Struve gollostat

Struve gollostat lea golmmetmihtidangoallus Arktalaš Jiekŋameara ja Čáhppesmeara gaskkas. Dainna čielggaduvvui eatnanspáppa hápmi ja sturrodat 1800-logus. Struve gollostat gullá Unesco máilmmeárbelogahallamii. Máilmmeárbebáikin válljejuvvon mihtidančuoggáin guhtta leat Suomas. Mihtidančuoggát leat historjálaččat dehalaččat, muhto maiddái erenoamaš várdádanbáikkit.

Golmmetgollostaga mihtideamit álggahuvvojedje jagis 1816 ja ledje gárvát jagis 1855. Gollostagas lea 258 vuođđogolmmeha ja 265 vuođđočuoggá. Davimus čuokkis lea Norggas lahka Hámmárfeastta Jiekŋameara rittus ja máttimus Čáhppesmeara lahkosiin Ukrainas. Struve gollostat lea gohčoduvvon maiddái Ruoššalaš-skandinávalaš gráđamihtádussan daningo álgoálggus gollostat manai dušše guovtti riikka siste.

Oktasaš máilmmeárbbi oassi

Struve mihtidangollostat laktojuvvui jagis 2005 Unesco Máimmeárbelogahallamii (eaŋgalsgillii). Struve gollostat ovddasta diehtaga ja teknihka kulturárbbi.

Dán áigge gollostaga mihtidančuoggát leat logi riikkas mat leat Norga, Ruoŧŧa, Suopma, Ruošša, Estteeana, Latvia, Lietuva, Vilges-Ruošša, Ukraina ja Moldova. Suodjalanveara báikin leat válljejuvvon 34 mihtidančuoggá, main guhtta leat Suomas.

Suoma máilmmeárbebáikkiin gávdno lasi diehtu Musealágádusa siidduin (suomagillii).

Struve máilmmeárbebáikkit Suomas

Mustaviiri čuokkis mihtiduvvui jagis 1833. Mustaviiri lea suolu sullii 30 kilomehter geahčen Loviisas.

Porlammi čuokkis Lapinjárvi Tornikallios mihtiduvvui jagis 1833. Erošuvnna golladan nábárráigi dovdo ain. Dán áigge dát guovlu lea bivnnuhis várdádansadji.

Korpilahtis Oravivuori čohkas lea čuokkis mii mihtiduvvui jagis 1834. Dán báikkis lea dál Eanamihtidanlágádusa ja Geodehtalaš lágádusa (dá. Báikediehtoguovddáš) ovttas huksehan golmmetmihtidantoartna kopiija.

Alatornio girku biellotoartnas lea čuokkis mii mihtiduvvui jagis 1842. Biellotoartna čohkka lea sullii 40 mehtera bajábealde mearragierraga ja danin buorre sadji golmmetmihtideapmái.

Ylitornioi mihtiduvvui Aavasaksa čuokkis jagis 1845. Mihtidančuoggá mearkan báktái čullojuvvon ruossat báhce jagis 1969 huksejuvvon várdántoartna vuollái. Aavasaksa leamaš jahkečuđiid áigge dovddus čábbodagastis ja gaskaija beaivvážisttis.

Eanodaga Stuorrahanoaivvi alážii mihtiduvvui vuosttas čuokkis jagis 1850 ja nubbi jagis 1852. Goabbat čuoggát merkejuvvojedje geađgái čullojuvvon ruossain, muhto dušše jagi 1852 ruossa lea šat oidnosis. Stuorrahanoaivi lea ovttas Mustaviiriin áidna čuokkis Suomas, mii ii deaivva turistajohtolahkii, dat baicce gáibida moatte beaivvi juoddima juogo Eanodat-Guovdageaidnu luottas dahje Gilbbesjávrri luottas Gárasavvonis.