Suomessa on 1700-luvulta alkaen kannettu metsiin ja tonttien kulmille kiviä, betonia, metallia ja puupaaluja rajapyykeiksi. Tähän päivään mennessä rajapyykkejä on kertynyt noin 12 miljoonaa. Samalla kun rajapyykki on asetettu paikalleen, on se myös mitattu ja piirretty kartalle. Aikoinaan mittaukset tehtiin ketjua tai nauhaa perässä vetäen, ja kartta kattoi vain mitatun alueen, ei koko Suomea. Modernin, tarkkaan mittaukseen pystyvän mittalaitteen maanmittari sai työkalukseen vasta noin 20 vuotta sitten.
Vaikka vanhojen mittausten tietoja on pyritty parantamaan monin eri keinoin, on Suomessa yhä noin kolme miljoonaa rajapyykkiä, joilla ei ole tarkkaa sijaintia. Näistä rajapyykeistä useat ovat sellaisia, joilla viimeisin mittaus on tehty yli sata vuotta sitten.
Mitä epätarkoille rajoille voisi tehdä?
Jos rajapyykit ovat paikoillaan ja tiedät niiden sijainnit, ei huolta ole. Maastossa alkuperäisellä paikallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin kartassa oleva raja. Epätarkkoja rajapyykkejä mitataan tarkoiksi aina kun paikalle osuu maanmittaustoimitus, mutta nopeasti kaikkia rajoja ei tarkoiksi saada.
Jos huomaat rajoissasi kartalla karkean virheen, voit antaa palautetta helposti Karttapaikan palautetyökalun avulla. Työkalussa pystyt suoraan osoittamaan kartalta kohdan, jota palaute koskee.
Entä jos kiinteistön rajat kaipaavat selvittämistä?
Jos rajan paikka ei ole tiedossa tai rajaa ei löydy, voi avuksi pyytää maanmittaria hakemalla rajankäyntitoimitusta Maanmittauslaitoksesta Rajankäynnissä selvitetään rajan paikka ja tarvittaessa uusitaan kadonneet rajapyykit. Naapurin kanssa on hyvä keskustella ennen rajankäynnin hakemista, jos se vain on mahdollista. Naapurilla voi olla tieto rajan tai rajapyykin paikasta.
Maanmittauslaitoksen lisäksi rajankäyntejä tekevät suurimmat kunnat omilla asemakaava-alueillaan.
Lisätietoa
Näin löydät kiinteistösi rajat – vinkkejä rajapyykkien etsimiseen