Liikenne- ja viestintäministeriön asettama ohjausryhmä suosittelee 3.5.2023 julkaisemassaan raportissa kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamista. Avaruustilannekeskuksen tehtäviin kuuluisi satelliittien turvallisuuden ja riskien seuranta. Maanmittauslaitos osallistui jäsenenä ohjausryhmän toimintaan.
Satelliittien riskejä on seurattava, sillä satelliittien häiriötön toiminta on yhteiskunnalle kriittistä muun muassa pelastus-, finanssi- ja rakennusaloilla.
- Eurooppalaisen Galileo-satelliittipaikannuksen turvaaminen on kriittistä paikkatiedon tuottamiselle ja maanmittaustoiminnalle, kiteyttää Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ylijohtaja Jarkko Koskinen.
Tällä hetkellä mikään viranomainen ei Suomessa koordinoidusti havainnoi ja seuraa avaruuden ja avaruustoiminnan häiriö- ja vaaratilanteita. Kansallinen avaruustilannekeskus tuottaisi ja jakaisi tätä tietoa Puolustusvoimille, muille viranomaisille ja huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille sekä yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Avaruustilannekeskuksen perustaminen edistäisi osaltaan Suomen kokonaisturvallisuuden tavoitteita, kuten kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta.
Valvonta tärkeää satelliittien toiminnan turvaamiseksi
Satelliittien toiminnalle suurimpia riskejä aiheuttaa jatkuva törmäysvaara kiertoradalla olevaan avaruusromuun: yli 1 mm:n kokoista romua on kiertoradalla yli 100 miljoonaa kappaletta. Yksikin romun hiukkanen voi satelliittiin törmätessään tehdä sen toimintakyvyttömäksi.
Eurooppalaisella yhteistyöllä satelliittien valvonnassa on jo tehty hyvää yhteistyötä. EUn SST-yhteenliittymän yhteisvoimin estettiin satelliitin ja suuren avaruusromukappaleen yhteentörmäys. Kesäkuussa 2021 eurooppalaisen Galileo -satelliitin GSAT0219 rataa korjattiin törmäyksen estämiseksi.
Suomen vahvuutena huippumodernit laitteet – etuna myös sijainti
- Uudistettu Metsähovin geodeettinen tutkimusasema edustaa alansa uusinta teknologiaa. Sen avulla Suomi pystyy tuottamaan tarkkaa tietoa päätöksenteon tueksi ja elinkeinoelämän hyödyksi, toteaa Jarkko Koskinen
Suomi liittyi viime vuonna kumppanuussopimuksella EU-tasoiseen lähiavaruuden tilannekuvan seurantaan. Maanmittauslaitoksen Metsähovin tutkimusasemalla on tärkeä rooli yhteistyössä, sillä EU:n yhteenliittymään pääseminen edellyttää jäseniltä riittävää avaruuden tilannekuvan muodostamiseen liittyvää kyvykkyyttä.
- Avaruustilannekeskus edistäisi tärkeää jatkumoa, sillä Suomessa on avaruustilannetietoisuuteen liittyvää korkeatasoista tutkimusta. Maanmittauslaitos ja Ilmatieteen laitos sekä monet yliopistot ovat alan keskeisiä toimijoita, Koskinen sanoo.
Suomi on myös sijaintinsa vuoksi hyvässä asemassa avaruustilanteen seuraamisessa: Suomessa näkee useammin maapallon napojen yli lentäviä polaarisatelliitteja kuin matalammilta leveyspiireiltä.
Lisätiedot
Ylijohtaja Jarkko Koskinen, 050 337 2902, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote ja ohjausryhmän raportti kokonaisuudessaan