Paikkatietoikkuna?

    Paikkatietoikkuna on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä karttapalvelu, jossa voit esimerkiksi katsella eri organisaatioiden paikkatietoja Suomesta, luoda teemakarttoja tai julkaista kartan omilla verkkosivuillasi. Paikkatietoikkuna on näyteikkuna eri organisaatioiden julkaisemiin karttatasoihin, joita on palvelussa yli 3000 noin 70 eri organisaatiolta. Palvelu on avattu vuonna 2009. 

    Paikkatietoikkuna on tarkoitettu paikkatiedon ammattilaisille ja kaikille kartoista ja paikkatiedosta kiinnostuneille. Sillä on arkisin yli 4000 päivittäistä kävijää, jotka käyttävät sitä hyvin monenlaisiin tarkoituksiin vapaa-ajalla ja työtehtävien hoitamisen tueksi.

    Paikkatietoikkuna on keskeinen osa Suomen INSPIRE-toimeenpanoa. Se on kansallinen paikkatietoportaali, joka esittelee paikkatietoaineistoja ja -palveluja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia. 

    Siirry tästä Paikkatietoikkunaan: www.paikkatietoikkuna.fi.

  • Mikä on Paikkatietoikkunan ja Karttapaikan ero?

    Kummatkin ovat Maanmittauslaitoksen ylläpitämiä karttapalveluita, mutta niillä on eri käyttötarkoitukset.

    Paikkatietoikkuna esittelee eri tiedontuottajien julkaisemia ja Paikkatietoikkunaan tarjoamia paikkatietoaineistoja ja -palveluita sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia, kun taas Karttapaikka keskittyy Maanmittauslaitoksen aineistoihin ja palveluihin.

    Paikkatietoikkunassa on käytettävissä yli 3 000 karttatasoa noin 70:ltä eri organisaatiolta. Paikkatietoikkunassa voi katsella eri karttatasoja päällekkäin, julkaista kartan omalla verkkosivulla, luoda tilastoteemakarttoja ja tehdä yksinkertaisia paikkatietoanalyyseja. Paikkatietoikkuna sisältää myös koordinaatistomuunnospalvelun. Paikkatietoikkunan metatietohaussa voi selata paikkatietoaineistojen ja -palveluiden kuvailuja, jotka tiedontuottajat ovat tallentaneet valtakunnalliseen Paikkatietohakemistoon. Paikkatietoikkuna on osa Suomen INSPIRE-toimeenpanoa.

    Karttapaikassa on Maanmittauslaitoksen maastokarttoja, ilmakuvia ja taustakarttoja. Karttapaikasta voi ostaa Maanmittauslaitoksen painettuja karttoja sekä räätälöityjä karttatulosteita. Karttapaikan Lataa paikkatietoaineistoja -osiosta voi ladata Maanmittauslaitoksen kartta- ja paikkatietoaineistoja, kuten maastotietokannan kohteita, ilmakuvia ja korkeusmalleja. Karttapaikan kautta voi myös hoitaa omia kiinteistöasioita ja antaa Maanmittauslaitokselle palautetta kartta-aineistojen sisällöstä. 

  • Mistä aineistot tulevat Paikkatietoikkunaan?

    Tiedontuottajat, kuten valtakunnalliset organisaatiot ja kunnat tarjoavat paikkatietoaineistojaan liitettäviksi Paikkatietoikkunaan. Karttatasot tuodaan tarjolle tiedontuottajien julkaisemien rajapintapalvelujen kautta, jolloin Paikkatietoikkunassa olevat paikkatiedot ovat yhtä ajantasaisia kuin tiedontuottajien omissa palveluissa. Karttatasojen julkaiseminen Paikkatietoikkunassa on turvallisempaa kuin täysin avoimesti rajapintapalvelun kautta, koska Paikkatietoikkunassa yksittäisen karttatason käyttöoikeuksia on mahdollista rajata. Karttatasojen sisältö ja ajantasaisuus ovat tiedontuottajien vastuulla.

    Paikkatietoikkuna ei tuota lainkaan omia aineistoja. Ylläpito ohjaa kysymykset aineistojen ajantasaisuudesta tai muista ominaisuuksista tiedontuottajille. Joskus aineistojen näkymisessä voi olla toki myös häiriö Paikkatietoikkunassa.

    Kirjautunut käyttäjä voi myös ladata Paikkatietoikkunaan omia aineistojaan.

    Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta: www.paikkatietoikkuna.fi.

  • Mistä saan apua ongelmatilanteissa?

    Mikäli ongelmaasi ei löydy vastausta Paikkatietoikkunan käyttöohjeista www.paikkatietoikkuna.fi, voit jättää palautetta tai kehitysehdotuksia verkkolomakkeella. Pyrimme vastaamaan mahdollisimman pian. 

  • Mistä syystä merikartassa olevaa virhettä ei korjata Paikkatietoikkunassa?

    Paikkatietoikkuna näyttää eri organisaatioiden karttoja, tässä tapauksessa Traficomin merikarttoja. Vastuu karttojen tietosisällöstä on aina niiden tekijöillä/ylläpitäjillä. Sen vuoksi kartan laatinut organisaatio hoitaa myös karttoja koskevat palautteet.

    Traficomin rajapintoja käyttävät monet muutkin palvelut kuin Paikkatietoikkuna. Tiedot eivät siirry takaisinpäin tällaisen teknisen yhteyden kautta. Virheet on korjattava niiden alkulähteillä, jotta kaikki niitä käyttävät saavat oikeaa tietoa.

    Virheiden tunnistamiseen tarvitaan monesti paikallistuntemusta, jota on karttojen käyttäjillä. Voimme toki välittää palautteenne tiedontuottajalle, mutta emme siis voi korjata virheitä Paikkatietoikkunassa. Maanmittauslaitoksen kartoista voi antaa palautetta Karttapaikalta löytyvästä Annan palautetta -osiossa. 

  • Miten ajantasaisia aineistot Paikkatietoikkunassa ovat?

    Paikkatietoikkunan karttatasot tulevat tiedontuottajien rajapintapalveluista, joten ne ovat yhtä ajantasaisia kuin tiedontuottajien tarjoamissa palveluissa. Parhaimmillaan ne ovat siis lähes reaaliaikaisia, mutta toisinaan aineistot säilyvät samanlaisina vuosia, mikäli tiedontuottaja ei ole päivittänyt aineistoja palveluissaan. Jos havaitset selvästi vanhoja aineistoja, voit kertoa niistä meille verkkolomakkeella tai suoraan ko. tiedontuottajalle. 

  • Miten pääsen hallitsemaan käyttäjätiliäni?

    Kun sinulla on salasana tiedossa, pääset muokkaamaan tilisi tietoja (tai poistamaan koko tilin) osoitteessa https://omatili.maanmittauslaitos.fi/user/profile.

    Jos et muista salasanaasi, voit tilata uuden linkistä https://omatili.maanmittauslaitos.fi/user/password.

    Huom! Kirjautumisessa käyttäjätunnus on aina rekisteröinnissä käytetty sähköpostiosoite (ei esimerkiksi käyttäjänimi, jota kysytään uutta tunnusta rekisteröidessä).

  • Miten vaihdan karttatasojen värejä?

    Voit vaihtaa omien tasojen, omien aineistojen ja vektorimuotoisten aineistojen tyylejä. Valitse Paikkatietoikkunan karttatasovalikossa välilehdellä "Valitut tasot" kynän ikoni kohdassa "Tyylit". Tästä voit vaihtaa oletustyylin haluamaksesi. Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta: www.paikkatietoikkuna.fi.

    Rasteriaineistojen tyylejä ei voi muuttaa.

  • Organisaationi julkaisee avoimia rajapintoja, joista voisi olla hyötyä monelle. Kannattaako ne julkaista Paikkatietoikkunassa?

    Paikkatietoikkunassa kannattaa julkaista etenkin kaikki INSPIRE-direktiivin mukaiset rajapinnat, mutta myös muut avoimet paikkatietorajapinnat. Paikkatietoikkuna kokoaa yhteen etenkin kansalliset, mutta myös paikalliset aineistot kautta maan, ja sillä on yli 4000 käyttäjää päivittäin. Saatte siis Paikkatietoikkunan kautta aineistoillenne niiden ansaitsemaa näkyvyyttä ja tunnettuutta. Etenkin julkisin varoin laaditut avoimet aineistot on hyvä saada yhteiskunnassa hyötykäyttöön.

    Paikkatietoikkunassa käyttäjien on helppo tarkastella eri tiedontuottajien aineistoja selaimessa päällekkäin ilman että käyttäjän tarvitsee asentaa mitään erillistä ohjelmaa omalle koneelleen. Myös ammattikäyttäjät löytävät aineistot helposti Paikkatietoikkunasta. He saattavat katsoa ensin Paikkatietoikkunasta, millaista aineisto on ja hakea sen jälkeen suoraan rajapintapalvelusta erilliseen paikkatieto-ohjelmaan.

    Tiedontuottajat voivat tarjota omia paikkatietoaineistojaan Paikkatietoikkunaan, jos ne ovat saatavissa WMS-, WMTS-, WFS-, OGC API- tai ArcGISRest-rajapintapalveluiden kautta ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä. Aineistojen esittämisestä Paikkatietoikkunassa laaditaan sopimus, jossa osapuolina ovat tiedontuottaja ja Maanmittauslaitos. Sopimus on molemmille osapuolille maksuton. Sopimusasioissa ota yhteyttä osoitteeseen paikkatietoikkuna@maanmittauslaitos.fi.

  • Saan koordinaattimuunnospalvelussa virheilmoituksen, vaikka minulla on mielestäni ihan oikeat ETRS-TM35 järjestelmän mukaiset koordinaatit

    Suomen kansallinen järjestelmä on ETRS-TM35FIN, joka on eri asia kuin ETRS-TM35. Näissä on eri koordinaattijärjestys:

    • TM35 (EPSG:3047) -> N,E
    • TM35FIN (EPSG:3067) -> E,N

    Lue lisää koordinaattimuunnospalvelusta.

  • Voiko koordinaattimuunnospalvelussa voi muuntaa WGS84-koordinaatteja?

    Valitettavasti Paikkatietoikkunan koordinaattimuunnospalvelussa ei ole WGS84-koordinaatteja, koska koordinaattimuunnospalvelu on tarkoitettu Suomen sisäisten koordinaattimuunnosten tekemiseen ja WGS84 ei ole Suomessa virallinen koordinaattijärjestelmä.

    Paikkatietoikkunassa olevista koordinaattijärjestelmää WGS84-koordinaatteja vastaavat parhaiten EUREF-FIN-GRS80-koordinaatit, mutta ne eivät ole täsmälleen samat (heittoa voi olla alle metrin verran).

    Koordinaattimuunnos WGS84-koordinaateiksi kannattaa tehdä jollain paikkatieto-ohjelmistolla, esimerkiksi QGIS-ohjelmalla, jos tämä on mahdollista. QGIS on ladattavissa avoimen lähdekoodin ohjelmistona osoitteessa https://qgis.org/fi/site/.

