Maanmittauslaitoksen tutkijat tarttuvat keväällä paikannushäirinnän tunnistamisen ongelmaan ja sen vastakeinoihin. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen yksi tutkimusaiheista on juuri paikannuksen turvallinen ja luotettava käyttö.
- Nyt kehitämme prototyyppinä laitetta, jonka tehtävänä on tunnistaa häirintä reaaliaikaisesti ja varoittaa käyttäjää siitä. Ideana on myös tallentaa paikannusdataa, Hankkeessa kehitetään myös menetelmiä ilmakuvien käsittelyyn GNSS-häirintätilanteissa, kertoo vanhempi tutkija Mika Saajasto Maanmittauslaitoksesta.
Tutkimus auttaa minimoimaan häirinnästä aiheutuvia kasvavia riskejä
Satelliittipaikannuksen häirintä Suomen alueella on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2022 lähtien. Traficomin mukaan Suomen alueella tuli vuoden 2024 toukokuuhun mennessä 1200 ilmoitusta GNSS-häiriöistä ilmailusta, kun ilmoituksia oli vuotta aikaisemmin 239.
Häirintä aiheuttaa haittaa satelliittipaikannuksen käyttäjille, kuten lento- ja meriliikenteelle. Siitä aiheutuu riskejä myös keväällä alkaville Maanmittauslaitoksen vuosittaisille ilmakuvaus- ja laserkeilauslennoille, joiden avulla kerätään yhteiskunnalle kriittisen tärkeää aineistoa esimerkiksi Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle, Ruokavirastolle sekä metsä- ja luontosektorille. Viime vuonna osa Kaakkois-Suomen aineistoista meni pilalle häirinnän vuoksi. Laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistojen rahalliset hyödyt metsäsektorille ja tulvavahinkojen välttämisessä ovat kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Jos tiedonkeruu epäonnistuu, sillä on seurauksia aineiston käyttäjille.
Tutkimuksen kehittämille ratkaisuille häiriöiden varalle on jatkuva tarve. Huhtikuussa 2025 käynnistyvä tutkimushanke Paikannushäirintä ja GNSS-vastaanottimen häiriösietoisuus kestää vuoden 2027 maaliskuuhun. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja sitä rahoittaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus EAKR-rahoituksena. Tutkimuksen kenttätöitä, kuten aineiston keräämistä ja prototyypin testausta tullaan tekemään Joensuussa.
Maanmittauslaitos toteuttaa hankkeen yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Kelluun ja Septentrion kanssa ja mukana ovat lisäksi CareliaForest, Ponsse ja Arbonaut.
Lisätiedot
vanhempi tutkija Mika Saajasto, Maanmittauslaitos +358 29 531 4314 etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
