Yli 200-vuotias Maanmittauslaitos tekee erilaisia maanmittaustoimituksia, esimerkiksi lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja ja edistää niiden käyttöä.
Maanmittauslaitos turvaa maanomistuksen ja luototusjärjestelmän ylläpitämällä kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja rekistereissään sekä huolehtimalla omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä. Laitoksen tehtäviin kuuluu myös paikkatiedon tutkimus ja soveltaminen.
Maanmittauslaitoksen perustehtävistä säädetään laissa Maanmittauslaitoksesta (Finlex.fi). Maanmittauslaitoksen työjärjestyksessä (Finlex.fi) määritellään yksityiskohtaisesti Maanmittauslaitoksen yksiköt ja niiden tehtävien järjestäminen. Maanmittauslaitos on valtion virasto, joka kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle (mmm.fi).
Kuvan sanallinen selitys.
Graafinen kuvituskuva, jossa on pyritty hahmottamaan Maanmittauslaitoksen roolia yhteiskunnan toimijana. Kuvion alimpana eli kaiken perustana ovat lakisääteiset perustehtävät, tulosohjaus sekä Maanmittauslaitoksen strategia. Seuraavana kerroksena eli Maanmittauslaitoksen toiminnan mahdollistajina toimivat IT-palvelutuotanto ja kehityspalvelut sekä sisäiset palvelut. Seuraavassa kerroksessa eli Toteutus-osiossa kuvataan Maanmittauslaitoksen keskeiset toimialat eli kiinteistöt ja huoneistot, paikkatiedot ja paikannus sekä tutkimus. Kuvion huipulla on toiminnan vaikutus, joka on Maanmittauslaitoksen palvelut asiakkaille.
Kuvan sanallinen selitys.
Maanmittauslaitoksen organisaatiokaavio, jossa ylimpänä toimijana on Pääjohtaja. Pääjohtajan vieressä samalla tasolla on Keskushallinto. Pääjohtajan alla kaaviossa on neljä toimintayksikköä, jotka ovat Tuotanto, Yleishallinto, Tietohallinto ja Paikkatietokeskus. Tuotannon alla on seuraavat kahdeksan tulosyksikköä: Uudet kiinteistöt ja maanmittaus, Lunastus ja arviointi, Kiinteistörakenteen kehittämispalvelut, Huoneistojen omistuksen palvelut, Kiinteistöjen omistuksen palvelut, Rekisteripalvelut, Peruspaikkatietopalvelut sekä Tietopalvelut.
Yleishallinnon alla on kolme tulosyksikköä: Henkilöstö, Talous ja Viestintä. Tietohallinnon alla on kaksi tulosyksikköä: Digiasiantuntija- ja -menetelmäpalvelut sekä Digitalisaatioratkaisut. Paikkatietokeskuksen alla on neljä tulosyksikköä, jotka ovat Geodesia ja geodynamiikka, Geoinformatiikka ja kartografia, Kaukokartoitus ja fotogrammetria sekä Navigointi ja paikannus.
Maanmittauslaitoksella on toimipaikkoja 36 paikkakunnalla ympäri Suomen, Maarianhaminasta Ivaloon. Työntekijöitä on yhteensä noin 1800.
Strategia
Maanmittauslaitoksen strategia kertoo, miten teemme asioita.
Visiomme on Tunnemme Maan – turvaamme tulevaisuutta. Strategian tärkeimmät elementit ovat viisi strategista tavoitetta:
- Varmistamme vakaata yhteiskuntaa.
- Ennakoimme asiakkaiden tarpeet.
- Vaikutamme aktiivisesti tutkimuksella ja tiedolla.
- Olemme vastuullinen ja haluttu työpaikka.
- Uudistamme toimintatapojamme.
Maanmittauslaitoksen strategia, visio ja strategiset tavoitteet (pdf)
Arvot
Maanmittauslaitoksen arvoja ovat
- luotettava kumppani
- halu palvella
- rohkeus ja kyky uuden luomiseen
- erilaisina yhdessä.
Arvomme ohjaavat ja muokkaavat organisaatiokulttuuria.
Kansainvälinen toiminta
Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen toimintaan ja hankkeisiin sekä useiden kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Maanmittauslaitos toimii tarvittaessa Ulkoasianministeriön toimeksiannosta valvojana kehitysyhteistyöhankkeissa.
Maanmittauslaitoksen kansainvälisen toiminnan painopiste on Euroopan unionissa. Tärkeimmät kansainvälisen toiminnan foorumit ovat Euroopan maanmittauslaitosten välinen yhteistyö, erityisesti pohjoismainen yhteistyö, yhteistyö Baltian maiden kanssa ja EuroGeographics-yhteistyö. Maanmittauslaitos osallistuu myös YK:n toimintaan, valittujen alan järjestöjen toimintaan ja konferensseihin sekä kansainvälisten normien ja säännösten valmistelu.