  • Voiko Maanmittauslaitos laittaa Paikkatietoikkunaan aineiston, vaikka se ei ole avointa dataa?

    Paikkatietoikkunassa näkyvät aineistot perustuvat Maanmittauslaitoksen ja tiedontuottajan väliseen sopimukseen. Kaikki Paikkatietoikkunassa näkyvät aineistot eivät ole avointa dataa. Tiedontuottaja päättää itse, mitä aineistoja haluaa laittaa Paikkatietoikkunaan. Mitään velvollisuutta aineistojen esittämiseen Paikkatietoikkunassa ei ole. Sen sijaan INSPIRE-direktiivin piiriin kuuluville aineistoille tulee laatia metatiedot Paikkatietohakemistoon ja niistä tulee julkaista INSPIRE:n mukaiset rajapintapalvelut. Lue lisää sivulta INSPIRE-velvoitetulle.

  • Voiko Paikkatietoikkunassa katsoa metatietoja?

    Paikkatietoikkunan metatietohaussa voi selata paikkatietoaineistojen ja -palveluiden kuvailuja, jotka tiedontuottajat ovat tallentaneet valtakunnalliseen Paikkatietohakemistoon. Metatietoja pääsee katsomaan myös karttatasokohtaisesti, jos ko. tasosta on olemassa metatiedot. Valitse kolme pistettä tason kohdalla ja Näytä metatiedot.

    Paikkatietohakemistosta löytyy kuvaukset noin 150 organisaation paikkatietoaineistoista ja -palveluista. Kuvattuja aineistoja ja palveluita on yhteensä yli 1 500.

  • Voiko Paikkatietoikkunasta ladata aineistoja?

    Kyllä, voit ladata itsellesi joidenkin vektorimuotoisten aineistojen kohdetiedot taulukkomuodossa, mikäli tiedontuottaja on sallinut sen.

    Valitse haluamasi vektoriaineisto ja zoomaa kartalla sille alueelle, miltä haluat aineiston kohdetiedot ladata. Klikkaa sitten palvelun oikeassa alakulmassa kohtaa "Kohdetiedot", jolloin näkyviin tulevat valittujen aineistojen kohdetiedot. Valitse se välilehti, jolla haluamasi aineisto on. Tarkista, että kaikki haluamasi kohdetiedot ovat esillä. Klikkaa sitten "Aineiston vienti" ja valitse avautuvassa ikkunassa missä muodossa ja mitkä tiedot haluat mukaan. Klikkaa sitten "Vie" ja aineisto latautuu koneellesi.

    Kirjautuneena käyttäjänä voit ladata myös itse laatimiasi aineistoja GeoJSON-muodossa. Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta kohdasta Omat tiedot: www.paikkatietoikkuna.fi.

  • Voinko jakaa oman karttanäkymäni kaverille?

    Kyllä. Voit jakaa oman karttanäkymäsi kahdella tavalla. Helpointa on jakaa linkki Paikkatietoikkunaan. Toinen vaihtoehto on luoda karttajulkaisu, jonka voit upottaa haluamallesi verkkosivulle. Lue lisää Paikkatietoikkunan käyttöohjeesta Kohdista Työkalut ja Karttajulkaisu: www.paikkatietoikkuna.fi.

  • Voinko julkaista organisaationi avoimet aineistot Paikkatietoikkunassa?

    Kyllä, hyvin todennäköisesti voit saada aineistonne Paikkatietoikkunaan, jos ne ovat saatavissa WMS-, WMTS-, WFS-, OGC API- tai ArcGISRest-rajapintapalveluiden kautta ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmässä.  Käytännössä julkaisun tekee Paikkatietoikkunan ylläpito.

    Aineistojen esittämisestä Paikkatietoikkunassa laaditaan sopimus, jossa osapuolina ovat tiedontuottaja ja Maanmittauslaitos. Sopimus on molemmille osapuolille maksuton. Sopimusasioissa ota yhteyttä osoitteeseen paikkatietoikkuna@maanmittauslaitos.fi, niin katsotaan tarkemmin käytännön toteutusta.

    Paikkatietoikkunan tiedontuottajia tällä hetkellä ovat muun muassa kunnat, maakuntien liitot, kansalliset instituutiot kuten SYKE ja LUKE, mutta myös yritykset ja yhdistykset.

  • Millaisia panttauksia voin hakea?

    Pantinsaaja (esimerkiksi pankki) voi hakea panttausta joko osakkeen koko arvolle tai euromääräisesti haluttuun summaan rajattuna. Myös määräosainen panttaus on mahdollinen.

  • Miten haen panttauksen rekisteröintiä?

    Panttauksen rekisteröintiä voi hakea vain pantinsaaja, esimerkiksi pankki. Panttausta haetaan lomakkeella

    Panttauksen rekisteröinti huoneistotietojärjestelmään edellyttää, että osakkeenomistajalla on sähköinen omistajamerkintä.

  • Miten panttaus rekisteröidään, kun osakekirjani on pankissa lainan vakuutena?

    Jos osakekirjasi on pankissa lainan vakuutena, voit valtuuttaa pankin hakemaan panttauksen rekisteröintiä puolestasi.

  • Voinko käyttää huoneistoani lainan vakuutena useaan eri pankkiin?

    Huoneistolle on mahdollista rekisteröidä useampia panttauksia ja määräosapanttauksia eli huoneiston voi pantata usealle eri pankille.  

    Pantinsaajapankki hakee panttauksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta. Panttauksen rekisteröintiin tarvitaan omistajan suostumus. Huomioithan myös, että pantinsaaja määrittelee kohteen arvon ja tekee päätöksen siitä, voidaanko kohdetta käyttää vakuutena. 

  • Mitä rajoituksia huoneistotietojärjestelmään voidaan rekisteröidä? Missä ne näkyvät?

    Osakeluettelossa näkyvät esimerkiksi lesken hallintaoikeus, testamenttiin perustuva käyttöoikeus ja ulosmittaus. 

    Katso kaikki osakeluettelossa näkyvät rajoitukset

    Osakehuoneistotulosteella näkyvät edellisten lisäksi esimerkiksi konkurssi, turva-asiakirjojen säilyttäjän ilmoitus sekä erilaiset lunastus- tai vaihdannanrajoitukset. 

    Katso kaikki osakehuoneistotulosteella näkyvät rajoitukset

  • Osakehuoneistotulosteella huoneistolla on rajoitus 'Turva-asiakirjojen säilyttäjän ilmoitus'. Mitä tämä tarkoittaa?

    Rajoituksen tarkoituksena on kertoa taloyhtiössä käynnissä olevasta RS-menettelystä sekä estää muiden kuin turva-asiakirjojen säilyttäjältä tulevien kirjausten ja rajoitusten rekisteröiminen. RS-menettely on asuntokauppalain mukainen turvajärjestelmä vielä rakenteilla olevan uudiskohteen ostajalle.

    RS-menettelyssä turva-asiakirjojen säilyttäjä (pankki tai aluehallintovirasto) ilmoittaa osakkeiden uudet omistajat sekä panttaukset ja mahdolliset rajoitukset rekisteröitäväksi huoneistotietojärjestelmään.

  • Kuka maksaa rajankäynnin toimituskustannukset?

    Useimmiten kustannukset jaetaan puoliksi rajanaapureiden kesken. Rajankäynti hyödyntää maanomistajia molemmin puolin rajaa.

  • Miten määritetään maantiealueen ja kiinteistön välinen raja?

    Maantielain 2 §:n mukaan tiealue ulottuu kahden metrin etäisyydelle tien uloimman rakenteen (oja, luiska, leikkaus) ulkoreunasta.

  • Voiko ojan rakentaa kiinteistörajalle ilman naapurin suostumusta?

    Vain oman kiinteistön alueelle voi rakentaa ojan ilman naapurin suostumusta.

  • Voiko rajalinjalta kaataa puita ilman naapurin suostumusta?

    Metsämaalla (ei rakennuspaikan alueella tai pihamaalla, vaikka olisi puustoa) saa raja-aukon avata enintään 1,5 m leveäksi (75 cm rajan molemmin puolin) ilman naapurin suostumusta. Raivauksesta on ilmoitettava naapurille etukäteen.

  • Kiinteistöni rajoittuu maantiehen, eikä minulla ole liittymää. Miten toimin?

    Liittymän tekeminen vaatii liittymäluvan. Liittymälupaa haetaan ELY-keskukselta.

  • Kuka maksaa yksityistietoimituksen kustannukset?

    Yleensä toimituksen hakija, mutta joitain lakisääteisiä poikkeuksia on.

  • Miksi kannattaa hakea rasite- tai yksityistietoimitusta?

    Tie- ja rasiteoikeudet ovat kiinteistökohtaisia ja ne on merkitty kiinteistörekisteriin. Näin ollen rasiteoikeudet eivät ole riippuvaisia kiinteistöjen omistussuhteista. Jos kahden kiinteistön omistajat sopivat esim. venevalkaman käytöstä toisen maalla, ei sopimus välttämättä sido kiinteistön uutta omistajaa. Sen sijaan rasiteoikeus säilyy automaattisesti, vaikka kiinteistö vaihtaisi omistajaa.

  • Miksi kiinteistörekisteriotteeseen ei ole merkitty kulkuoikeutta?

    Kulkuoikeutta ei välttämättä ole perustettu tai kulkeminen perustuu oikeuteen, jota ei merkitä kiinteistörekisteriin.

  • Miksi kulkuoikeuden leveyttä ei ole merkitty kiinteistörekisteriin?

    On mahdollista, että leveyttä ei ole määritelty tai tieto puuttuu rekisteristä. Tällöin leveys täytyy selvittää arkistotutkimusten avulla tai yksityistietoimituksessa.

  • Mikä on tilustie?

    Tilustie on maastossa kulkeva tie, jota käyttää maanomistaja. Muiden kiinteistöjen omistajilla ei ole oikeutta tilustien käyttöön.

  • Mikä on yksityistie?

    Yksityistie on yksityisellä maalla kulkeva tie, johon jollain toisella kiinteistöllä on tieoikeus. Yksityistietä voi hallinnoida tiekunta. Tiekunnan tien käyttäjäksi pääsee ottamalla yhteyttä suoraan tiekuntaan. Oikeus käyttää tiekunnan tietä ei näy kiinteistörekisteriotteella.

  • Milloin tiekunta kannattaa perustaa?

    Tiekunta kannattaa yleensä perustaa, jos tieosakkaita on useita ja tie vaatii säännöllistä kunnossapitoa.

  • Milloin voin kulkea toisen mailla ilman lupaa?

    Luonnossa voi liikkua jokamiehenoikeutta käyttämällä, kunhan ei siitä ei aiheudu haittaa tai häiriötä. Joukkotapahtumien, kuten erä-, hiihto- ja suunnistuskilpailujen järjestämiseen on hankittava maanomistajan suostumus sekä tehtävä ilmoitus poliisille. Tietoja kiinteistön omistajasta saat asiakaspalvelustamme.

  • Mistä saan selville kiinteistöön liittyvät kulkuoikeudet?

    Tietoja kiinteistön kulkuoikeuksista saat asiakaspalvelustamme.

  • Miten saan selville, millä kiinteistöillä on kulkuoikeus maillani olevalla tiellä?

    Kulkuoikeus voi perustua moneen asiaan. Ota yhteyttä asiakaspalveluun asian selvittämiseksi.

  • Miten selvitän, mistä kiinteistölleni on kulkuoikeus?

    Tieoikeus voi näkyä kiinteistörekisteriotteelta tai -kartalta. Joissakin tapauksissa tieoikeus voidaan selvittää arkistotutkimuksena, joka on tilattava asiakaspalvelusta. Joskus kulkuoikeuden selvittäminen vaatii yksityistietoimituksen.

    Ota tarvittaessa yhteyttä asiakaspalveluumme.

  • Miten tienpitokustannukset kannattaa jakaa?

    Osakkaat voivat sopia keskenään kustannusten jakamisesta. Tienpitokustannusten jakamisesta löytyy myös valtakunnalliset ohjeet.

    Tiekunta kannattaa perustaa, jos tieosakkaita on paljon ja tie vaatii säännöllistä kunnossapitoa.

  • Mitä teen, jos kiinteistöllä ei ole kulkuoikeutta?

    Kulkuoikeus voidaan perustaa yksityistietoimituksessa. Kertaluontoiset kulkemiset voi sopia suoraan maanomistajan kanssa.

  • Mitä yksityistietoimitus maksaa?

    Toimituksen hinta perustuu tyypillisesti tien pituuteen ja rasitettujen kiinteistöjen lukumäärään. Etukäteen tehty kirjallinen sopimus pienentää toimitusmaksua. Tietoimituksen maksuista vastaa yleensä hakija tai tiekunta.

  • Sisältyvätkö ojat tieoikeuden viralliseen leveyteen?

    Kyllä. Tiealueeseen kuuluvat tien kaikki rakenteet (mm. ajorata, luiskat, ojat) ja niiden tulee mahtua tieoikeuden leveyteen.

  • Voiko kiinteistölle saada toimituksessa toisen kulku/tieoikeuden?

    Yleensä ei. Poikkeava päätös voi tulla, jos kiinteistön eri osat ovat jonkin luonnon elementin, kuten kalliojyrkänteen tai joen eristämiä.

  • Voiko tieoikeuden saada ilman sopimusta?

    Voi saada. Laki edellyttää kuitenkin mm., että tien tulee olla tärkeä eikä tiestä saa aiheutua huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle.

  • Voivatko tieosakkaat itse perustaa tiekunnan?

    Kyllä voivat. Tiekunnan voi perustaa olemassa olevalle tielle kutsumalla kirjallisesti kaikki tien osakkaat perustamiskokoukseen. Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen tiekunnan kokousta.

  • Kannattaisiko minun myydä peltoni valtiolle?

    Myyjä maksaa kiinteistökaupassa luovutusvoiton veroa. Normaalisti kiinteistönluovutuksissa
    myyjä maksaa luovutusvoiton veroa 60 %:n osuudesta myyntihintaa. Kun valtio on
    ostajana, myyjä maksaa luovutusvoiton veroa ainoastaan 20 %:sta myyntihintaa.

    Kauppakirjan laatiminen on myyjälle ilmainen ELY- keskuksen ollessa ostajana. 
    Ostaja, ELY-keskus, vastaa lainhuudatus- ja lohkomiskuluista.

    Maakaupoissa valtio on puolueeton ostaja. Valtiolle myytyjen maiden avulla tilusjärjestelyn suunnitelmaa pystytään parantamaan ja päästään parempaan tilussijoitukseen.

    Eläkeläisten ollessa myyjinä kauppaan kannattaa hakea luonnoskauppakirjalla ennakkopäätös maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (MELA). MELA:n eläkepäätökset ovat tukeneet valtion maanhankintaa tilusjärjestelyihin, joten kaupat eivät ole vaikuttaneet eläkkeisiin.

  • Keitä ovat tilusjärjestelyn toimitsijat ja mitkä ovat heidän tehtävänsä?

    Tilusjärjestelyn toimitsijat ovat tilusjärjestelyalueen maanomistajien keskuudestaan valitsemia edustajia, jotka avustavat toimitusinsinööriä ja kahta uskottua miestä tilusjärjestelyssä tehtävien toimenpiteiden eteenpäin viennissä. Toimitsijoiden tehtäviä ovat mm. seuraavat:

    • Avustavat urakkatarjousten pyytämisessä ja käsittelyssä.
    • Tekevät tilusjärjestelykokouksen valtuutuksella tilusjärjestelyn osakkaiden puolesta urakoitsijan valinnan.
    • Välittävät tietoa osakkaiden ja toimitusmiesten välillä.
  • Kuka päättää tilusjärjestelyssä? Äänestetäänkö?

    Tilusjärjestelyn lähtökohtana ovat maanomistajien toiveet ja tarpeet. Tilusjärjestely toteutetaan, mikäli sillä on alueen maanomistajien vahva kannatus ja se on taloudellisesti kannattava. Tilusjärjestelyn toteutusvaiheessa ei äänestetä vaan päätökset tekevät toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä (toimitusmiehet). Tästä huolimatta maanomistajalla on vahvat vaikutusmahdollisuudet. Ennen päätöksiä maanomistajia kuullaan ja esimerkiksi uuden tilussijoituksen suunnittelun yhteydessä pidetään useita neuvottelukierroksia, joissa suunnitelmaa hiotaan maanomistajien tavoitteiden perusteella.

  • Miksi pitää tehdä tilusjärjestely, miksi ei voida vaihdella kahden tilan välillä peltoja?

    Maaomistajien on erittäin vaikea löytää keskinäisiin tilusvaihtoihin sopivia lohkoja. Kahdenkeskisissä vaihdoissa pinta-aloja on vaikea saada täsmäämään. Tilusjärjestelyssä voidaan suunnitella vaihtoja useiden maanomistajien kesken, jolloin päästään huomattavasti parempaan lopputulokseen kuin vain kahdenvälisin tilusvaihdoin. Lisäksi tilusvaihdoista tulevat kustannukset ovat tilusjärjestelykustannuksia korkeammat.

    Käytännössä maanomistajien välisiä suoria tilusvaihtoja tehdään erittäin vähän.

  • Miten kauan tilusjärjestely kestää?

    Tilusjärjestely kestää yleensä 3 - 5 vuotta. 

  • Mitä hyötyä tilusjärjestelystä on?

    Tilusjärjestely on keino nykyaikaistaa maatilojen rakennetta ja kehittää maaseudun maankäyttöä.

    Peltotilusjärjestelyn suurin hyöty on viljelykustannusten aleneminen. Tähän päästään järjestelemällä peltolohkoja suuremmiksi ja lähemmäksi viljelijän talouskeskusta.

    Järjestelyn avulla maatalousliikenne, viljelyyn käytettävä aika ja viljelykustannukset vähenevät. Samalla maanviljelyn tuotot lisääntyvät ja viljelijöiden jaksaminen paranee.

    Tilusjärjestely säästää ympäristöä ja ilmastoa, kun työ pellolla tehostuu ja maatalousliikenne vähenee. Samalla liikenneturvallisuus maanteillä paranee.

    Tilusjärjestelyissä tehdään myös peltojen vesitaloutta parantavia ojituksia ja rakennetaan viljelysteitä.  

    Tilusjärjestelyn hyötyä voidaan lisätä valtion maanostotoiminnalla. Valtio ostaa tilusjärjestelyalueelta peltoa tilusjärjestelytoimituksen käyttöön vaihto- ja lisämaaksi.

    Tilusjärjestelyt edistävät elintarvikeomavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä koko ruokaketjun toimivuutta.

    Myös vuokrattujen peltojen omistajien kannattaa olla mukana tilusjärjestelyssä. Järjestelyn avulla peltolohkojen koko kasvaa, tilusten sijoitus paranee ja kuivatus tulee kuntoon. Näin peltojen arvo nousee ja kiinnostus vuokraukseen kasvaa.

  • Olen vuokrannut peltoni, miksi minun kannattaisi olla mukana tilusjärjestelyssä?

    Tilusjärjestely on investointi tulevaisuuteen, jolla taataan jatkuvuus maatiloilla. Elävä maaseutu ja kannattava maatalous ovat kaikkien alueen maanomistajien etu. Alue säilyy elinvoimaisena ja kehittyy. Samalla edistetään elintarvikeomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
    Tilusjärjestelyssä kannattaa olla mukana myös siksi, että järjestelyn avulla voit saada kasvatettua lohkokokoasi ja parannettua tilustesi sijoitusta. Tämä yhdessä kunnostetun kuivatuksen kanssa nostaa peltojesi arvoa. Tilusjärjestelyn avulla saat lisättyä alueesi vuokraviljelijöiden kiinnostusta peltojesi vuokraukseen, koska peltolohkosi soveltuvat tilusjärjestelyn jälkeen viljeltäviksi nykyaikaisella konekannalla.

    Kun turhaa maatalousliikennettä saadaan vähennettyä, niin liikenneturvallisuus paranee ja ympäristön kuormittuminen vähenee.

    Jos haluat luopua pelloistasi tilusjärjestelyn yhteydessä, niin silloin saat huomattavan veroedun tavalliseen kauppaan verrattuna. Lisäksi pellon vaihtaminen metsään on monessa tilusjärjestelyssä mahdollista.

  • Onko tilusjärjestelyyn osallistuminen vapaaehtoista?

    Tilusjärjestelyn käynnistäminen edellyttää, että järjestelyllä on alueen maanomistajien vahva kannatus. Yksittäisiä tiloja voidaan ottaa mukaan tilusjärjestelyyn asianosaisen vastustuksesta huolimatta, jos se on tilusten tarkoituksenmukaisen järjestelyn kannalta tärkeää. Lähtökohtana tilusjärjestelyssä kuitenkin on, ettei kenenkään tilannetta huononneta.

  • Paljonko osallistuminen tilusjärjestelyyn minulle maksaa ja milloin maksut on maksettava?

    Valtio maksaa tilusjärjestelyn kustannukset ja tilusjärjestelyn edellyttämät ojitukset ja viljelysteiden rakentamiset tilusjärjestelyn aikana. Osa kustannuksista peritään takaisin tilusjärjestelyn päätyttyä.  

    Kiinteistötoimitusmaksu tulee maksettavaksi tilusjärjestelyn päätyttyä. Maksun suuruus riippuu maanomistajan saamasta tilusjärjestelyhyödystä. Jos maanomistaja ei ole mitenkään hyötynyt tilusjärjestelystä, ei maksujakaan tule. Suomen valtio osallistuu osaan tilusjärjestelyn toimituskustannuksista.

  • Sitovatko tilusjärjestelyssä tehdyt päätökset minua?

    Tilusjärjestelyssä tehdyt päätökset ovat sitovia. On tärkeää olla aktiivinen päätösten valmisteluvaiheessa ja olla yhteydessä tilusjärjestelyn tekijöihin. Aktiivisuus auttaa myös saavuttamaan parhaat hyödyt tilusjärjestelystä. Poissaolo valmistelusta ja kokouksista ei estä muutoksia tilussijoitukseen.

  • Voiko tilusjärjestelyn yhteydessä tehtyjen ojitusten ja teiden kustannuksia vähentää verotuksessa?

    Kyllä voi. Osa ojitusten ja teiden rakentamiskustannuksista voidaan vähentää vuosimenona, osa poistoina ja osa on maan hankintahintaa lisäävä kustannus. Alla on taulukko eri toimenpiteiden verokohtelusta:

    Kustannukset Poisto-% Verolomake
    Salaojitus 20 2
    Metsäojitus 15 2C
    Metsätie 15 2C
    Pellon kuivatusta edistävä piirioja vuosimeno 2
    Viljelystie (vanhan korjaus) vuosimeno 2
    Uusi piirioja maan hankintahintaa lisäävä erä  
    Viljelystie (uusi) maan hankintahintaa lisäävä erä  
    Rationalisointiraivaus maan hankintahintaa lisäävä erä  
    Peruskuivatus = valtaojitus

    maan hankintahintaa lisäävä erä

    vuosimeno, jos kyse valtaojaverkon kunnossapidosta

     

    Nykyisen verotuskäytännön mukaan ojitusten ja teiden rakentamiskustannuksiin sisältyvä arvonlisävero on vähennyskelpoinen.

    Lisätietoja saa verottajalta.

  • Miksi uutta osoitetietojärjestelmää kehitetään? 

    Osoitetietojen valtakunnallinen yhtenäisyys, hyvä laatu ja saatavuus ovat tärkeitä lähtökohtia niin sisäiselle turvallisuudelle, tehokkaalle logistiikalle kuin myös esimerkiksi automaattiselle liikenteelle. Laadukkaiden osoitetietojen varmistaminen nostettiin keskeiseksi kehittämistoimenpiteeksi myös paikkatietopoliittisessa selonteossa.

    Tällä hetkellä osoitetietoja ylläpidetään useissa eri järjestelmissä. Valtakunnallisesti rakennusten osoitteet on koottu Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään Väestötietojärjestelmään osaksi rakennustietoja. Tiedot eri järjestelmien välillä eivät päivity täysin automaattisesti, ja vuosien saatossa valtakunnallisiin osoitetietoihin on syntynyt virheitä ja puutteita. Viranomaiset, yritykset ja muut toimijat joutuvat tekemään paljon päällekkäistä työtä päivittäessään tietoja omissa järjestelmissään. 

    Tavoitteena on nyt luoda järjestelmä, josta osoitetiedot tarjotaan yhteiskunnan käyttöön laadukkaina ja ajantasaisina. Osoitetietojen täydentämistä sisäänkäyntien ja reittiä opastavien kulkupisteiden tiedoilla selvitetään. 

    Osoitetietojärjestelmän tarkoitus on parantaa turvallisuutta. Kattavien ja virheettömien osoitetietojen avulla hätätilanteissa avun tarve saadaan paikannettua oikein ja turvaviranomaiset löytävät perille ilman viiveitä. Luotettavat osoitetiedot parantavat myös muita palveluita, oli kyse sitten tavarantoimituksista tai taksista, kotipalveluista tai teknisen infran ylläpidosta. 

    Lisätietoa löydät osoitteesta maanmittauslaitos.fi/osoitetietojarjestelma.

  • Missä aikataulussa työ etenee?

    Työn valmistelu aloitettiin osana Paikkatietoalusta-hanketta vuosina 2017–2019. Vuoden 2020 aikana pilotoitiin osoitetietojärjestelmän palveluita yhdessä kuntien kanssa. Myös ensimmäinen beta-tietopalvelu on tiedontuottajien kokeiltavana. 

    Maa- ja metsätalousministeriön asettama strateginen ohjausryhmä päätti vuoden 2020 syksyllä osoitetietojärjestelmän kehittämistä koskevista linjauksista. Osoitetietojärjestelmän kehitystyö etenee linjausten ohjaamana. Vuonna 2021 on tarkoistus tarkistaa määritykset vastamaan strategisia linjauksia. Samalla alkaa myös vaadittavan lainsäädännön valmistelu. Kehittämis- ja siirtymävaiheen aikataulut tarkentuvat työn edetessä.

  • Miten saan osoitetietoa uudesta järjestelmästä käyttööni? Millä tavalla se on laadukkaampaa kuin nykyinen osoitetieto?

    Uuden osoitetietojärjestelmän on tarkoitus koota kaikki osoitetiedot yhden valtakunnallisen tietopalvelun piiriin. Osoitetiedot tulevat tietopalvelurajapinnalle, josta sitä voidaan hakea eri tietojärjestelmiin ja sovelluksiin sekä palveluihin. Tietovirta kunnasta pyritään saamaan sujuvaksi.

    Osoitetiedon kattavuus laajenee myös muihin kuin luvanvaraisten rakennusten osoitteisiin eli mukaan tulevat myös esimerkiksi alueiden osoitteet. 

    Lisätietoa osoitetiedon käyttäjille löytyy osoitteesta maanmittauslaitos.fi/osoitetietojarjestelma.

  • Mitä tietoa osoitetietojärjestelmään kootaan?

    Uuteen osoitetietojärjestelmään koostetaan kuntien antamia rakennusten ja alueiden osoitetietoja. Osoitetietona on osoite ja sen sijaintiin viittaava koordinaattipiste.

