Syksyllä 2022 käynnistetty ohjelma on puolessa välissä. Ohjausryhmät ovat hyväksyneet arkkitehtuuri- ja sanastotyön välituotokset. Ohjelman kuluessa myös laajennettiin kiinteistörekisterin perusparannustyötä. Näistä kaikista tarkemmin tässä uutisessa. Ohjelman jatkosuunnitelmista uutisoidaan myöhemmin.

Kiinteistörekisterin perusparannustyö uusille raiteille tie- ja rasitereformin kautta

Ohjelman tulokset varmistivat meille jo aikaisemmin tunnistetun kehitystarpeen siitä, että tavallisimmissa käyttötapauksissa rekisteritietoa ei voida tuottaa tulevaisuuden tarpeisiin enää manuaalisen arkistotutkimusvaiheen kautta, jossa rekisteritietoa joudutaan tulkitsemaan tai varmentamaan vanhoista asiakirjoista. Muun muassa automaattisten ratkaisujen ja aidon digitalisaation edistämiseksi tästä manuaalisesta vaiheesta täytyy päästä eroon.

Perusparannustyön on arvioitu kestävän vähintään 11 vuotta ja siinä läpikäymme kaikkien kiinteistöjen tie- ja rasiteoikeudet Maanmittauslaitoksen vastuualueelta. Käytännössä kaikki Suomen kiinteistöjen omistajat suurimpien kaupunkien asemakaava-alueita lukuun ottamatta tulevat saamaan kutsun tietojen tarkastamiseksi.

Kuvaus maanhallintakokonaisuuden nykytilasta

Maanhallintaa ja sen osa-alueiden yhteentoimivuutta tarkasteltiin kokonaisuutena. Valmistuneesta raportista saa hyvän kuvan maanhallintakokonaisuuden nykytilasta; siihen liittyvästä lainsäädännöstä, tietokokonaisuuksista, niitä tuottavista toimijoista ja tietojen käytöstä. Raportissa tuodaan esiin myös nykytilan haasteita ja keskeisiä muutostarpeita.

Raportissa kuvataan Maanmittauslaitoksen ja kuntien lisäksi 16 muun keskeisen toimijan maanhallinnan tietojen tuottamiseen ja ylläpitämiseen liittyvää toimintaa ja säädösperusteita. Maanhallinnan tietoja hyödynnetään laajasti niin julkisen kuin yksityisen sektorin erilaisissa tehtävissä ja toiminnoissa. Raportissa kuvataan 29 viranomaisorganisaation maanhallinnan tietojen käyttöä. Yksityisen sektorin maanhallinnan tietojen hyödyntämistä tarkasteltiin 23 toimialan osalta.

Maanhallintakokonaisuuden nykytilaa selvitettiin yhteistyössä kuntasektorin ja muiden maanhallinnan tietoja tuottavien ja käyttävien toimijoiden kanssa.

Tulevaisuuden maanhallintaan mietitty sanastoa

Maanhallinnan käsitteitä käytetään moninaisesti ja samalla käsitteellä eri toimijat voivat tarkoittaa eri asioita. Tästä syystä Maanmittauslaitos yhdessä kuntien kanssa käynnisti toukokuussa 2023 sanastotyön. Sanastotyössä on tavoitteena yhtenäinen yleisesti tunnistettu sanasto mm. tukemaan tulevaisuuden maanhallintaan liittyvää asiointia pitkälle 2030–2040 luvuille. Yhteisten käsitteiden avulla pystytään tehostamaan toimintaa ja estämään väärinkäsityksiä.

Sanastotyössä keskityttiin nykysäädösten mukaisiin käsitteisiin ja uudistamista tukeviin asiakaslähtöisiin käsitteisiin. Ensimmäisen vaiheen sanasto sisältää noin 30 maanhallinnan uudistamiseen liittyvää käsitettä. Niitä hyödynnetään valmisteluohjelmassa, kun visioidaan maanhallinnan tulevaisuutta, kommunikoidaan eri sidosryhmien kesken ja viestitään maanhallintakokonaisuuden kehittämisestä. Sanastotyötä on tarkoitus jatkaa ja tuottaa kattava maanhallinnan kokonaisuutta kuvaava käsitteistö.

Lisätietoja

Ohjelmapäällikkö Anne Partanen, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi