Osa Maanmittauslaitoksen kiinteistö-, paikkatieto- ja kartta-aineistoista on määritelty avoimiksi. Avoimia aineistoja saa käyttää maksutta ja vapaasti, kunhan tietojen lähde kerrotaan.

Aineistoja pääsee hyödyntämään muun muassa erilaisten rajapintapalveluiden kautta. Myös rajapintapalvelu voi olla avoin tai sen käyttö voi olla maksullista ja perustua sopimukseen.

Osasta Maanmittauslaitoksen avoimista aineistoista onkin tarjolla nämä kaksi vaihtoehtoa. Monesti asiakkaita mietityttää, mitä eroa on avoimella ja sopimukseen perustuvalla rajapintapalvelulla ja kumpi kannattaa valita omaan käyttöön.

Sopimuskäytön ja avoimen käytön erot

Tietopalveluiden palvelupäällikkö Teija Tarvainen toteaa, että silloin kun on kyse asiakkaan liiketoiminnasta, avoin palvelu ei välttämättä anna riittävää palvelutasoa. Silloin kannattaa valita maksullinen sopimuspalvelu, joka tuo vakautta palvelun käyttöön.

– Avointa palvelua voi käyttää, jos sen ominaisuudet riittävät omaan tarpeeseen ja oman palvelun kannalta mahdolliset kapasiteettiongelmat eivät ole kriittistä, Tarvainen sanoo.

– Esimerkiksi testaamiseen ja kehittämiseen avoimet palvelut soveltuvat hyvin, mutta tuotantokäytössä sopimuspalvelu on varmempi valinta. Avoimet palvelut ovat toistaiseksi toimineet varsin luotettavasti, mutta emme pysty antamaan niille samanlaista palvelulupausta kuin sopimukseen perustuville palveluille, Tarvainen jatkaa.

Maanmittauslaitos tietää ketkä ja kuinka paljon sopimuspalveluita käytetään, jolloin palveluiden käyttömääriä pystytään jossain määrin ennustamaan. Koska asiakkaat ovat tiedossa, heihin voidaan olla suoraan yhteydessä esimeriksi häiriötilanteissa.

Suora tiedotus onkin selkeä hyöty sopimuksen tehneelle asiakkaalle. Avoimen palvelun käyttäjiä tiedotetaan häiriöistä ja muutoksista yleisten viestintäkanavien kautta. Sopimuspalveluiden yhteyshenkilöitä tiedotetaan suoraan sähköpostitse.

Maksuilla varmistetaan riittävä palvelutaso

Asiakkaalta peritään maksua sopimukseen perustuvan palvelun käytöstä. Maksuilla turvataan riittävä palvelukapasiteetti.

– Maksu perustuu palvelun tarjoamisen kustannuksiin, kuten kaikki julkisen organisaation perimät maksut. Sopimusasiakas maksaa palvelun riittävästä kapasiteetista, jota siis lisätään, jos kysyntä kasvaa, selventää Teija Tarvainen maksujen perusteita.

Toisinaan asiakkaat haluavat tietää, onko avoimen palveluiden osalta jokin hakumääräraja, mihin asti niitä voi käyttää sopimuspalvelun sijasta.

– Toistaiseksi käyttömääriä ei ole rajoitettu, mutta on mahdollista, että niitä tulisi, jos avoimen palvelun kapasiteettiin tulisi haasteita. Avoin palvelu on tarkoitettu kaikille, ei yksittäisen käyttäjän massiivisiin käyttömääriin, siksi tarjoamme kaksi palveluvaihtoehtoa: avoimen ja maksullisen sopimuspalvelun, Teija Tarvainen vastaa.

Miten sopimuksen laatimisessa pääsee alkuun?

Maanmittauslaitoksen www-sivuilta löytyy kuvaukset kaikista palveluista ja ohje käyttöönotolle. Sopimukset ovat vakiomuotoisia ja palvelun käyttöönottaminen sopimuksen perustuen on suhteellisen yksinkertaista.

– Sopimus on yksinkertainen ja helppo tehdä, suurin este on manuaalinen allekirjoitus, jonka valitettavasti edelleen vaadimme, mutta senkin voi skannattuna meille toimittaa, toteaa palvelupäällikkö Tarvainen.

Seuraavista palveluista on tarjolla sekä avoin että sopimuksellinen versio:

• Geokoodauspalvelu (REST)
• Karttakuvapalvelu (WMTS)
• Kiinteistötietojen kyselypalvelu (OGC API Features) Avoimet tuotteet
• Maastotietojen kyselypalvelu (OGC API Features)
• Nimistön kyselypalvelu (OGC API Features)

Lisätietoja

Verkkopalveluiden asiakastuki: verkkopalvelut@maanmittauslaitos.fi tai 029 530 1119.