Hyppää pääsisältöön

Älyharvesteri ohjaa metsäkoneenkuljettajaa ilmastokestävään metsänhoitoon

IlmoStar-tutkimuksessa kehitetään tarkkaa sijaintitietoa hyödyntävää täsmämetsänhoitoa, joka mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen huomioimisen entistä paremmin. Tulevaisuudessa metsäkoneenkuljettaja voisi tehdä esimerkiksi harvennushakkuut älyharvesterilla, joka kertoo jopa yksittäisen puun tarkkuudella, mikä kohde kannattaa kaataa ja mikä säästää.

Forest machine with laser scanners at work

Tutkimusta tehdään yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja metsäkoneyhtiö Ponssen kanssa. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus vetää hanketta ja keskittyy erityisesti paikannustarkkuuden parantamiseen ja sensoriteknologian kehittämiseen.

Tarkka mittausdata auttaa metsänhoidon optimoinnissa

Syksyllä 2023 tehtiin ensimmäisiä testihakkuita, joissa kerättiin tarkkaa tietoa puustosta metsäkoneeseen kiinnitettyjen laserkeilaimien sekä satelliittipaikannuksen avulla. Mittauksista saatiin valtava määrä niin sanottua pistepilvidataa, jonka pohjalta tutkijat analysoivat ympäristöä erilaisin menetelmin.

Mittausdatan avulla kehitetään tapoja paikantaa ja tunnistaa koneellisesti biodiversiteetin ja hiilensidonnan kannalta tärkeitä kohteita, kuten vanhoja haapoja, lahopuita, puroja ja suojavyöhykkeitä. Kun ne tunnistetaan, voidaan hakkuissa tehdä optimaalisia valintoja esimerkiksi hiilinielujen vahvistamiseksi. Tietoa voidaan hyödyntää jo hakkuusuunnitelmaa tehdessä, mikä tuottaa myös taloudellisia hyötyjä.

– Pyrimme tunnistamaan ja päivittämään kartalle eri puulajit ja puiden kunnon mahdollisimman tarkasti. Hiilensidonnan kannalta metsäkoneen kuljettajaa voisi ohjata keräämään esimerkiksi vaurioituneet puut, joiden kasvu olisi todennäköisesti huonoa, kertoo hanketta vetävä Harri Kaartinen Paikkatietokeskuksesta.

Teknologia parantaa hakkuiden tasalaatuisuutta

Metsäkoneiden avulla toteutettu laserkeilaus on erityisen hyvä tapa kerätä puustotietoa, sillä koneita on päivittäin töissä eri puolella Suomea jopa 2100. Parhaillaan Ponsse testaa jo käytännössä metsäkoneita, joihin on kiinnitetty laserkeilaimia.

Tavoite on, että tulevaisuudessa koneisiin kiinnitetty teknologia opastaa kuljettajia työssä, jolloin yksittäisen kuljettajan vastuu hakkuiden onnistumisesta on pienempi. Esimerkiksi liian rajulla kädellä toteutettuja harvennushakkuita olisi näin helpompi välttää. Samalla metsäkone voi dokumentoida tehtyä työtä metsänomistajaa tai vaikka viranomaisia varten.

– Uudet sensorijärjestelmät voivat tukea koneenkuljettajaa päätöksenteossa, jolloin myös työn kuormittavuus pienenee, lisää Kaartinen. 

Lisätietoja

Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi, +358 29 531 4756

Lue lisää Ilmostar-hankkeesta

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen artikkelista: Kuljettajaa avustavat järjestelmät puunkorjuun ja sen suunnittelun tukena

Lue lisää aiheesta Metsäteollisuuden blogista: Teknologian mahdollisuudet monimuotoisuuden mittauksessa puunkorjuussa.

Next gen EU ja Hiilestä kiinni -logot

Tutkimus on tehty osana Suomen Akatemian lippulaiva UNITE:a, jossa tutkitaan ja kehitetään metsien, ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta. UNITE-osaamiskeskittymään kuuluu tutkimusryhmiä Itä-Suomen yliopistosta, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta, Tampereen yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sekä laaja kehittäjäkumppanien verkosto.

Tutkimus on myös osa maankäyttösektorin Hiilestä kiinni-ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Lisätietoja Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuden verkkosivuilta.

Laserkeilaus
Tutkimus
Satelliittipaikannus

Uusimmat uutiset ja artikkelit