Maanmittauslaitos ja maa- ja metsätalousministeriö tilasivat Spatineo Oy:ltä osoitetietojen kustannus- ja hyötyanalyysin. Analyysiä varten haastatellut organisaatioiden asiantuntijat suhtautuivat valtakunnalliseen osoitetietojärjestelmään erittäin positiivisesti. Haastateltujen mukaan valtakunnallinen osoitetietojärjestelmä hyödyttäisi laajasti koko yhteiskuntaa ja sen eri toimijoita. Toimialoista eniten valtakunnallisesta osoitetietojärjestelmästä hyötyisi kuljetusala.

– Kustannus- ja hyötyanalyysi teetettiin, koska suunnittelun tässä vaiheessa oli tarpeen selvittää tarkemmin osoitetietojen käyttäjien näkemyksiä valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän hyödyistä ja sen mukanaan tuomista kustannussäästöistä. Tulokset kertovat, että valtakunnalliselle osoitetietojärjestelmälle on selkeä tarve ja sen tuomat hyödyt käyttäjille olisivat ilmeiset. Työ sujuvoituu ja säästöjä syntyy. Analyysi kertoo meille selkeitä lukuja ja auttaa meitä myös suuntaamaan kehitystyötä jatkossa, sanoo johtava asiantuntija Mari Laakso maa- ja metsätalousministeriöstä.

Työssä selvitettiin valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän mahdollisia käyttökohteita, potentiaalisia hyötyjä ja kustannuksia haastattelemalla 18 organisaatiota eri toimialoilta. Työn keskiössä olivat yksityiset yritykset muutamalta eri toimialalta, joista kuljetustoimiala oli kattavimmin edustettuna. Kuljetustoimialalta mukana oli erilaisia toimijoita, esim. tavarantoimitus- ja henkilökuljetusyrityksiä. Lisäksi selvitettiin muutamalle hyvinvointialueelle syntyviä hyötyjä ja kustannuksia. Selvitystyön toteuttanut yritys laati myös meta-analyysin osoitetietojen käytön hyödyistä kansainvälisiin ja kansallisiin selvityksiin pohjautuen.

Tiedon laatu tuottaa eniten hyötyä

Selvityksen mukaan osoitetietojen hyvä laatu tuottaa eniten hyötyä. Erityisesti kuljetuspalveluissa hyödyttäisiin laadukkaista osoitetiedoista. Selvityksessä todetaan, että virheellisten osoitetietojen vuoksi kuljetustoimialla hukataan tuhansia työtunteja päivittäin, mikä vastaa vähintään 5,8 miljoonaa euroa, mahdollisesti jopa 88 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi organisaatioille kertyy hyötyä, kun voidaan luopua osoitetietojen ylläpidosta omassa järjestelmässä sekä maksullisista osoitetietolähteistä. Kustannuksia syntyy osoitetietojärjestelmän rajapinnan käyttöönotosta, johon haastateltavat arvioivat kuluvan työaikaa muutamasta työpäivästä pariin viikkoon, organisaation omasta osaamisesta ja arkkitehtuurista riippuen.

Osa yksityisistä yrityksistä kertoi osoitetietojärjestelmän mahdollistavan uutta liiketoimintaa ja mahdollisesti uusia työpaikkoja. Näiden suuruutta yritykset eivät arvioineet.

– Osoitetietojen valtakunnallinen yhtenäisyys, hyvä laatu ja saatavuus ovat tärkeitä tehokkaan logistiikan lisäksi myös sisäiselle turvallisuudelle ja tulevaisuudessa myös esimerkiksi automaattisen liikenteen kehittämiselle. Lähes kaikissa muissa eurooppalaisissa valtioissa on jo käytössä valtakunnallinen osoitetietojärjestelmä. Osoitetiedot on myös tunnistettu ns. arvokkaiksi tietoaineistoiksi, joiden tulee olla avoimesti saatavilla kaikista EU-jäsenvaltioista, sanoo Maanmittauslaitoksen kehitys- ja digitalisaatiojohtaja Jani Kylmäaho.

Edellytyksiä hyötyjen toteutumiselle

Työssä selvitettiin myös edellytyksiä hyötyjen toteutumiselle. Tällaiset vaatimukset nousivat vastauksista:

• Koko Suomen osoitetiedot pitäisi saada käyttöön helposti yhdestä lähteestä. Haastatelluissa organisaatioissa on tällä hetkellä käytössä yhteensä 21 eri osoitetietolähdettä ja yhdelläkin organisaatiolla on yleensä useita osoitetietolähteitä. Kolmannes haastatelluista organisaatioista ylläpitää omaa osoiterekisteriä.
• Osoitetietojen tulee olla oikeita ja ajantasaisia. Käyttäjille hyödyllisiä laatutietoja ovat:
  • Sijainnin oikeellisuus, sekä osoitteen että koordinaattien osalta
  • Sisällöllinen kattavuus: osoitetiedot sisältävät määrittelyn mukaiset tiedot (ei puutteita, ei ylimääräisiä tietoja)
  • Alueellinen kattavuus: yhtenäisesti mallinnettuja osoitetietoja koko Suomesta tai ainakin mahdollisimman laajasti
  • Oikeellisuus ja tarkkuus: osoitetiedot vastaavat todellisuutta
• Osoitetiedot pitäisi olla saatavilla koneluettavassa muodossa ja linkitettävissä muihin tietovarantoihin tietojen yhdistelyä varten.
• Osoitetietojen sisältö minimissään: osoitenimi, osoitenumero, osoitteen sijaintipiste (koordinaatti), porraskirjain, huoneistonumero, sisäänkäyntitieto, kulkupistetieto. Tässä työssä ei selvitetty Postin ylläpitämän postinumeron eikä osoitetoimipaikan tarvetta.
• Sisäänkäynti- ja/tai kulkupistetiedot koordinaatteineen mahdollisimman laajasti ja tarkasti. Useimpien haastateltavien mielestä kuljetusten tehokkuutta ja sujuvuutta lisää eniten osoitetietojen ns. viimeisten metrien tiedot, kuten sisäänkäynnin koordinaatit ja huoneistonumero.

Toteutus edellyttää uutta lainsäädäntöä

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on valmisteltu valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän vaatimaa uutta lainsäädäntöä yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tietojärjestelmän valmistelu etenee Maanmittauslaitoksessa. Osoitetietojärjestelmän varsinaisen toteutuksen aloittaminen edellyttää kuitenkin vielä kokonaisrahoitusta ja lainsäädännön vahvistamista.

Lisätietoja

Maanmittauslaitoksen kehitys- ja digitalisaatiojohtaja Jani Kylmäaho

+358 40 4890307, jani.kylmaaho@maanmittauslaitos.fi

Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Mari Laakso

+ 358 295162171, mari.laakso@gov.fi