Markku Poutanen on tehnyt merkittävän uran geodesian parissa eli tieteenalalla, joka tutkii Maan kokoa, muotoa ja painovoimakenttää, kohteiden sijaintia sekä näiden ajallisia muutoksia. Poutasen tutkimuskenttänä ovat olleet aiheet Maan pinnan alta aina avaruuteen asti.
Ura alkoi tähtitieteen opinnoista Helsingin yliopistossa ja vei Poutasen 1980-luvulla muun muassa asteroidien tutkimuksen pariin Yhdysvaltain Arizonaan Lowell Observatorioon. Avaruusaiheet täydentyivät Maan tutkimuksella, kun Poutanen tuli valituksi 1985 tutkijan tehtävään Geodeettiselle Laitokselle, josta vuonna 2015 tuli Paikkatietokeskus ja osa Maanmittauslaitosta.
- Innostuin avaruudesta alun perin jo 60-luvulla ensimmäisten kuulentojen aikaan ja se vaikutti myös opintoihini. Sen jälkeen mukana on ollut myös sattumaa. Tähtitieteen taustasta oli hyötyä myös geodesian tutkimuksessa, hän kertoo.
Teknologiahyppäys maan päältä avaruusaikaan
Vuodesta 1985 alkoi Poutasen pitkä geodesian ura, jonka aikana samalla maanmittaus siirtyi vuosisatoja käytössä olleesta kolmiomittauksesta kohti satelliittipaikannusta.
- Pääsin mukaan Lapissa viimeisiin kolmiomittauksiin. Sen jälkeen olin rakentamassa Suomen pysyvää GPS-verkkoa, johon kansallinen koordinaattijärjestelmämme perustuu. Verkkoa on vuosien varrella kehitetty ja siitä tuli nykyisin Maanmittauslaitoksen ylläpitämä Finnref-verkko, joka luo perustan kaikelle paikannukselle Suomessa. Olin keskeisesti mukana myös Suomen nykyisen koordinaattijärjestelmän ja korkeusjärjestelmän luomisessa.
Poutanen on tyytyväinen Suomen korkeaan osaamiseen ja teknologiseen panostukseen paikkatiedon infrastruktuureissa.
- Metsähovin geodeettinen tutkimusasema on tuoreeltaan modernisoitu. Sillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnan tarvitsemassa paikkatiedossa ja Suomi vastaa sen avulla YK:n tavoitteisiin kestävään kehitykseen perustuvassa globaalissa koordinaattijärjestelmässä.
Podcasteja, kirjallisuutta ja kansainvälistä työtä
Eläkepäivien alkaessa tekemistä riittää projekteissa ja alan huipputehtävässä.
Vuodesta 2019 Poutanen toimi kansainvälisen geodeettisen assosiaation IAG:n pääsihteerinä edistämässä yhteistyötä maiden välillä. Vaikka pääsihteerin pesti päättyi tänä vuonna, hän jatkaa IAG:n hallituksessa vielä seuraavan nelivuotiskauden.
Poutanen tunnetaan radioaalloilta Ylen Kuukauden tähtitaivas -ohjelmasta, jota hän teki 30 vuotta.
- Noin 300 jaksoa saimme tehdä ohjelmaa. Ohjelmasarjan päätyttyä innostuimme tekemään URSAn Tähtitaivas-podcasteja Youtubeen. Mihinkäs sitä hyviä harrastuksia lopettamaan. Ehkä muuhunkin tähtiharrastukseen ja valokuvaamiseen jäisi nyt enemmän aikaa, hän sanoo.
Markku Poutanen on osallistunut useiden alansa yleistajuisten kirjojen ja oppikirjojen tekemiseen.
- Satelliittipaikannuksesta olen kirjoittanut kaksi oppikirjaa ja 1980-luvulla aloittamastamme Tähtitieteen perusteet-oppikirjasta ja Springerin kustantamasta englanninkielisestä versiosta Fundamental Astronomy on tulossa jo 7. painos. Seuraava kirja on jo työn alla Suomen geodesian historiasta, hän vinkkaa.
Tervetuloa seuraamaan Markku Poutasen luentoa Astrogeodesiaa viidellä vuosikymmenellä
Aika: 30.11.2023 klo 13.00–14.00
Paikka:
Vuorimiehentie 5, auditorio
Teams osallistuminen tältä sivulta
Markku Poutanen
• Filosofian tohtori 2000, Helsingin yliopisto, geofysiikan laitos
• Professori, geodesian ja geodynamiikan osaston johtaja Geodeettisessa laitoksessa (vuodesta 2015 Paikkatietokeskus FGI) 2001-2019, tutkimusprofessori 2020-2023.
• IAG:n (International Association of Geodesy) pääsihteeri 2019-2023 ja Euroopan koordinaattijärjestelmien alakomission EUREF puheenjohtaja 2015-2019
• Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen
• Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n puheenjohtaja 2003-2005 ja 2018-2023.
• Dosentti Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa
• Tunnetaan tieteen popularisoinnista mediassa mm. Kuukauden tähtitaivas -radio-ohjelma Ylellä. Vastannut myös lasten tiedekysymyksiin Helsingin Sanomissa.
• Kirjoja mm. Geodeettinen laitos 100 vuotta, Satelliittipaikannus ja Maan muoto
• Asteroidi 3760 on nimetty Markku Poutasen mukaan.