Hyppää pääsisältöön

Hakutulokset

Tulokset 481 - 490, yhteensä 3270
  • Mistä navigaattorini kartat ovat lähtöisin?

    Vain osa navigaattoreiden kartoista perustuu Maanmittauslaitoksen aineistoon. Tietojemme mukaan HERE, Tomtom ja Google käyttävät kartoissaan Väyläviraston Digiroad-tieaineistoa. Sinne tiestön sijaintiedot päivitetään Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta.

    Autonavigaattoreissa on yleisimmin käytössä HEREn tai Tomtomin kartat, Google on eniten käytetty mobiilipuhelimissa, tableteissa ja muissa tietokoneissa.

  • Miten varmistan, että navigaattorini kartat ovat ajan tasalla?

    Päivittämällä navigaattorin kartat mahdollisimman usein voit varmistaa karttojen parhaan mahdollisen ajantasaisuuden. Kartat päivitetään alueittain. Tie- ja osoiteaineisto ei ole käytännössä koskaan täysin virheetön tai ajantasainen, koska tietoihin tulee muutoksia jatkuvasti.

  • Mitä teen, jos huomaan virheen navigaattorini tie- tai osoitetiedoissa?

    Tarkista, milloin olet viimeksi päivittänyt navigaattorisi kartat sekä selvitä laitteen myyjältä tai laitevalmistajalta, onko uutta päivitystä saatavilla.

    Kartan puutteista tai virheistä kannattaa myös ilmoittaa laitevalmistajalle tai kartantuottajalle:

  • Mistä voin tarkastaa Maanmittauslaitoksen ylläpitämät tie- ja osoitetiedot? Miten ilmoitan havaitsemistani virheistä?

    Maanmittauslaitoksen ylläpitämät teiden sijainti- ja osoitetiedot voit tarkastaa Karttapaikalta. Karttapaikan kautta voit myös lähettää palautetta havaitsemistasi puutteista ja ilmoittaa kartassa olevista virheistä. Maanmittauslaitos käsittelee kaikki saamansa palautteet. Sinuun otetaan yhteyttä, jos niin haluat ja olet jättänyt yhteystietosi.

  • Mihin vuosittain ilmakuvattavien ja laserkeilattavien alueiden valinta perustuu?

    Vuodesta 2020 lähtien Maanmittauslaitoksen tilaamat ja suorittamat ilmakuvaukset ja laserkeilaukset perustuvat uusiin Kansallisiin ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmiin.

    Kansallisessa laserkeilausohjelmassa Suomi on jaettu alueisiin, jotka pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta keilataan kuuden vuoden sykleissä. Vuosittain keilattavaa pinta-alaa on noin 55 000 km2 (n. 20 erillistä tuotantoaluetta / vuosi)

    Kansallisessa ilmakuvausohjelmassa Suomi on jaettu alueisiin, jotka pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ilmakuvataan kolmen vuoden sykleissä. Vuosittain ilmakuvattavaa pinta-alaa on noin 110 000 km2 (n. 40 erillistä tuotantoaluetta / vuosi). Puolet kuvauksista tehdään keväällä (ennen lehtiä puissa) ja toinen puoli kesällä, kun puissa on jo täydet lehdet.

  • Miksi niin moni laserkeilausalue on aloittamatta?

    Laserkeilauksia voidaan tehdä joko varhain keväällä, kun puissa ei ole vielä lainkaan lehtiä tai vasta sitten kun puissa on täydet lehdet. Toisinaan kevään aikaikkuna keilausten suorittamiseen on niin lyhyt, että keilauksen suorittaminen kannattaa jättää kesään.

    Kevään laserkeilauksia tehdään pääosin maalis-huhtikuussa ja kesälaserkeilauksia kesäkuun puolestavälistä elokuun loppuun.
     

  • Laserkeilausalue on merkattu valmiiksi – miksi aineistoja ei ole vielä mistään saatavilla?

    Tämä tarkoittaa, että laserkeilauslennot kyseisellä tuotantoalueella on saatu kaikki valmiiksi. Laserkeilaukset suorittaa konsultti. Tuotantoalueet ovat suuria ja dataa syntyy paljon. Niiden käsittely on hidasta. Konsultti toimittaa Maanmittauslaitokselle yhden tuotantoalueen kerrallaan. Tuotantoalue siirtyy tämän jälkeen laadunvalvontavaiheeseen. 

  • Mitä tarkoittaa laserkeilausalueella merkintä ”laadunvalvonta valmis”?

    Maanmittauslaitos tekee laserkeilaustuotantoalueelle kattavan laaduntarkastuksen. Vasta tämän jälkeen aineistot luovutetaan Maanmittauslaitokselta eteenpäin.

    Laserkeilausaineistoja valmistuu laaduntarkastuksesta tuotantoalue kerrallaan. Kaikki kyseisen vuoden tuotantoalueet pyritään laatutarkastamaan vuoden loppuun mennessä.