Maanmittaustyötä tehdään käytännössä kahdella tavalla: maastotietokantaa päivittämällä sekä toimitustöitä tekemällä. Maastotietokantaa päivittävät kartoittajat ja toimitustyötä tekevät toimitusinsinöörit.
Näin kartoittaja mittaa maata
Oulussa kartoittajana työskentelevä Vesa Romppainen on nähnyt maanmittausalan kehitystä ammattilaisena 70-luvulta lähtien. Kartoittajien tärkeä työtehtävä on maastotietokannan päivitys, jota Vesan kanssa tekee noin 100 kollegaa ympäri Suomen.
– Tietotekniikka on tälläkin alalla mennyt huimasti eteenpäin, mahdollistanut laajemmat hankkeet ja nopeamman toteuttamisen. Parasta työssäni on itsenäisyys ja tietynlainen vapaatahtisuus, joka johtuu muun muassa olosuhteiden määräämästä vuodenkierrosta, Romppainen kertoo.
Toimistotyössä käytetään stereotyöasemaa. Stereotyöasemalla ilmakuvia voi tarkastella kolmiulotteisesti, jolloin maaston muodot erottuvat selkeämmin. Ilmakuvaa verrataan aiempaan karttapohjaan, jolloin huomataan, onko alueelle esimerkiksi rakennettu jotakin uutta. Epäselvät tapaukset merkitään maastossa tapahtuvaa tarkastusta varten.
Kun tarve on lähteä maastoon, mukaan otetaan erillinen GNSS-paikannin, joka on yhteydessä maastotablettiin. Maastotabletilta löytyy muun muassa ilmakuvia ja erilaisia kartta-aineistoja. GNSS-paikantimessa on mm. laseretäisyysmittari, joka auttaa mittaustyössä. Teknologian lisäksi tarvitaan tarkkoja silmiä.
– Kun tarkistamme kohteita, tutkimme huomautelipuilla varustetut kohteet ja samalla tarkkailemme maisemaa, koska alueen ilmakuva on edelliseltä kesältä. Kuvauksen jälkeen tapahtuneet muutokset nähdään vasta maastossa, Vesa Romppainen kertoo.
Näin toimitustyössä mitataan maata
Maata mitataan maanmittaustoimituksissa, eli kun lohkotaan tontteja tai tarkistetaan tonttien rajoja. Myös tämä työ on käynyt läpi melkoisen mullistuksen viimeisen 20 vuoden aikana. Maanmittauslaitoksessa tuotantopäällikkönä toimiva Jani Jauhiainen kertoo, että vuonna 1999, kun hän tuli töihin Maanmittauslaitokselle, mittaukset suoritettiin GNSS-laitteiden sijaan pääasiassa takymetrilla. Takymetrista saadut mittaustulokset kirjattiin paperille ja laskimen avulla laskettiin koordinaatit rajamerkeille. Vuosien aikana mittauslaitteet ovat kehittyneet valtavasti.
– Maanmittauslaitoksessa on kehitetty mittaustyötä ansiokkaasti koko sen ajan, jonka olen ollut täällä töissä, Jauhiainen kertoo.
Nykyään lähes kaikki toimitustyön mittaukset tehdään RTK-mittauksella, joka antaa hyvin nopeasti tarkan tiedon sijainnista. Käytännössä toimitusinsinööri käyttää GNSS-laitetta esimerkiksi rajamerkkien tarkastamiseen rajankäynnissä tai uusien merkitsemiseen lohkomisen yhteydessä. Mitattaessa laitteen täytyy saavuttaa asetettu tarkkuustaso, jonka jälkeen kohteelle mitataan senttimetritarkat koordinaatit.
210-vuotias MML jatkaa työtään
Maanmittauksessa syntynyt tieto tuotetaan ihmisen ja teknologian yhteispelinä. Kun kartoittaja ja toimitusinsinööri ovat saaneet mittaustoimet valmiiksi, kerätty tieto puretaan ja jatkojalostetaan. Asiakkaillemme päivitetyt tiedot näkyvät erilaisissa sähköisissä palveluissa, kuten asiointipalvelussa, Karttapaikalla, kiinteistötietopalvelussa ja avoimien aineistojen tiedostopalvelussa.
Tiedon tuotannon sykli on nopeutunut vuosisatojen aikana ja tiedot päivittyvät huomattavasti nopeammin kuin paperikarttojen aikaan. Maanmittauslaitos on ollut mukana muutoksessa jo 210 vuotta, tuottamassa tietoa ihmisten ja yhteiskunnan käyttöön. Laitteet ja toimintatavat kehittyvät – missiomme laadukkaan ja ajantasaisen tiedon tuottamiseksi säilyy.