Hyppää pääsisältöön

Kaikki eivät omistakaan mökkinsä rantaviivaa − Vaasassa maa kohoaa sentin vuodessa

Kaikki eivät tällä hetkellä omista oman merenrantatonttinsa rantaviivaa, eivätkä he välttämättä tiedä sitä. Omistuksen saa rantaan asti ensi kesäksi Maanmittauslaitoksen avulla ostamalla omistuksesta puuttuvan maakaistaleen eli lunastamalla vesijätön yhteisen vesialueen jakokunnalta.

Rannalla nuotiopaikka ja mäntyjä
Pixabay

Vesijättö on tontin rajan ja rantaviivan välissä oleva alue. Se on siis entistä vesialuetta, joka on vuosien saatossa muuttunut maaksi, kun maa on kohonnut enemmän kuin merenpinta noussut. 

Suomessa tontin omistuksen rajat eivät itsestään muutu, vaikka maasto muuttuisi.  

Professori Hannu Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta tietää kertoa, että Vaasassa maa kohoaa tällä hetkellä yhden sentin vuodessa, kun taas merenpinta nousee noin kolme millimetriä vuodessa. Vaasassa vesijättöä syntyy siis merenrantatonteille enemmän kuin Helsingissä, jossa merenpinnan nousun nopeus on ennusteiden mukaan lähestymässä maannousun nopeutta. 

500–800 lunastaa vuosittain vesijättömaansa 

Vesijätön voi lunastaa itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta vesijätön lunastusta. Vesijätön lunastamisen jälkeen rantatontti yltää veteen asti. 

- Hyöty vesijätön lunastuksesta on hyvin tilannesidonnainen. Hyöty voi olla rakennuslupa, tietyn pinta-alan saavuttaminen tai tunne siitä, että oma omistaminen on varmalla pohjalla, kertoo vesijätön lunastuksista Pohjanmaalla vastaava tuotantopäällikkö Reijo Hautamäki Maanmittauslaitoksesta. 

- Jos oman rannan vesijättömaan omistus mietityttää, asian saa helposti kuntoon. Koko Suomessa lunastetaan vuosittain 500–800 vesijättöä, Hautamäki toteaa. 

Ensi heinäkuuksi vesijätöstä omaa maata 

Vesijättö on maksullinen maanmittaustoimitus, jossa hakija maksaa Maanmittauslaitoksen työstä aiheutuvan kustannuksen, joka on tyypillisesti 2000–3000 euroa. Lisäksi lunastajan tulee maksaa korvaus vesialueen omistajalle eli tavallisesti yhteisen vesialueen jakokunnalle sekä varainsiirtovero, joka on kolme prosenttia lunastuskorvauksesta. Korvauksen hintatasosta voi kysyä jakokunnalta, mutta tarkka hinta määräytyy vasta vesijätön lunastustoimituksen aikana. 

Vesijätön lunastuksen keskimääräinen kesto on 5–8 kuukautta. Kiireelliset vesijätöt käsitellään nopeammin. 

- Jos nyt hakee vesijätön lunastusta, arvioimme, että hoidamme rannan maanomistuksen kuntoon alkukesällä 2025, sillä talvella mittausten tekeminen ei yleensä ole mahdollista, sanoo Reijo Hautamäki. 

Hakemuksen jätettyäsi saat ilmoituksen, jossa on lunastusta käsittelevän maanmittausinsinöörin yhteystiedot. Voit ottaa yhteyttä maanmittausinsinööriin, jos lunastuksella on kiire. 

Lue lisää 

Lue lisää yhteisistä vesialueista 
Lue lisää vesijätön lunastuksesta 
Hae vesijätön lunastusta Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa 

Tarvittaessa ota yhteyttä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun  

Lisätietoja 

Vesijätön lunastuksesta  
Tuotantopäällikkö Reijo Hautamäki, 040 538 9368 

Maankohoamisesta  
Professori, osastonjohtaja Hannu Koivula, 050 430 1639 

Molempien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

 

Uusimmat uutiset ja artikkelit