Osoitetietojen laatu on usean yhteiskunnan perustoiminnon kannalta ensiarvoisen tärkeää. Varsinkin hätäkeskuksen, ensihoidon, pelastustoimen ja poliisin toiminnalle oikeiden osoitetietojen rooli on ratkaiseva. Niinpä tietojen ajantasaisuus ja oikeellisuus on syytä varmistaa.
Koska kuntien resurssit tietojen korjaamiseen ovat rajalliset, Maanmittauslaitos tahtoo tarjota työkaluja kuntien työtä helpottamaan. Maanmittauslaitos on tarjonnut kunnille osoitetietojen laatuanalyysiä jo aiemmin vuosina 2019–2020.
Mikä laatuanalyysi on ja miten se hyödyttää kuntia?
Laatuanalyysissä kuntien rakennusten osoitetietoja verrataan valtakunnallisiin aineistoihin eli tiestö- ja kiinteistötietoihin sekä maastotietokannan tietoihin. Kuntien rakennusten osoitetietoja verrataan myös väestötietojärjestelmän tietoihin. Laatuanalyysi nostaa esiin tarkastettavat osoitetiedot, minkä ansiosta kunnat voivat kohdentaa tarkastustyötään paremmin. Analyysi antaa korjausehdotuksia esimerkiksi osoitenimiin.
Aiempina vuosina yleisimmät tarkastuskehotukset ovat liittyneet kokonaan puuttuvaan osoitenimeen tai -numeroon. Tyypillistä on ollut myös, että kunnan tietoa vastaavaa osoitenimeä ei löytynyt Maanmittauslaitoksen vertailuaineistoista, tai että osoitenimet muistuttivat läheisesti eri aineistoissa toisiaan poiketen kuitenkin joiltain osin. Myös rakennusten sijainneissa havaittiin ilmeisiä ja mahdollisia virheitä. Sijaintipisteet esimerkiksi sijaitsivat kaukana osoitteen mukaisesta tiestä tai eivät olleet rakennukselle kirjatun kiinteistön alueella.
Miten osallistuminen tapahtuu?
Kunta voi osallistua laatuanalyysiin lähettämällä osoiteaineistonsa Maanmittauslaitokselle. Aineistoja on voinut lähettää huhtikuun 2022 alusta lähtien. Aikailla ei kannata, sillä analyysejä voidaan tarjota kuluvana vuonna vain rajalliselle määrälle kuntia. Analyysi on kunnille maksuton. Tarkempi tietopaketti kunnille löytyy erilliseltä verkkosivulta.
Useat kunnat ovat viime vuosina ryhtyneet korjaamaan analyysin pohjalta aineistoaan. Maanmittauslaitoksen saaman palautteen perusteella kuntien työntekijät ovat pitäneet analyysia hyödyllisenä ja ovat olleet motivoituneita korjaamaan virheellisiä tietoja.