Mirjam on työskennellyt Paikkatietokeskuksessa yhtäjaksoisesti 90-luvun puolivälistä saakka. Talo tuli tutuksi kuitenkin jo opintojen aikana, kun Hollannissa Delftin teknillisessä yliopistossa geodesiaa opiskellut Mirjam tuli harjoitteluun Suomeen. Aluksi Mirjam työskenteli fotogrammetrian ja gps-tutkimuksen parissa, kunnes 2000-luvun alussa siirtyi lempiaiheensa painovoiman pariin. Mirjam on väitellyt tohtoriksi keväällä 2021 Aalto-yliopistosta aiheenaan Geoidi ja maannousuun liittyvät painovoiman muutokset Suomessa.
Vaikka Mirjam on työskennellyt ison osan urastaan painovoimatutkimuksen parissa, on toimintakenttä viime vuosina huomattavasti laajentunut. Mirjam johtaa tutkimuslaitos Paikkatietokeskuksessa Vertausjärjestelmät-tutkimusryhmää. Ryhmän tutkimusaiheisiin kuuluvat kaikki vertausjärjestelmät, koordinaatit, korkeus ja painovoima sekä niihin liittyvät muunnokset. Tutkimusryhmän vastuulle kuuluvat myös Paikkatietokeskuksen molemmat mittanormaalilaboratoriot, joissa tutkitaan pituutta ja putoamiskiihtyvyyttä.
− Painovoimadataa voidaan käyttää esimerkiksi geoidimallin laskentaan. Geoidimalli on muunnospinta, joka linkittää esimerkiksi GPS:llä mitatut korkeudet Suomen korkeusjärjestelmään. Painovoima liittyykin suoraan korkeuksiin, hän kuvailee.
Paikkatietokeskuksessa tehdään yhteistyötä yliopistojen kanssa
Paikkatietokeskus tekee yhteistyötä Aalto-yliopiston kautta, ja tämä yhteistyö näkyy myös Mirjamin tehtävissä. Mirjam on työskennellyt jo kaksi vuotta työelämäprofessorina aiheenaan geodesian sovellukset geoinformatiikassa. Hän toimii opettajana Advanced Geodesy -kurssilla, vetää maisteriseminaaria ja ohjaa jonkin verran opinnäytetöitä.
Millaisella taustalla voi päätyä painovoimatutkimuksen pariin?
− Koulussa olin aina hyvä matematiikassa ja fysiikassa, mutta myös maantieto kiinnosti. Niitä kun sekoittaa, saadaan maanmittausta ja geodesiaa. Alusta asti olen ollut kiinnostunut nimenomaan painovoimasta ja fysikaalisesta geodesiasta, Mirjam kertoo.