Maanmittaus alkoi Suomessa vuonna 1633, kun Suomeen lähetettiin Ruotsista ensimmäinen maanmittari. Maanmittarit aloittivat Suomen kartoituksen ja melkein koko maa oli kartoitettu 1600-luvun loppuun mennessä. Maanmittarit vaikuttivat myös maariitojen loppumiseen ja väkivallan pienemiseen.
Esillä olevat kartat ovat pääosin Kansallisarkistosta ja Maanmittauslaitoksen arkistosta. Karttoja on tuotu myös Kansalliskirjaston ja Ruotsin arkistoista. Näyttelyssä voi tutustua myös harvinaisuuksiin.
– Näyttelyssä on esillä kopiona Olaus Magnuksen Carta Marina. Sitä tunnetaan kaksi alkuperäistä kappaletta, joista toinen on Uppsalassa ja toinen Münchenissä. Suurimmasta osasta käsin piirretyistä kartoista on vain yksi kappale olemassa, kertoo näyttelyn kuraattori, yli-insinööri Antti Jakobsson Maanmittauslaitokselta.
Sodat korostivat karttojen tärkeyttä
Karttanäyttely johdattaa katsojansa sotilaskartoitushankkeiden ja salaisten karttojen kautta nykyiseen digitaaliseen aikakauteen. Ilman luotettavia paikkatietoja ja tarkkaa paikannusta monet nykyisin arkiset asiat, kuten reittiohjeet tai bussien saapumisennusteet muuttuisivat mahdottomiksi.
– Carta Marinan tekijän, Olaus Magnuksen lisäksi yksi keskeinen vaikuttaja Suomen kartoitukseen oli Andreas Bureus, jonka johdolla tehtiin ensimmäinen tieteelliseen kartoitukseen perustuva kartta Ruotsi-Suomen alueesta. Bureusta voidaankin pitää Ruotsi-Suomen maanmittauksen isänä, Jakobsson kertoo.
1700-luvun alussa isoviha lopetti käytännössä maanmittauksen, mutta 1700-luvun lopussa alkanut isojako tiesi taas maanmittareille töitä, kun maaseudun rakenne muuttui sarkajaon lakkauttamisen myötä ja kun pellot jaettiin uudestaan. Myös metsät saivat yksityisomistajat.
Jatkuvat sodat korostivat karttojen tärkeyttä, ja niinpä Suomea kartoittivat vuorollaan Ruotsi ja Venäjä. Pitkään erityisesti Pohjois-Suomesta puuttuivat tarkat kartat, mutta peruskartan myötä koko maa sai sellaisen vuoteen 1975 mennessä.
– Nyt kartat ovat muuttuneet digitaalisiksi ja niiden tarkkuus on parantunut. Tarkka paikannus alkaa olla jokaisen ulottuvilla Galileo satelliittipaikannusjärjestelmän kautta, ja laserkeilaus mahdollistaa tiedon kolmiulotteisen tuottamisen entistä helpommin, Jakobsson sanoo.
Karttanäyttelyn tiedot
Osoite: Pasilan virastotalo (Opastinsilta 12, 00520 Helsinki). Maksuton näyttely on esillä Ravintola Vireen aulatiloissa ja ravintolan puolella.
Aukioloajat: arkisin 22.8.–30.11. klo 9–17.15.
Lisätietoja
Näyttelyn kuraattori, yli-insinööri Antti Jakobsson, 050 599 4123
Maailmanperintökoordinaattori (Struven kolmimittausketju) Ulla Mikkanen, 040 801 1261
etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi