Selitteet ovat maastokartalle tallennettuja lyhyitä kartan kohteita luonnehtivia yleissanoja. Kun siirrytään uuden tuotantojärjestelmän käyttöön, ylläpidettävien selitteiden kirjoa vähennetään, minkä seurauksena maastokartalta poistuu selitteitä. Kun selitteiden määrää vähennetään, jäljelle jääviä selitteitä pysytään pitämään entistä paremmin ajantasaisina, yhtenäisinä ja koko maan kattavina. 

– Silloin kun paperikartta oli ainoa tietolähde monille selitteiden kuvaamille tiedoille, oli luontevaa, että selitteitä oli paljon. Niitä on maastokartassa yhteensä lähes 150 000 kappaletta ja eri tavoin kirjoitettuja selitteitä on tällä hetkellä yli 2000, kertoo johtava asiantuntija Suvi Heittola. Nykyään suuri osa samoista tiedoista on haettavissa helposti ja ajantasaisena muista tietolähteistä, eikä Maanmittauslaitoksen kannata enää ylläpitää massiivista selitemäärää.

Muutokset selkeyttävät selitteiden ylläpitoa

Osa poistuvista selitteistä toistaa kartassa jo nyt yksilöllisellä karttamerkillä tai värillä esitetyn tiedon (kuten tuulivoimala, turvetuotantoalue ja tervahauta). Näiden poistaminen ei vähennä kartalla näkyvää tietoa. Samalla esimerkiksi tervahaudan karttamerkkiä säädetään erottumaan paremmin muista merkeistä.

– Poistuvien selitteiden joukossa on myös sellaisia, joiden mukana kartalta poistuu kartan kohteita tarkentavaa tietoa. Näitä ovat monet rakennusten tai rakennelmien toimintoihin liittyvät selitteet kuten hotelli, posti, koulu, kauppa ja tanssilava. Nämä selitteet ovat monilta osin jääneet ajastaan jälkeen, eikä niiden kattava ja luotettava ylläpito ole Maanmittauslaitoksessa mahdollista, Heittola kertoo.    

Ylläpidon yksinkertaistamiseksi myös luonnonsuojelualueiden ja muinaisjäännösten (kuten kivikautinen asuinpaikka tai pyyntikuoppa) selitteistä luovutaan. Jatkossa luonnonsuojelualueet esitetään maastokartassa vain rajaviivallaan.

– Kansallispuistoilla, luonnonpuistoilla ja erämaa-alueilla on kartassa aina nimi ja niillä säilyy tarvittaessa selite, joka auttaa erottamaan ne muista luonnonsuojelualueista. Muinaisjäännöksillä on maastokartassa oma karttamerkki. Näistä voi jatkossa etsiä kattavampaa lisätietoa Museoviraston palveluiden kautta. Maanmittauslaitoksen kartalla esitetään nykyisin vain osa muinaisjäännöksistä, Heittola selittää.

Selitteet tukevat turvallista liikkumista maastossa

Maastokartassa säilyy jatkossakin turvallisen maastossa liikkumisen kannalta tärkeät selitteet. Näitä ovat esimerkiksi autiotupa, kahlaamo, laavu, ampumarata ja ampuma-alue. Karttaan jää myös reittien selitteet kuten kuntorata, retkeilyreitti ja moottorikelkkareitti. Myös osa karttamerkkejä tarkemmin kuvaavista selitteistä, mm. hiidenkirnu ja näkötorni jäävät kartalle. 

– Vaikka selitteiden nykyisestä kokonaismäärästä poistuu noin valtaosa, selitteitä tulee muutoksen jälkeenkin jäämään yli neljälle kymmenelle erityyppiselle kartan kohteelle, Heittola muistuttaa.

Maastokartan kaikki nykyiset selitteet ovat mukana vielä vuoden 2024 aikana julkaistavissa maastotietokannan aineistoissa, jotka ovat ladattavissa Karttapaikan Lataa paikkatietoaineistoja -osiosta. Aineisto kannattaa ladata itselleen, jos poistuville selitteille on käyttöä ensi vuoden alun jälkeen.

Lisätietoja

Johtava asiantuntija Suvi Heittola, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi, puh. +358 50 514 7582