Paikkatietokeskus ylläpitää korkealaatuista droneinfrastruktuuria kaukokartoitusmenetelmien ja -sovellusten kehittämistä varten. FGI:n dronekalusto sisältää nykyaikaisia kaupallisia lentolaitteita ja sensoreita sekä tutkimuksessa kehitettäviä tulevaisuuden järjestelmiä, mm. autonomisesti metsän sisällä navigoiva drone. Droneinfrastruktuuri on laaja kokonaisuus, jonka keskeiset osat ovat: 1) lentokalusto (dronet), 2) sensorit ja laitteet (väri-, multispektri-, hyperspektri- ja lämpökamerat, LiDARit, paikannuslaitteet), 3) datankäsittelyinfrastruktuuri (dronen laskentakapasiteetti, pilvipalvelut esim. CSC) 4) referenssiaineistot ja mittalaitteet (mm. spektrometrit, GNSS-vastaanottimet, kalibrointiympäristöt ja data), 5) testialueet (2024: Sjökullan salliva alue ja kaukokartoitustestikenttä sekä lentovaara-alueet Evo, Vihti, Otaniemi, Jätkäsaari kaupunki-, maatalous- ja metsätaloussovelluksille) ja 6) tieteellisen tutkimuksen edellyttämät luvat, kuten erityinen-kategorian (SORA) sekä PDRA G01 ja PDRA G02-kategorioiden mukaiset toimintaluvat ja niihin liittyvät selvitykset. FGI on rekisteröity droneoperaattori (FIN368570745093p) Suomessa.
Tieteellinen vaikuttavuus
FGI:n droneinfrastruktuuri on mahdollistanut tieteellisiä läpimurtoja niin teknologian kehittämisessä kuin ilmiöiden mittaamisessa, ymmärtämisessä ja mallinnuksessa. Esimerkkejä viimeisistä tutkimustuloksista ovat mm. autonomisesti metsän sisällä navigoiva ja kartoittava drone sekä hyperspektrikuvauksen käyttö rehunurmen määrän ja laadun estimointiin ja kirjanpainajan “green attack”-vaiheen tunnistamiseen. Tällä hetkellä FGI:n tieteellisen tutkimustoiminnan pääpaino on autonomisissa dronesovelluksissa sekä siihen liittyvässä autonomisen lentämisen menetelmien ja reaaliaikaisten kaukokartoitussensoreiden ja analysoinnin kehittämisessä, mikä edellyttää jatkuvaa droneinfrastruktuurin kehittämistä.
FGI:n UAV-tutkimuksen huippuluokan tieteellinen taso osoitettiin Suomen Akatemian selvityksessä (Mankinen & Leino, 2021), jossa "miehittämättömät ilma-alukset, kaukokartoitus" tunnistettiin tutkimusklusteriksi, jolla oli neljänneksi korkein Web of Science -viittausvaikutus Suomen yli 1000 muun klusterin joukossa. FGI oli ko. klusterin viitatuin toimija.
Yhteiskunnallinen ja teollinen vaikuttavuus
Droneinfrastruktuurin yhteiskunnallinen ja teollinen vaikuttavuus korostuu, kun dronejen käyttö lisääntyy räjähdysmäisesti yhteiskunnallisissa ja teollisissa sovelluksissa, kuten maa- ja metsätalous, ympäristömonitorointi, infrastruktuurien valvonta, poliisitoimi, logistiikka ja terveydenhuolto. Kaukokartoitus, paikannus, kartat ja paikkatietoanalyysit ovat keskiössä kaikessa dronetoiminnassa. FGI on aktiivinen toimija suomalaisissa drone-ekosysteemeissä. FGI on yksi Finnish UAV Ecosysteemin perustajajäsenistä sekä LIFT Future Aerospace Center verkoston jäsen. Ekosysteemien kautta FGI siirtää osaamista yrityksille, yhteisöille ja tieteellisille toimijoille. FUAVE-ekosysteemiin kuuluu n. 70 yritys- tai yhteisöjäsentä sekä n. 20 tutkimusorganisaatiota. Dronefinland-infrastruktuuria hyödynnetään UNITE ja DIWA lippulaivoissa sekä muissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa.