Tervetuloa kuuntelemaan Kartalla-podcastia. Tällä kertaa keskustellaan retkeilystä karttojen ja paikkatiedon näkökulmasta. Meillä on studiossa kaksi osaavaa asiantuntijaa eli erikoissuunnittelija Tapani Mikkola Metsähallituksesta ja paikkatietoasiantuntija Sini Pöytäniemi Maanmittauslaitoksesta. Tervetuloa molemmille!
Eija Tynnilä: Sini Pöytäniemi, olet Maanmittauslaitoksen paikkatietoasiantuntija ja vastaat Paikkatietoikkuna-karttapalvelusta. Miten ja missä kiinnostuit paikkatiedosta?
Sini Pöytäniemi: Maantieto on kiinnostanut minua ja se johdattelee helposti karttojen pariin. Hienoa kartoissa mielestäni on se, miten niillä voi esittää niin monta asiaa. Kartalla voi esittää kokonaisuuden hyvin selkeällä tavalla. Kun opiskelin yliopistossa maantiedettä, niin esimerkiksi satelliittikuvien visuaalisuus aukeni ihan eri tasolla. Samoin kartografia ja miten karttoja on tehty. Vanhoissa kartoissa kiinnostaa se, että nehän on piirretty käsin ja ovat ihan oikeita taideteoksia. Nykyaikana digitaalisuus puolestaan mahdollistaa toisenlaisia asioita. Työssäni on tullut näkyväksi se, miten paikkatiedolla pystyy esittämään paljon erilaisia asioita.
Eija Tynnilä: Tapani Mikkola, vastaat työksesi Metsähallituksen Retkikartta-verkkopalvelusta. Miten retkeily ja maastotieto saapuivat sinun elämääsi?
Tapani Mikkola: Mun elämään saapuivat sekä retkeily että kartat jo koulupoikana. Taisin 15-vuotiaana tehdä ensimmäisen rinkkavaelluksen. Sen jälkeen niitä vaelluksia on tullut tehtyä enemmänkin. Ehkä ammatinvalintaankin vaikutti se, että minua kiinnosti se työtehtävä, jossa suunnitellaan missä retkeilyreitit kulkevat Suomessa. Ajattelin, jos näihin tehtäviin pääsisi, niin se olisi aika mahtavaa. Kartat tulivat elämääni vuonna 2009 kun tarjottiin Retkikartta-verkkopalvelua omalle työvastuulle ja sen riemulla otin vastaan. Retkikartta on mielenkiintoinen työtehtävä ja siinä yhdistyvät asiat, jotka ovat itselle sydäntä lähellä kuten kartat ja retkeily.
Eija Tynnilä: Tapani Mikkola, sinä vastaat Retkikartta-palvelusta ja Sini Pöytäniemi vastaat Paikkatietoikkunasta. Nämä kaksi karttapalvelua ovat samankaltaisia mutta kuitenkin erilaisia. Mitkä ovat näiden karttapalveluiden erot ja yhtäläisyydet?
Sini Pöytäniemi: Ainakin molemmissa on samat Maanmittauslaitoksen taustakartat käytössä. Paikkatietoikkunassa meillä on noin 2000 eri karttatasoa ja paljon erilaista aineistoa noin 60 eri tiedontuottajalta. Me kokoamme aineistot kattavasti yhteen paikkaan. Siellä käyttäjä pystyy soveltamaan kartta-aineistoja omaan tarpeensa mukaan eli lataamaan eri karttatasoja päällekkäin ja katsomaan mitä kaikkea tietoa sieltä löytyy. Retkikartta puolestaan on suunniteltu nimenomaan retkeilijöiden käyttöön.
Tapani Mikkola: Kyllä juuri näin. Retkikartta on suunniteltu vielä tarkemmin nimenomaan retkeilijää ja eränkävijää ajatellen. Retkikartassa on 100 erilaista karttatasoa, jos kaikki eri tasot puretaan sieltä auki. Tämäkin on suuri määrä karttatasoja. Se alkaa olla jo haasteellista käyttäjälle saada karttatasoista näkyviin juuri se, mitä hän on hakemassa. Retkikartta tosiaan keskittyy niiden tarpeisiin, jotka ulkoilevat ja virkistäytyvät valtion mailla ja vesillä.
Eija Tynnilä: Sini Pöytäniemi, mitä paikkatietoja Maanmittauslaitoksella on tarjolla retkeilijöille?
Sini Pöytäniemi: Ihan ykkösenä meillä on tietysti maastokartta, joka on varmaan kaikille tuttu. Maastokarttaan on kerätty erilaisia maastokohteita ja tämä kartta näkyy monissa erilaisissa karttapalveluissa, ei pelkästään meidän omissa. Tämän lisäksi on ilmakuvat eli ortokuvat, joista voi katsoa tuoreita valokuvia, jotka on otettu lentokoneesta. Sitten on korkeusmalli, josta voi katsella maaston muotoja, joita on esitetty eri tavoilla. Maastokartassa on korkeuskäyrät näkyvissä. Paikannimet ja nimistöaineistossa on noin 800 000 paikannimeä karttaan merkittynä. Paikannimistä löytyy tietysti kaikkea hauskaa, kun niitä lähtee sieltä tutkimaan. Nämä ovat meidän perustuotteet, jotka näkyvät erilaisissa karttapalveluissa.
Eija Tynnilä: Tapani Mikkola, Retkikartta.fi-palvelu perustettiin vuonna 2007. Mihin tarpeeseen karttapalvelu suunniteltiin?
Tapani Mikkola: Me halusimme tarjota parempia karttoja asiakkaille. Meillä oli silloin käytössä jo Luontoon.fi-sivusto ja muita verkkopalveluita, joissa oli esitelty retkeilykohteita. Näiden kartta-aineistoissa ei ollut kuitenkaan korkeuskäyriä merkittynä. Meillähän on varsinaisia painettuja retkeilykarttoja olemassa vain melko pienestä määrästä retkikohteista. Tästä syntyi idea verkkokarttapalvelusta, jossa käyttäjä voi itse valita, minkä mittakaavan karttaa hän haluaa katsella ja tulostaa omaan käyttöönsä. Tämän kehityksen tuloksena syntyi Retkikartta.
Eija Tynnilä: Sini Pöytäniemi, mitä tietoja retkeilijä löytää Paikkatietoikkunasta?
Sini Pöytäniemi: Paikkatietoikkuna sisältää itse asiassa kaikkea mahdollista tietoa Suomesta. Meillä on 60 eri tiedontuottajan aineistoja kerättynä Paikkatietoikkuna-karttapalveluun, paikkatiedon geoportaaliin. Paikkatietoikkuna taipuu paljon muuhunkin. Siellä on paljon aineistoja, joita voi katsella päällekkäin. Yksi ominaisuus on se, että pystyy listaamaan omia kohteita, piirtämään kartalle pisteitä ja viivoja ja tallentamaan nämä omaan käyttöön. Eli retkeilijä voi esimerkiksi tallentaa itselleen omia lähiretkeily- tai lähilenkkeilyreittejä sekä muita itseään kiinnostavia kohteita, joita on löytänyt kartalta tai joissa on käynyt. Eli tehdä omia muistiinpanoja tälle karttaportaalille.
Noista korkeusaineistoista on muodostettu maastoprofiilityökalu, jolla pystyy mittamaan valitun reitin korkeusprofiilin eli kuinka paljon on ylämäkeä ja kuinka paljon alamäkeä, miltä reitti näyttää ja kuinka haastava reitti on tulossa.
Meidän käyttäjäkyselyn perusteella reitti- ja retkeilysuunnittelu on yleisin tapa käyttää Paikkatietoikkunaa niillä, jotka käyttävät sitä vapaa-ajallaan. Tämän lisäksi karttapalvelua käyttävät marjastajat, sienestäjät, metsästäjät, kalastajat ja historiallista tutkimusta tekevät ihmiset.
Eija Tynnilä: Tapani Mikkola, mitä tietoja retkeilijät etsivät Retkikartta-palvelusta?
Tapani Mikkola: Pääasiassa käyttäjät etsivät kahteen eri käyttötarkoitukseen tietoja. Tietoja etsitään retkeilyyn maamme suosituimmissa kohteissa eli kansallispuistoissa ja muissa valtion mailla olevissa retkeilykohteissa liikkumiseen. Toinen käyttötarkoitus on valtion mailla ja vesillä olevat eräkohteet eli metsästys- ja kalastusalueet. Metsästystä ja kalastusta harrastavat käyttävät myös Retkikarttaa paljon.
Eija Tynnilä: Sini Pöytäniemi, kun sä katsot Retkikartta-palvelua, mikä on sun suosikki siellä?
Sini Pöytäniemi: Mun mielestä Retkikartassa toimii tosi hyvin nämä erilaisten palveluiden, erityisesti retkeilypalveluiden esittelyt. Kun mä menen kummityttöni kanssa Sipoonkorpeen, niin kyllä mä helposti avaan Retkikartan ja katson sieltä, mistä löydän parkkipaikat ja tulentekopaikat sekä katson missä reitit siellä kulkevat. Eli siellä on mielestäni nimenomaan retkeilijöille suunniteltu näitä palveluita tosi hyvin.
Eija Tynnilä: Tapani Mikkola, mikä on sun suosikki Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoissa?
Tapani Mikkola: Voi, mä tykkään käyttää monenlaisia Maanmittauslaitoksen karttapalveluita. Myös Paikkatietoikkunan puolella on monia hyvin kiinnostavia karttatasoja. Erityisesti sellainen palvelu on lämmittänyt mieltä kuin vanhat kartat. Sitä olen käyttänyt paljon. Siellä on maastokarttoja ja armeijan topografisia karttoja pitkältä ajalta, joista näkee vuosikymmenten ajalta, miten esimerkiksi tiestö on kehittynyt. Tämä auttaa ymmärtämään myös luontokohteita kun katsoo vanhasta kartasta, minkälainen takamaa ja tieverkko alueella on ollut. Sieltä näkee myös sen, miten alueella on liikuttu ennen ja miten siellä liikutaan nyt. Vanhat kartat ovat hyvin mielenkiintoisia.
Eija Tynnilä: Sini Pöytäniemi ja Tapani Mikkola, kiitos paljon keskustelusta.