    Rakennusten osoitteen yhteyteen tallennetaan myös Digi- ja väestötietoviraston antama rakennuksen pysyvä tunnus, jos tunnus saadaan kunnan osoitetietojen mukana. Tunnuksen avulla osoitetieto voidaan linkittää luotettavasti rakennuksen tietoihin.

    Tonttien osoitteet ja muut kunnan alueille antamat osoitteet tuodaan osoitetietojärjestelmään siltä osin kuin ne ovat koostettavissa kuntien tietojärjestelmistä. 

    Lisäksi selvitetään osoitetietojen tarkentamista sisäänkäyntien ja kulkupisteiden tiedoilla. 

    Uusi osoitetietojärjestelmä ei sisällä tietoa henkilöiden tai organisaatioiden osoitteista eikä tyyppiluokituksia tarkempaa tietoa siitä, mitä osoitteessa sijaitsee. 

  • Onko kyse VTJ:n kanssa rinnakkaisesta ratkaisusta? Joutuuko kunta jatkossa toimittamaan tietoa kahteen valtakunnalliseen järjestelmään?

    Linjausten mukaisesti julkishallinnon tietojärjestelmän Väestötietojärjestelmä mukaan lukien siirtyvät käyttämään osoitetietojärjestelmän osoitetietoja. Kehittämis- ja siirtymävaiheessa tietojen kuntien velvollisuudet toimittaa tietoa VTJ:ään eivät muutu. Valmisteltavassa lainsäädännössä määritellään tulevat tiedonhallintaan tulevat muutokset ja niiden aikataulu.

  • Osoitehaavi: Mikä se on ja miten se liittyy uuden osoitetietojärjestelmän kehittämiseen?

    Osoitetietojen tarkentamista sisäänkäyntien ja kulkupisteiden tiedoilla kokeiltiin joukkoistamalla Osoitehaavi-verkkopalvelussa. Osoitehaavi-verkkopalvelun koekäyttövaihe on nyt päättynyt ja palvelu suljetaan toistaiseksi käyttäjiltä. 

    Palveluun kertynyttä aineistoa analysoidaan nyt yhdessä osoitetietoa käyttävien viranomaisten kanssa. Samalla arvioidaan, miten joukkoistamista voi jatkossa hyödyntää tiedon keräämisen tukena.

  • Osoitetiedot: Mihin tiedot menevät ja kuka niistä on vastuussa? 

    Osoitetiedot koostetaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään osoitetietojen koontietietokantaan. Tällä hetkellä toimitaan kehitys- ja koulutusympäristössä. Tiedot tulevat tarjolle tietopalveluiden kautta niitä tarvitseville, esimerkiksi kartta- ja navigointipalveluja tuottavat yritykset voivat ottaa tiedot käyttöönsä. Osoitetieto on lähtökohtaisesti avointa tietoa.

    Uutta osoitetietojärjestelmää kehitetään parhaillaan ja eri viranomaisten vastuut vahvistuvat työn edetessä. Kuntien vastuut osoitetietojen ylläpidossa säilyvät. Kunnat vastaavat rakennusten ja alueiden osoitteiden antamisesta ja ylläpidosta sekä mahdollisten virheiden korjaamisesta. 

  • Miksi vuokrasopimus pitää kirjata ja onko siitä mitään hyötyä?

    Vuokrasopimus eli -oikeus kannattaa kirjata rekisteriin, jotta se sitoo mahdollisessa kiinteistön omistajanvaihdoksessa uutta omistajaa, sekä siitä syystä, että se voidaan kirjattuna kiinnittää lainan vakuudeksi. Kiinnittämistä varten vuokraoikeuden on täytettävä tietyt ehdot. 

  • Mikä on lainvoimaisuustodistus?

    Jos kunta toimii vuokranantajana, tulee kunnan päätöksen, joka koskee maa-alueen vuokralle antamista, olla lainvoimainen, jotta vuokraoikeus voidaan kirjata rekisteriin. Jos tieto lainvoimaisuudesta on merkitty vuokrasopimukseen, ei erillistä lainvoimaisuustodistusta tarvita. Muussa tapauksessa asian käsittelijä varmistaa päätöksen lainvoimaisuuden kunnalta. 

  • Miten saan elinikäisen käyttöoikeusmerkinnän pois elinaikanani? Entä oikeudenhaltijan kuoltua?

    Merkintä voidaan poistaa oikeudenhaltijan hakemuksesta.  

     

    Mikäli oikeudenhaltija on kuollut, ja kyse on ollut asumisoikeudesta, voidaan kirjaus poistaa heti. Jos sen sijaan kirjattuna on ollut eläkeoikeus, voidaan kirjaus poistaa, kun oikeudenhaltijan kuolemasta on kulunut kuusi kuukautta.   

     

  • Mitä asiakirjoja pitää toimittaa käyttöoikeuden kirjaamista varten?

    Elinikäinen käyttöoikeus voi olla esimerkiksi eläkeoikeus eli oikeus asua luovuttamallaan kiinteistöllä. Käyttöoikeuden kirjaamista varten tarvitsemme hakemuksen lisäksi sopimuksen, johon käyttöoikeus perustuu. Tällainen sopimus voi olla esimerkiksi lahjakirja tai perinnönjakosopimus valtakirjoineen. Asian käsittelijä pyytää lisätietoja tarvittaessa. 

     

  • Tarvitaanko vuokrasopimukseen kaupanvahvistus?

    Vuokrasopimukseen tai vuokraoikeuden siirtoon ei tarvita kaupanvahvistusta.