Johtajat
Pasi Patrikainen, pääjohtaja
Päivi Mytkäniemi, pääjohtajan assistentti
Tuotanto
Irma Lähetkangas, ylijohtaja
Tulosyksiköiden johtajat
Mauri Asmundela, lunastus ja arviointi
Stefan Nåhls, kiinteistöjen omistuksen palvelut
Heli Laaksonen, peruspaikkatietopalvelut
Heikki Lind, rekisteripalvelut
Janne Murtoniemi, huoneistojen omistuksen palvelut
Petri Notko, uudet kiinteistöt ja maanmittaus
Timo Potka, kiinteistörakenteen kehittämispalvelut
Jani Hokkanen, tietopalvelut
Paikkatietokeskus
Jarkko Koskinen, ylijohtaja
Osastonjohtajat
Juha Hyyppä, kaukokartoitus ja fotogrammetria
Sanna Kaasalainen, navigointi ja paikannus
Hannu Koivula, geodesia ja geodynamiikka
Juha Oksanen, geoinformatiikka ja kartografia
Tietohallinto
Jani Nissinen, tietohallintojohtaja
Osastonjohtajat
Jenni Mielikäinen, digiasiantuntija- ja -menetelmäpalvelut
Mikko Tallgren, digitalisaatioratkaisut
Yleishallinto
Maija-Liisa Niskala, hallintojohtaja
Tulosyksiköiden johtajat
Mirva Kipinoinen, viestintäjohtaja
Arto Mikkola, talousjohtaja
Johanna Snellman, henkilöstöjohtaja
Keskushallinto
Susanne Hellman, asiakkuusjohtaja
Ari Huvinen, turvallisuusjohtaja
Petri Korpinen, ylijohtaja
Jani Kylmäaho, kehitys- ja digitalisaatiojohtaja
Markku Markkula, maanmittausneuvos
Mari Laakso, tutkimusjohtaja
Juha Tuomaala, ekosysteemijohtaja
Heli Ursin, kansainvälisten asioiden päällikkö
Historia
Suomen maanmittauksen juuret ulottuvat 1600-luvulle. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf (1594–1632) antoi Andreas Burelle (1571–1646, ennen aatelointia Bureus) tehtäväksi maantieteellisten kartastojen laatimisen nykyisen Suomen alueesta. Buren kouluttamat maanmittarit kartoittivat muun muassa kauppareitit, maatilojen veronkantokyvyn ja luonnonvarat.
Suomi siirtyi Ruotsin kruunulta Venäjän vallan alle 1809, ja vuonna 1812 perustettiin Maanmittauskonttori Suomen suuriruhtinaskuntaan. Vuonna 1848 Päämaanmittauskonttorin nimi muuttui Maanmittauksen ylihallitukseksi. 1850-luvulla Suomen metsävarat tulivat kaupallisen kiinnostuksen kohteeksi, ja maanmittaushallintoon yhdistettiin metsähallinto. Yhdistämisen tuloksena syntyi Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitus. Viraston tärkein tehtävä oli valtionmetsien kartoittaminen sekä metsien laadun ja laajuuden selvittäminen. Metsä- ja maanmittaushallinnon liitto päättyi Metsähallituksen perustamiseen 1859.
Suomen itsenäistyttyä maanmittaustoiminnot eriytyivät ja tehtävät jakaantuivat eri osastoihin. Teknologinen kehitys tarkensi maantieteellistä kuvaa Suomesta. 1970-luvulla valmistui koko maan kattava peruskartasto. 1990-luvulla Suomi siirtyi suunnitteluyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Maanmittaushallitus muuttui Maanmittauslaitokseksi ja siirtyi aiempaa asiakaslähtöisempään toimintaan. Internetin yleistymisen myötä laitos on tarjonnut palvelujaan yhä kattavammin verkossa. Vuosisatainen toimituskarttojen ja -asiakirjojen paperiarkistointi on muuttunut 2000-luvulla kokonaan sähköiseksi.
Paikkatietoalan huippututkimukseen keskittynyt Geodeettinen laitos sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tietotekniikan kehittämistehtävät yhdistettiin Maanmittauslaitokseen vuoden 2015 alussa. Vuoden 2019 alusta alkaen Asiakasratkaisut- ja Teknologiaratkaisut-osastot siirtyivät osaksi Ruokavirastoa.
Entiset johtajat
(2012–2022)
(1991–2012)
(1972–1991)
(1960–1972)
(1950–1960)
(1929–1950)
(1917–1929)
(1915–1917)
(1887–1915)
(1872–1887)
(1854–1872)
(1847–1854)
(1843–1845)
(1828–1843)
(1821–1828)
(1812–1820)
(1777–1822)
(1747–1777)
(1709–1747)
(1699–1709)
(1694–1699)
(1683–1694)
(1603–1646)