Laitetta käytetään Kaukokartoituksen osaston lukuisissa tutkimusprojekteissa. Sen tuottaman datan avulla tutkitaan esimerkiksi metsien terveyttä, soiden kunnostusta, jokiuomien ja jäätiköiden muutoksia sekä kehitetään ja optimoidaan autonomisten autojen kartoitusjärjestelmiä.
Laite on päässyt heti tositoimiin: Paikkatietokeskus on mukana kolmessa suuressa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa, jotka liittyvät valuma-alueisiin ja Suomen vesistöihin.
- Keilaimella on tehty jokiuomien syvyysmittauksia Pulmankijoella, Oulankajoella, ja Kuusinkijoella. Järviäkin on keilattu ja selvitetty miten keilaimella voi mitata niiden pohjanmuotoja: Kirkkonummen Meiko, Humaljärvi ja Vitträsk ovat olleet ensimmäisiä tutkimuskohteita. Kirkkonummen järvillä keilausaineistoa tilattiin vertailun vuoksi myös “järeämmältä” erityisesti syvyyskartoitukseen tehdyltä laserkeilausjärjestelmältä, kertoo Paikkatietokeskuksen tutkimusprofessori Harri Kaartinen.
Yhteistyöstä etua yrityksille, innovaatioille ja tutkimukselle
Aineistoa tilattiin kartoitukseen perehtyneeltä kumppaniyritykseltä. Etenkin Kaartisen johtaman Hydro-RDI -projektin tarkoituksena onkin kehittää suomalaisten hydrologian alan toimijoiden yhteistyötä, niin sanottua tutkimusekosysteemiä. Sekä kaupalliset toimijat että tutkimusorganisaatiot hyötyvät teknologian yhteiskehittämisestä. Parhaassa tapauksessa julkisten tutkimuslaitosten tekemä tutkimus hyödyttää ja tukee suomalaisia innovaatioyrityksiä ja siten Suomen taloudellista kehitystä, kerättyä dataa voidaan puolestaan käyttää vertailuaineistona tutkimuksissa puolin ja toisin. Myös laitteistojen testaaminen ja yhdistely helpottuu, kun jokainen organisaatio tai yritys ei joudu ostamaan sensoreita ja muita hintavia tutkimuslaitteita itse testi- tai kehityskäyttöön.
Paikkatietokeskuksen keilainspesialisti, tutkimusprofessori Antero Kukko paljastaa, että seuraavaksi suunnitteilla on tehdä uudella sensorilla lumi- ja jääkeilauksia vielä tämän talven aikana sekä metsäntutkimukseen liittyviä kansainvälisiä yhteistyölentoja Keski- ja Etelä-Eurooppassa myöhemmin keväällä.
Hydro-RDI kumppanuushankeessa aloitettu tutkimusekosysteemin kehittäminen jatkuu myös tämän hankkeen päättymisen jälkeen, ja uudet toimijat ja hankeideat ovat tervetulleita mukaan”, toivottaa Kaartinen. Hanke jatkaa vuonna 2021 aloitettua webinaarisarjaa keväällä ja syksyllä 2022, lisää tietoa näistä ja ekosysteemistä löytyy sivuilta www.hydrordi.com.
Keilaimesta voi lukea lisää kansainvälisen GIM international-julkaisun artikkelista (Englanniksi)
Lisätiedot
Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, 029 531 4756, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Tutkimusprofessori Antero Kukko 029 531 4806, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi