Nykyisessä verotuksessa käytössä olevat tonttien verotusarvot ovat vanhentuneet. Markkinahinnoista eriytyneet verotusarvot johtavat epäoikeudenmukaiseen verotukseen, kun osa tonteista on arvostettu lähemmäksi ja osa kauemmaksi markkinahinnasta. Näin ollen ominaisuuksiltaan toisiaan vastaavista saman hintaisista tonteista maksetaan erisuuruista kiinteistöveroa.
– Uudistuksen myötä ominaisuuksiltaan toisiaan vastaavat tontit saavat saman verotusarvon, jolloin niistä maksetaan kunnan sisällä samansuuruista veroa. Uudistus olisi merkittävä parannus verotuksen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, minkä vuoksi Maanmittauslaitos pitää uusien verotusarvojen käyttöönottoa tärkeänä, kertoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Arthur Kreivi.
Kunnista kerätään sama verokertymä ennen ja jälkeen uudistuksen
Uudistuksen tavoitteena ei ole nostaa eikä laskea kiinteistöveron kokonaiskertymää. Kunnat päättävät kiinteistöverotuksen tasosta asettamalla veroprosentit säädetyn vaihteluvälin sisällä. Hankkeen lähtökohta on tuottoneutraali verotus – verotusarvojen noustessa kunnat voivat laskea veroprosentteja siten, että kertymä pysyy samana. Sen takaamiseksi laissa säädettyjä veroprosenttien ylä- ja alarajoja muutettaisiin tarvittavasti. Kiinteistöverotuksen taso on toki kunnan päätäntävallassa myös uudistuksen jälkeen.
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu uudistuksen mukanaan tuomista verotusarvojen muutoksista. Keskimäärin tonttien verotusarvot nousevat noin 2,3-kertaisiksi.
– Kun tonttien verotusarvot päivitetään vastaamaan paremmin markkinahintaa, osalla verotusarvo nousee enemmän kuin toisilla ja osalla se myös laskee. Suurimmat yksittäiset muutokset ovat seurausta tilanteista, joissa nykyisin käytettävä verotusarvo on hyvin kaukana markkinahinnasta eikä siitä, että uudistuksessa määritettävä uusi verotusarvo olisi virheellinen, Arthur Kreivi toteaa.
Huomionarvoista on myös se, että tontin verotusarvo on uudistuksen jälkeenkin vain 35% koko kiinteistön verotusarvosta, kun se nykyään on keskimäärin 20%.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti uudistus toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla, mikä tuo kohtuullisuutta niille kiinteistönomistajille, joiden kiinteistövero nousee verotusarvojen muutosten seurauksena. Tärkeintä on, että uudistuksen jälkeen verotaakka jakautuu tonttien todellisten arvojen suhteessa, eikä vanhentuneiden väärien arvojen. Näin saavutetaan yhdenvertaisempi verotus.
Uudistus tuo tonttien hinta-aluekartat kaikkien nähtäville
Nykyään tonttien verotusarvon perustana olevista hintakartoista ei ole kattavaa digitaalista aineistoa. Paperiset kartat ovat nähtävillä verotoimistoissa. Uudistuksen yhteydessä tuotettavat hinta-aluekartat tulisivat käyttöönoton yhteydessä avoimesti nähtäville Verohallinnon palvelun kautta.
– Uudesta palvelusta jokainen veronmaksaja voisi tarkistaa, mille hinta-alueelle oma tontti sijoittuu. Hinta-aluekarttojen helppo saatavuus avoimen verkkopalvelun kautta olisi iso parannus kiinteistöverotuksen läpinäkyvyyden kannalta, toteaa Kreivi.
Uudistuksen yksityiskohtaisen valmisteluaineiston ja hinta-aluekarttojen julkaiseminen ennen käyttöönottoa ei ole nykyisen lainsäädännön puitteissa kuitenkaan mahdollista tietosuojasyiden vuoksi.
Uudet tonttien hinta-aluekartat perustuvat laajaan ja luotettavaan aineistoon
Maanmittauslaitos tuottaa hinta-aluekartat riippumattoman asiantuntijan roolissa. Uudistuksessa on hyödynnetty Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän, maastotietojärjestelmän ja kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja sekä Verohallinnon rekistereitä. Uudessa arvostamisjärjestelmässä hinnat ajantasaistetaan vuosittain.
Hankkeessa rakennusten arvostamisuudistuksesta vastaa Tilastokeskus.
Verohallinto toimittaa lopullisen kiinteistöverotuksen. Pohjana ovat Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen tuottamat aineistot sekä kuntien Verohallinnolle toimittamat kiinteistöjen yksityiskohtaiset ominaisuustiedot.
Kokonaisvastuu hankkeen valmistelusta on valtiovarainministeriöllä.
Hallituksen julkaisemassa lainsäädäntösuunnitelmassa esitys arvostamisuudistuksen edellyttämistä lakimuutoksista on tarkoitus antaa eduskunnalle touko-kesäkuun vaihteessa.
Lisätietoja
Johtava asiantuntija Arthur Kreivi, 050 302 7134, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi