Maanmittauslaitos saa paljon kyselyitä karttojen koordinaattijärjestelmistä. Tähän tarpeeseen Maanmittauslaitos on julkaissut verkkosivun koordinaattijärjestelmistä.

– Koordinaattiasiat ovat monimutkaisia, joten ei ole ihme, että aihe herättää kysymyksiä. Olemme koonneet uudelle sivulle perusasioita, joita voi tulla vastaan karttoja ja paikkatietoja käytettäessä. Toivottavasti moni löytää sivulta hyödyllistä tietoa, toteaa johtava asiantuntija Teemu Saloriutta. 

Aiheeseen liittyvät käsitteet kuten koordinaatisto, koordinaattijärjestelmä ja datumi ovat hankalia ja menevät helposti sekaisin. Verkkosivulla on avattu näitä käsitteitä, ja sillä kerrotaan myös käytössä olevista erilaisista koordinaattijärjestelmistä sekä niiden eroavaisuuksista. 

Paikkatietoaineistojen yhdenmukaistaminen on tärkeää

– Nykyisin paikkatietoaineistoja yhdistellään usein eri lähteistä ja ne voivat sen vuoksi olla eri koordinaattijärjestelmissä. Jos tätä ei huomioida, epäyhtenevät aineistot voivat pahimmillaan aiheuttaa väärintulkintoja ja ylimääräisiä kustannuksia. Sen vuoksi on tärkeää ymmärtää missä järjestelmissä aineistot on esitetty ja tarvittaessa muuntaa ne yhtenevään järjestelmään, toteaa vanhempi tutkija Pasi Häkli. 

Suomessa käytettiin 40 vuoden ajan kartastokoordinaattijärjestelmää eli KKJ:ta ennen kuin Maanmittauslaitos luopui siitä tietopalvelu- ja tuotantosovelluksissa vuonna 2010. 

Nykyään Suomessa käytetään pääosin ETRS-TM35FIN -järjestelmää, mutta myös muita järjestelmiä on käytössä. Esimerkiksi kartoitettaessa biologisia havaintoja käytetään edelleen KKJ:n yhtenäiskoordinaatiston (YKJ) mukaista lehtijakoa. 

Yhä useammin tulee vastaan myös kansainvälisiä aineistoja, jotka eivät ole tutuissa kansallisissa järjestelmissä. Maanmittauslaitoksen verkkosivut pyrkivät vastaamaan yleisimpiin koordinaattijärjestelmiin ja niiden välisiin muunnoksiin liittyviin kysymyksiin. 

Lisätietoja

Vanhempi tutkija Pasi Häkli, p. 050 565 8285, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi