Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on tarkka aineisto ja kattaa koko Suomen. Sen tärkeimpiä sisältöjä ovat liikenneverkko, rakennukset ja rakennelmat, hallintorajat, nimistö, maankäyttö, vedet ja korkeussuhteet. Maastotietokanta on avointa dataa ja sen voi ladata maksutta Karttapaikka-palvelun kautta.
Maastotietokannan päivittämisessä hyödynnetään ilmakuvia, laserkeilausaineistoja ja muiden tiedontuottajien tuottamia aineistoja. Suomi ilmakuvataan kolmen vuoden kierrolla ja laserkeilataan kuuden vuoden kierrolla. Ilmakuvat ja laserkeilausaineisto ovat myös itsenäisiä tuotteita ja ladattavissa verkkopalvelusta. Päivityksessä tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien ja muiden viranomaisorganisaatioiden, kuten Väyläviraston ja Ruokaviraston kanssa. Aineiston tarkkuutta parannetaan tarvittaessa myös maastotarkistuksin.
– Maastotietokannan ylläpito on yksi Maanmittauslaitoksen tärkeistä, lakisääteisistä tehtävistä, joka rahoitetaan valtion budjetista. Riittävä rahoitus on turvattava myös tulevaisuudessa, jotta aineistoa voidaan jatkossakin hyödyntää laajasti yhteiskunnassa. Maastotietokannan ylläpitoa tehostetaan keväällä käyttöön otettavan uuden tuotantojärjestelmän avulla sekä lisäämällä tekoälyn käyttöä, sanoo johtaja Heli Laaksonen Maanmittauslaitoksesta.
Maastotietokannan tietoja hyödynnetään laajasti
Maastotietokannan tietoja käytetään niin julkishallinnossa kuin yrityssektorillakin. Esimerkiksi Väylävirasto hyödyntää maastotietokannan tiegeometriaa Digiroad-aineiston eli kansallisen tie- ja katuverkon tietojärjestelmän pohjana ja Suomen ympäristökeskus käyttää vesistötietoja mm. uomaverkoston muodostamisessa. Metsäkeskus puolestaan hyödyntää tietokantaa metsämaskin eli koko Suomen kattavan metsätalousmaa-aineiston suunnittelussa. Maastotietokannan tiedot ovat tärkeitä myös turvasektorille, kuten Puolustusvoimille, poliisille ja pelastustoimelle.
– Metsäsektorilla maastotietokantaa voidaan käyttää osana metsätaloustoimenpiteiden suunnittelua. Tässä esimerkiksi suot, virtavedet ja tiestö ovat oleellisia kohteita. Vastaavia käyttötapauksia löytyy myös luonnonsuojelun alalta, esimerkiksi arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisessa ja ennallistamiskohteiden valinnassa, sanoo johtava asiantuntija Sakeri Savola Maanmittauslaitoksesta.
Lisäksi maastotietokantaa voidaan käyttää erilaisten karttatuotteiden ja karttasovellusten tekemiseen. Esimerkiksi useissa mobiilisovelluksissa käytetään maastotietokannan tietoja. Osaa tiedoista hyödynnetään myös suunnistuskarttojen pohja-aineistona.
– Maastotiedoilla on suuri merkitys myös esimerkiksi pelastustoimelle ja maanpuolustukselle. Rajat ylittävä yhteistyö maastotietotuotannon osalta pohjoismaiden kanssa on tiivistynyt entisestään viimeisten vuosien aikana, kertoo Laaksonen.
Maastotietojen tuotantojärjestelmä uudistuu 2025
Uuden tuotantojärjestelmän myötä maastotietokannan ajantasaisuus, laatu ja eheys paranevat. Uudistus näkyy maastotietokannan lisäksi kartoilla. Keväästä 2025 lähtien alamme ylläpitää tietoja uudessa tuotantojärjestelmässä kansallisen maastotietokannan (KMTK) tietomallien mukaisesti, joissa on huomioitu aiempaa paremmin esimerkiksi analyysikäyttö. Aluksi muunnamme aineistot uusista KMTK-tietomalleista nykyisiin tietomalleihin, joten nykyinen tuotevalikoima säilyy toistaiseksi. Uusi tuotantojärjestelmä tuo kuitenkin pieniä muutoksia aineistoihin. Käyttäjille muutokset näkyvät vaiheittain. Ensi vaiheessa muutokset ovat vähäisiä.
Voit tutustua maastotietojen uudistuksiin verkkosivuillamme, jonne olemme koonneet yleistä tietoa tulevista muutoksista. Voit myös antaa palautetta testiaineistosta 31.1.2025 mennessä.
Lue lisää maastotietojen uudistuksista ja testiaineistosta.
Lisätietoja
Johtaja Heli Laaksonen, 040 098 8243
Johtava asiantuntija Sakeri Savola, 050 330 6931
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi