Ilmasto- ja luontotekoja tilusjärjestelyissä

Tilusjärjestely on yhteistyötä, jolla Suomen peltotilusrakennetta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden ruuantuotannon tarpeita. Hyvä tilusrakenne edistää ruokasektorin huoltovarmuutta ja maatalouden kannattavuutta, parantaa liikenneturvallisuutta sekä vähentää maankäyttösektorin päästöjä. Maanmittauslaitos tekee tilusjärjestelyjä vuosittain noin 9 000 hehtaarin alueella ja hankkeita on lähes 60 eri puolilla Suomea.

– Tilusjärjestelyjen avulla voidaan vähentää pellonraivaustarvetta, ohjata peltojen käyttöä ilmastoviisaampaan suuntaan sekä tehdä peltojen vesitaloutta parantavia ja vesistökuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Samalla voidaan turvata luonnon monimuotoisuutta, toteaa johtaja Timo Potka Maanmittauslaitoksesta.

Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämässä Peltopankki-pilotissa hankitaan tilusjärjestelyiden yhteydessä maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla maa-alueita, joilla ympäristötavoitteita voidaan edistää. Käytännössä hankitaan metsitykseen sopivia, viljelyn ulkopuolelle jääneitä peltoja, viljelyyn huonosti kelpaavia mutta kosteikoksi sopivia peltoja sekä purojen ja valtaojien varsia, jotka soveltuvat tulva-alueiksi, lintulammiksi tai muiksi luonnon monimuotoisuutta turvaaviksi kohteiksi.

– Käytännön työtä on tehty vuoden ajan. Työ on ollut todella haastavaa, mutta se etenee. Kohteita on toteutumassa tällä hetkellä viidessä tilusjärjestelyssä ja uusia kohteita etsitään. Painopiste on ollut ilmastokosteikkojen perustamisessa paksuturpeisilla alueilla, mutta mukana on myös vesienhallintakosteikkoja, lintuvesiä ja vajaatuottoisten turvepeltojen metsittämisiä, Timo Potka kertoo.

Toimintaa edistää yhteistyöryhmä, jossa ovat mukana Maanmittauslaitos, ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus. Tavoitteena on luoda toimiva yhteistyömalli ilmasto- ja vesienhallintatoimien huomioimiseksi tilusjärjestelyissä. 

Energiatalouden vihreää siirtymää tukemassa 

Tuulivoimatuotanto kasvaa Suomessa voimakkaasti ja uusia tuulivoimaloita rakennetaan vauhdilla. Tuulivoiman lisääminen on osa energiatalouden vihreää siirtymää, jonka kautta päästään eroon fossiilisista polttoaineista.

Tuulivoimapuistot kytketään lähes aina valtakunnan sähköverkkoon sähkölinjalla, jonka pituus on jopa kymmeniä kilometrejä ja joka kulkee kymmenien tai jopa satojen maanomistajien maiden yli. Sähkölinjan rakentamiseen tarvitaan maanomistajan kanssa tehtävä sopimus tai pakkolunastus. Maanomistajien suuren määrän takia keinona on usein pakkolunastus, jonka suorittaa Maanmittauslaitos.

Toimituksen aluksi tehdään ennakkohaltuunotto, jonka myötä hankkeen toteuttaja saa alkaa rakentaa sähkölinjaa ilman, että korvausasioita on käsitelty. Ennakkohaltuunotot ovat hankkeiden aikatauluille kriittisiä, sillä korvausasioiden käsittely voi kestää pitkään.

– Ennakkohaltuunotot tulevat vireille usein hieman yllättäen ja kiireisinä, mutta ne ovat tärkeitä hankkeiden rakennusaikataulun kannalta. Tavoitteenamme on hoitaa ne hankkeen kannalta niin nopeasti kuin mahdollista mutta samalla maanomistajien oikeusturvasta huolehtien, kertoo johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta.

Vuonna 2023 on käynnistynyt ennätysmäärä hankkeita. Tiedusteluja on tullut myös aurinkovoima- ja vetyputkihankkeista. Maanmittauslaitoksen tavoitteena on ratkaista ennakkohaltuunotot hankkeiden tavoiteaikataulussa.

Lisätietoja

Vastuullisuusasiantuntija Annukka Kokkonen, 050 467 0911, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Vastuullisuustekoja: Lisää sähköisiä työkaluja ja vähemmän turhaa tavaraa

Vastuullisuustekoja: Monimuotoista ja yhdenvertaista työelämää edistämässä

Vastuullisuustekoja: Droonit ja avoin lähdekoodi yhteiskuntaa palvelemassa