– Marjastus on mukavaa. Siinä yhdistyvät pitkäkestoinen hyötyliikunta ja yksikseen luonnon rauhassa rentoutuminen, kertoo innokas marjastaja, Maanmittauslaitoksen metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho.

Marjapaikkojen löytäminen oudolla seudulla voi kuitenkin olla haastavaa myös kokeneelle marjastajalle.

– Työni vuoksi matkustan laajalla alueella ja syksyisin saatan yhdistää työmatkoihin marjanpoimintaa, varsinkin jos omalla asuinseudulla on huono marjasato. Marjapaikat kartoitan etukäteen paikkatietoaineistoja kuten ilmakuvia ja karttoja hyödyntäen, Ala-aho vinkkaa.

Syyskuussa poimitaan eritoten puolukkaa

Ala-ahon marjanpoimintakausi alkaa heinäkuun puolessa välissä hillasuolta, kuuden viikon päästä hillan kukinnasta. Sen jälkeen kausi jatkuu mustikkaan ja vadelmaan sekä elokuun loppupuolelta alkaen puolukkaan. Marjastuskauden päättää ja toisilla poimijoilla myös aloittaa karpalo. Sitä poimitaan syksyllä lumentuloon asti tai keväällä soiden vapauduttua lumipeitteestä.

Puolukka on kaupallisesti tärkein luonnonmarja ja sitä poimitaan määrällisesti eniten. Hyvänä vuonna puolukkaa voikin poimia myös myyntiin.

– Päivittäin saattaa tulla poimittua yli 200 litraakin marjaa. Vaikka poiminkin vain käsikoneella, niin ”rekortti” puolukkaämpärissä on reilut neljä minuuttia, sanoo Ala-aho.

Näin hyödynnät Karttapaikkaa – palvelu kertoo, millaista maasto on

• Etsi maastokartalta sekä puustoisia alueita että taimikoita. Pienet taimikot ja hakkuuaukeat erottuvat kartalta vihreällä vinoviivoituksella.
• Katso ilmakuvilta, näkyykö maastokartan valkoisella metsäpohjalla erilaisia metsiköitä, joissa on sekä puustoisia alueita että taimikoita. Näin voit maastoretkellä havainnoida, millaisilla paikoilla marjaa on. Usein marjaa löytyy hyvin voimalinjojen ja hakkuuaukkojen reunamilta sekä muokatuilta aukoilta.
• Etsi ilmakuvilta tuoreiden hakkuualueiden ajourat. Nämä alueet ovat yleensä parhaita marjastuskohteita muutaman vuoden ajan.
• Katso kartalta myös alueen tiestöä ja suunnittele reittisi, jotta et marjaretkellä tule vahingossa rikkoneeksi maastoliikennelakia.

Tutustu myös Paikkatietoikkunaan

Marjastuspaikan etsimiseen voi käyttää toistakin Maanmittauslaitoksen karttapalvelua, Paikkatietoikkunaa. Esimerkiksi vääräväri-ilmakuva, Suomen metsäkeskuksen Latvusmalli ja Metsänkäyttöilmoitukset sekä Luonnonvarakeskuksen metsän Kasvupaikka kertovat tarkempia tietoja metsästä. Jos tahdot yhdistää marjastukseen retkeilyä, Paikkatietoikkunasta näkee vaikkapa Natura-alueet, muinaisjäännökset ja muuta retkeilyn kannalta kiinnostavaa.

Paikkatietoikkunan Lähin osoite -työkalua voi hyödyntää esimerkiksi osoitteen syöttämisessä navigaattoriin. Sama työkalu löytyy myös Karttapaikasta. Lisäksi Paikkatietoikkunassa voi tallentaa kohteita muistiin, jos haluaa joskus palata vaikkapa hyvään retkikohteeseen. Myös eri karttatasojen vertailu onnistuu Paikkatietoikkunassa: jos tahdot vertailla eri karttatasoja, esimerkiksi uusinta ja historiallista ilmakuvaa samasta paikasta, voit katsoa niitä Paikkatietoikkunassa päällekkäin tai rinnakkain.

Ethän eksy metsään

Metsään mennessä on aina hyvä ottaa mukaan jonkinlainen kartta tai vähintään kuvakaappaus puhelimen näytöllä näkyvästä kartasta, jotta nettiyhteyksien katketessakaan ei eksy.

– Karttapaikkaa kannattaa hyödyntää myös mobiilisti puhelimen selaimen kautta. Sillä näkee oman sijainnin paikannuspainikkeesta ja lisäksi hyvät marjapaikat voi halutessaan jakaa kartalle merkityn linkin välityksellä, neuvoo Heikki Ala-aho.

– Maastokartta toimii hyvin metsässä suunnistamiseen. Siinä näkyvät ne polut, jotka ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannassa. Poluista ei kuitenkaan ole tietoa kaiken kattavasti, ja metsässä risteileekin aina paljon enemmän polkuja tai myös ojia kuin kartalla näkyy. Kaikki maanpinnan muodot erottuvat vaikka Karttapaikan rinnevarjosteella, muistuttaa Heikki Ala-aho.

Paikkatietoikkunaan voi tuoda myös omia aineistoja. Ala-aho tuo sinne uusien marjapaikkojen etsimisessä tallennetun GPS-jäljen, jonka perusteella voi päätellä mistä marjaa löytyisi enemmänkin.

Jos haluaa paperisen maastokartan metsään mukaan, voi Karttapaikan kautta ostaa karttatulosteita. Jos puolestaan tahtoo seurata sijaintia jatkuvasti, kannattaa käyttää mobiililaitteessa jotain muuta sovellusta. Useimmat suomalaiset maastokarttasovellukset perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoihin.

Lisätietoja

Metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho, 050 301 4795, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi