Maankäyttösektori on samanaikaisesti merkittävä hiilidioksidin lähde ja nielu Suomessa. Yksi tapa lisätä hiilensidontaa maaperään on kylvää pelloille maanpeitekasveja, kuten aluskasveja, viljakasvien sekaan. Maanpeitekasvit myös edistävät peltojen biodiversiteettiä ja kokonaiskestävyyttä. Maanpeitekasvit ovat kuitenkin alihyödynnettyjä suomalaisilla maatiloilla vaikka niillä on suuri potentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa ja sopeutumisessa siihen. Noin 10 prosentilla muista kuin nurmella olevista pelloista oli maanpeitekasveja vuonna 2022.
Ikivihreä-hankkeessa on tavoitteena vahvistaa maanpeitekasvien menestymisedellytyksiä. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus tutkii hankkeessa kaukokartoitusaineistojen käyttökelpoisuutta maanpeitekasvien kasvudynamiikan, biomassan tuoton ja maanpeitteisyyden määrittämisessä. Käytettävinä aineistoina hyödynnetään drone-kuvia sekä Euroopan Avaruusjärjestön Sentinel-1 sekä Sentinel-2-satelliittikuva-aikasarjoja.
Paikkatietokeskus on kuvannut droneillaan hankkeen pilottitiloilla Loviisassa ja Joutsenossa toteutettuja tilakokeita. Tarkan maastoresoluution drone-kuvilta on selvitetty muun muassa eri maanpeitekasvien havaittavuutta pääkasvin seasta ennen puintia ja puinnin jälkeen sekä biomassan määrää. Alustavissa tuloksissa on havaittu, että puinnin jälkeen jäänyttä vihreän biomassan määrää on mahdollista mallintaa drone-kaukokartoituksen ja koneoppimisen keinoin.
Satelliittikuva-aineistoista selvitetään, millä pelloilla aluskasveja hyödynnetään. Käytämme tutkimuksessamme satelliittiaikasarjoista laskettuja kasvillisuusindeksejä ja vertaamme kuinka aluskasvillisten peltojen vasteet syyskaudella eroavat saman päälajin pelloista ilman aluskasvia. Pyrimme kehittämään satelliittiaineistoihin perustuvia malleja aluskasvipeltojen automaattiseen tunnistukseen. Käytämme mallien opetuksessa Sentinel-satelliittiaineistoa Etelä-Suomesta vuosilta 2020 ja 2021.
Tutkimus keskittyy 5 viljelykasviin ja useiden lajien seoskasvustoihin
Tutkimuksemme keskittyy viiteen viljelykasviin: kauraan, kevätrypsiin, kevätvehnään, mallas- ja rehuohraan sekä useita lajeja sisältäviin seoskasvustoihin. Näiden lajien viljelyssä Suomessa käytetään eniten aluskasveja. Tutkimustulosten arvioinnissa hyödynnetään Ruokaviraston peltolohkokohtaisia vertailuaineistoja vuosilta 2020 ja 2021, sekä hankkeen tilapartnerien ja yhteistyöverkostotilojen aineistoja.
Ensimmäisissä tuloksissa Etelä-Suomen kaurapelloilla on havaittavissa selviä alueellisia eroja kasvukausien lopussa. Loppusyksystä monilla alueilla on havaittavissa peltojen uudelleenvihertymistä ja tutkimme missä määrin aluskasvipellot ovat erotettavissa muista pelloista.
Ikivihreä vallankumous maanpeitekasvein: hiilensidontaan parhailla viljelykäytännöillä (IKIVIHREÄ) on Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI), ProAgria Keskusten Liiton sekä Loviisassa sijaitsevan Koivumäen tilan sekä Joutsenossa sijaitsevan Tyynelän tilan yhdessä toteuttama hanke, joka kuuluu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuteen. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
Lisätiedot
Eetu Puttonen, FT, tutkimuspäällikkö 029 531 4868
Roope Näsi, TkT, vanhempi tutkija 029 531 4860
Maiju Karhu, tutkija 029 531 5413
Projektin nettisivut: https://www.luke.fi/fi/projektit/ikivihrea