Hyppää pääsisältöön

Vesijättö – mitä mökkeilijän olisi hyvä tietää erikoisesta sanasta?

Järven rannalla kesää viettävällä lomalaisella voi olla kesämökkitontillaan tilanne, jossa henkilö ei omistakaan tontin suosikkikohtaa. Vesijättö on entistä vesialuetta, joka on vuosien saatossa muuttunut maankohoamisen tai vesistön vedenpinnan laskemisen takia maaksi eli rannaksi.

Joukko ihmisiä kokoustaa järven rannalla ja maahan on jo puoliksi kiinnitetty rajapyykki
Kuva:
Antti Fager-Pintilä

Perintötontin rajat on usein määritetty vuosikymmeniä sitten. Suomessa tontin rajat eivät itsestään muutu, vaikka maasto muuttuisi. Maankohoamisen tai vesistön vedenpinnan laskemisen takia on saattanut syntyä uutta maata, joka kuuluukin vesialueeseen. Yleensä järvet ovat järvenrantatonttien omistajien yhteisessä omistuksessa, jolloin noussut maa kuuluu yhteiseen vesialueeseen.

Vesijättö on usein kapea alue tontin ja veden välissä. Vesijätön voi lunastaa itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta vesijätön lunastusta. Vesijätön lunastamisen jälkeen rantatontti yltää veteen asti.

Hyöty vesijätön lunastuksesta on hyvin tilannesidonnainen. Hyöty voi olla rakennuslupa, tietyn pinta-alan saavuttaminen tai tunne siitä, että oma omistaminen on varmalla pohjalla, kertoo lunastuksista ja arvioinnista vastaava johtaja Mauri Asmundela Maanmittauslaitoksesta.

– Jos oman rannan vesijättömaan omistus mietityttää, asian saa helposti kuntoon. Suomessa lunastetaan vuosittain 500–800 vesijättöä, Asmundela toteaa.

Ensi kesäksi vesijätöstä omaa maata

Vesijättö on maksullinen maanmittaustoimitus, jossa hakija maksaa Maanmittauslaitoksen työstä aiheutuvan kustannuksen, joka on vähintään 2300 euroa. Vesijätön lunastuksen hinta määräytyy lunastettavan alueen koon mukaan. Esimerkiksi enintään yhden hehtaarin lunastuksesta Maanmittauslaitos veloittaa työstä 2890 euroa. Lisäksi lunastajan tulee maksaa korvaus alueen omistajalle eli esimerkiksi yhteiselle vesialueelle sekä varainsiirtovero, joka on kolme prosenttia lunastuskorvauksesta.​

Vesijätön lunastuksen keskimääräinen kesto on 5–8 kuukautta. Kiireelliset vesijätöt käsitellään nopeammin.

– Arvioimme, että puolet heinäkuussa haetuista vesijätön lunastuksista ehditään hoitaa kuntoon vielä tänä syksynä ja loput sitten ensi keväänä tai kesänä. Talvella mittausten tekeminen ei yleensä ole mahdollista, sanoo Asmundela.

Hakemuksen jätettyäsi saat ilmoituksen, jossa on lunastusta käsittelevän maanmittausinsinöörin yhteystiedot. Voit ottaa yhteyttä maanmittausinsinööriin, jos lunastuksella on kiire.

Lisätietoja

Lue lisää yhteisistä vesialueista

Lue lisää vesijätön lunastuksesta

Hae vesijätön lunastusta Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa

Tarvittaessa ota yhteyttä Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun

Mediatiedote
Maanmittaustoimitus

Uusimmat uutiset ja artikkelit