Georeferoidut karttakuvat mahdollistavat karttojen digitaalisen uudelleenkäytön. Georeferoinnilla tarkoitetaan, että kuvakoordinaatistossa olleet aineistot on muunnettu ETRS-TM35FIN koordinaattijärjestelmään. Kun kartat ovat koordinaatiston mukaisesti oikealla paikallaan, niitä voidaan liittää erilaisiin karttapalveluihin, jolloin kartat ovat myös helpommin löydettävissä. Karttoja on julkaistu kaiken kaikkiaan 30 485. Karttasarjoja on kaiken kaikkiaan 23, josta kustakin on kaksi eri versiota.
– Toisessa kartta on ilman reunamerkintöjä ja toisessa ne ovat mukana. Reunaton versio mahdollistaa karttojen yhdistämisen esim. karttapalvelukäyttöön ja reunallinen taas kartan metatietojen tarkastelun, kertoo projektista vastannut yli-insinööri Antti Jakobsson Maanmittauslaitokselta.
Kartat kertovat yhteiskunnan muutoksesta
Vanhat kartat ovat todellinen aarreaitta ammattilaisille. Esimerkiksi luonnon ympäristön ja maankäytön muutosten tulkinnassa vanha kartta voi olla ainut lähde. Vanhin julkaistu aineisto on Suomen yleiskartta, josta on julkaistu eri versiot vuosilta 1864–2000. Merkittävä aineisto on pitäjänkartasto, joka kertoo tarinaa 1900-luvun Suomesta aina vuoteen 1968 saakka. Venäläiset topografiset kartat 1870–1917 ovat myös ainutlaatuisia.
– Suomessa ei ollut itsenäisyyden alussa tarkkaa kartastoa, joten Maanmittauslaitos suomensi ne. Vähitellen alettiin tehdä omaa topografista kartastoa eli peruskarttaa ja työ saatiin loppuun koko Suomesta vuonna 1977. Aineistossa on mukana viimeisimmätkin kartat vuodelta 2020, kertoo Jakobsson. Maanmittauslaitos luopui peruskarttojen painamisesta vuonna 2017, mutta tuottaa edelleen digitaalisen version kartoista ja myös nämä kartat ovat aineistossa mukana.
– Karttoihin liittyy myös seikkaperäinen nimistö, jonka perusteella voidaan linkittää muita asiakirjalähteitä tapahtumapaikkoihin. Erityisesti kylien ja talojen nimet ovat tärkeitä vaikkapa sukututkijoille, Jakobsson sanoo.
Uusia mahdollisuuksia tekoälyn avulla
Georeferoidut vanhat kartat tuotettiin ja julkaistiin yhteistyössä Shingle Oyn ja Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kanssa.
– Yhteistyö vaati aikaa ja tarkkuutta, sillä esimerkiksi nurkkapisteiden koordinaattien määrittely lehtijaon perusteella ei ole aivan yksinkertainen työ, kertoo teknisestä toteutuksesta vastannut johtava IT-asiantuntija Jukka Rahkonen Maanmittauslaitokselta.
Vanhat kartat ovat nyt huomattavasti paremmin esimerkiksi tekoälysovellusten hyödynnettävissä ja tekijät toivovat, että karttojen käyttö lisääntyy, kun niiden saatavuutta on parannettu.
– Suuri kiitos yhteistyökumppaneillemme työstä, joka helpottaa vanhoja karttoja tarvitsevien tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien työtä valtavasti, Antti Jakobsson toteaa.
Vanhat georeferoidut Suomen kartat ovat ladattavissa tai haettavissa Geoportti-tutkimusinfrastruktuurin kautta CSC:n Paituli-palvelussa. Geoportti-tutkimusinfrastruktuurin rahoittaa Suomen Akatemia yhdessä CSC:n ja muiden Geoportti-konsortion jäsenten kanssa.
Lisätietoa
Antti Jakobsson, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Lataa esittelypaketti georeferoiduista vanhoista kartoista (PDF)