Paikkatietojen yhteiskäyttöisyyttä ja yhteensopivuutta parantamassa
Maanmittauslaitoksen tavoitteena on edistää uusilla menetelmillä ja paikannuslaitteilla kerättävän paikkatiedon yhteiskäyttöisyyttä. Maanmittauslaitoksessa tehdään jatkuvasti töitä käytössä olevien geoidimallien ja vertausjärjestelmien välisten muunnosten parantamiseksi. Kun parannukset ovat merkittäviä, mallit julkaistaan ja niistä tiedotetaan.
Esimerkiksi vuoden 2024 alussa Maanmittauslaitos julkaisi uuden satelliittipaikannuksella saatavien korkeuksien ja Suomen virallisen korkeusjärjestelmän välisen muunnospinnan. Tämä geoidimalli tekee satelliittipaikannuksella tehtävästä korkeudenmäärityksestä 30 prosenttia tarkempaa. Lue lisää uudesta geoidimallista.
– Olemme saaneet myös paljon kyselyitä tarkoista koordinaattimuunnoksista ja EPSG-koodeista, jotka yksilöivät käytetyt koordinaattijärjestelmät, niiden esitysmuodon sekä käytettävät muunnokset esimerkiksi paikkatieto-ohjelmissa, kertoo osastonjohtaja Hannu Koivula Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Maanmittauslaitoksessa on päätetty, että kaikille koordinaattijärjestelmille määritetään omat EPSG-koodit ja että tarkimmat koordinaattimuunnokset toteutetaan avoimen lähdekoodin PROJ-muunnoskirjastossa. Puuttuvien EPSG-koodien määrittelytyö on jo aloitettu.
Käytännössä kaikki paikkatiedon tuottajat ja hyödyntäjät käyttävät EPSG-koodeja paikkatieto-ohjelmistoissa. Myös PROJ-muunnoskirjasto on laajasti käytössä erityisesti avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoissa. PROJ-kirjastoa käytettäessä hyödynnetään EPSG-koodeja.
– Haluamme varmistaa, että viralliset Maanmittauslaitoksen määrittämät muunnokset ovat kaikkien käytettävissä. Sitä kautta paikkatietojen yhteiskäyttöisyys ja yhteensopivuus paranevat, toteaa Hannu Koivula.
Kustannussäästöjä ja parempaa laatua avoimen lähdekoodin ratkaisuilla
Maanmittauslaitos pyrkii kasvattamaan yhteistyön hyötyjä julkishallinnossa ja paikkatietosektorilla hyödyntämällä entistä laajemmin avoimen lähdekoodin ratkaisuja ja osallistumalla aktiivisesti avoimen lähdekoodin verkostojen toimintaan. Maanmittauslaitoksen paikkatietotuotannon ja tietopalvelujen tietojärjestelmät pohjautuvat pitkälti avoimeen lähdekoodiin.
– Suurimpana menossa olevana kehityskohteena on maastotietojen tuotantojärjestelmän uudistaminen avoimeen lähdekoodiin pohjautuen. Tavoitteena on ottaa uusi tietojärjestelmä tuotantokäyttöön huhtikuussa 2025. Myös karttatuotteiden ja -palvelujen uudistamishankkeessa tullaan käyttämään ensisijaisesti avointa lähdekoodia, kertoo kehityspäällikkö Risto Ilves Maanmittauslaitoksesta.
Maanmittauslaitos julkaisee kehittämiään sovelluksia avoimena koodina GitHubissa. Maanmittauslaitoksessa tehtävää kehitystyötä on esitelty myös alan tapahtumissa, kuten FOSS4G Europe 2024 -tapahtumassa heinäkuussa.
– Olemme selvittäneet mahdollisia yhteistyökuvioita eri viranomaisten kanssa ja suunnitteilla on yhteinen työpaja. Tavoitteena on löytää konkreettisia kohteita, joissa eri osapuolet hyötyvät yhteistyöstä esimerkiksi hankintojen tai yhteiskehittämisen kautta. Yhteistyöllä voimme saavuttaa kustannussäästöjä ja parantaa tuotettavien palvelujen laatua, Risto Ilves toteaa.
Maailmanperintökohteet maastotietokantaan
Maanmittauslaitos selvittää suomalaisten Unescon maailmanperintökohteiden lisäämistä omana teemanaan kansalliseen maastotietokantaan. Toteutuessaan lisäys edistäisi maailmanperintökohteiden suojelua ja tukisi alueellista maankäytön suunnittelua.
Olemassa olevien seitsemän suomalaisen Unescon maailmanperintökohteen fyysiset sijainnit ja niihin liittyvät suoja-alueet selvitetään, jotta maastotietokantaan saadaan aikaan yhdenmukainen ja ajantasainen tietomalli. Tietomallin avulla suojeltavat maailmanperintökohteet ovat havaittavissa helposti ja ajantasaisesti Maanmittauslaitoksen kartta- ja rajapintapalveluiden kautta, mikä auttaa esimerkiksi kaavoituksessa ja muussa laaja-alaisessa maankäytön suunnittelussa.
– Unescon maailmanperintökohteiden säilyttäminen alkuperäisinä seuraaville sukupolville riippuu myös vastuullisesta maankäytön suunnittelusta kohteiden lähistöllä. Mitä helpommin teemakohtainen tieto esimerkiksi suoja-alueista on saatavilla, sitä laadukkaammin ja varmemmin voidaan edetä myös kaavoituksen mukaisen infrastruktuurin rakentamisessa, sanoo asiantuntija Ulla Mikkanen Maanmittauslaitoksesta.
Lisätietoja
vastuullisuusasiantuntija Annukka Kokkonen, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi