– Huolto- ja raivaustyöt liittyvät tiiviisti rajan yksiselitteisyyteen eli huolehdimme yhdessä Norjan rajankäynnistä vastaavan viranomaisen Kartverketin kanssa siitä, että raja on selkeästi merkitty ja erottuu muusta maastosta, kertoo rajankäyntivaltuuskunnan jäsen Jyrki Lämsä Maanmittauslaitokselta.
Raja-aukon lisäksi valtakunnan rajan tunnistaa rajamerkeistä, kylteistä ja keltaisena erottuvista rajapyykeistä.
Raja-aukolle ei saa rakentaa
Rajankäynnin yhteydessä työtä tekevä valtuuskunta törmää toisinaan asioihin, jotka eivät raja-aukolle kuulu. Raja-aukolle on saatettu rakentaa jonkinlainen pysyvä rakennelma, tai omalle tontille kuuluvat esineet ovat jostain syystä siirretty raja-aukolle. Näissä tilanteissa rakennelmien ja esineiden omistajille ilmoitetaan, että asiaan on puututtava.
– Raja-aukolla saa toki vapaasti liikkua, käydä katsomassa rajakiviä ja juoda vaikkapa taukokahvit rajapyykillä. Rajapyykkeihin ja kyltteihin ei kuitenkaan saa kajota. Kivien irrottaminen ja siirtely on kiellettyä, Jyrki Lämsä muistuttaa. Rajapyykkien sydänkivet ovat Norjan lainsäädännön mukaan suojeltuja.
Raja-aukolla kulkemiseen muutoksia voivat aiheuttaa erilaiset poikkeustilanteet.
– Yleensähän Schengen-sopimuksen mukaan kansalaiset voivat ylittää Suomen ja Norjan maarajan mistä vaan, mutta koronarajoitusten aikaan sen sai ylittää vain merkityiltä paikoilta. Poikkeustilanteista viranomaiset tietysti tiedottavat erikseen, Lämsä sanoo.
Pidä paikat siistinä
Hyvä ohjenuora Norjan ja Suomen välisen valtakunnan rajan seudulla kulkemiseen on siis kunnioittaa ympäristöä: ei kajota rajapyykkeihin ja pidetään paikat siistinä.
Jos maastossa kulkija huomaa raja-aukolla sinne kuulumattomia rakennelmia tai esineitä, asiasta voi ilmoittaa Rajavartiolaitokselle verkkolomakkeella.
– Suomen ja Norjan valtakunnanrajasta suurin osa kulkee vaikeakulkuisessa maastossa ja kaukana kaikesta, ja tämän vuoksi ihmisten tuottamaa roskaa tai alueelle kyhättyjä rakennelmia näkee käytännössä aika vähän. Poroaitoihin liittyvää rakennusjätettä näkee sen sijaan enemmän, Lämsä sanoo. Maiden välisen yhteisen sopimuksen mukaisesti poroaita kulkee valtakunnan rajan tuntumassa.
Työ jatkuu tulevana kesänä
25 vuoden välein tehtävä rajankäynti on osa hyvää rajanaapuruutta ja työ jatkuu jälleen tulevana kesänä. Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta tekevät työn ulkoministeriöiden johdolla, ja tulokset dokumentoidaan ulkoministeriöiden yhteiseen käyttöön.
Maanmittauslaitos osallistuu rajankäyntiin operatiivisessa roolissa. Käytännössä henkilöstöä on mukana mittauksissa ja muissa maastotöissä, dokumentoinnissa ja viestinnässä. Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluvat puolestaan huoltotyöt kuten raja-aukon kunnosta huolehtiminen ja rajapyykkien kunnostaminen.
– Tulossa on kolmas rajankäyntikesä, kun huollamme valtakunnanrajaan liittyviä rakennelmia, kuten rajapyykkejä ja teemme raivaustöitä, jotta raja-aukko pysyy siistinä. Huoltotyötä tehdään toki myös rajankäyntien välillä, sanoo kenraalimajuri Matti Sarasmaa Rajavartiolaitokselta.
Lisätietoa
Kartastopäällikkö Jyrki Lämsä, 040 524 2508, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi