Vanhoja ilmakuvia hyödynnetään esimerkiksi soiden ennallistamiseen, ympäristön pilaantumisriskiä aiheuttavien toimintojen historiaselvitykseen sekä maankäytön muutoksien tarkasteluun. Myös esimerkiksi sukututkijat sekä kartoista ja vaikkapa kylien historiasta kiinnostuneet voivat hyödyntää avointa palvelua.

– Yleisön saatavilla olevien ilmakuvien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 936 000 km2. Arkiston avaamisen jälkeen kuvia on tehty noin 457 200 km2 lisää, kertoo kartastopäällikkö Juha Kareinen Maanmittauslaitokselta.

Ilmakuvat taipuvat monenlaisiin käyttökohteisiin

Paikkatietoikkunassa käyttäjä voi katsoa yksittäistä historiallista ilmakuvaa sekä vertailla uusinta ilmakuvaa ja historiallista ilmakuvaa ja siten tarkastella, miten maisema on muuttunut. Siitä voi olla hyötyä esimerkiksi, kun selvitetään, millaisia muutoksia on tapahtunut metsissä metsänhoitotoimenpiteiden tai hakkuiden seurauksena. Ilmakuvat auttavat myös hahmottamaan, miten maatalouden ja teollisuuden rakennemuutokset sekä rakentaminen ovat muuttaneet alueiden käyttöä vuosikymmenien aikana. Kuvia voi hyödyntää maisemien ennallistamisen tukena – tai vaikkapa rikostutkimuksessa.

– Ilmakuvista voidaan nähdä paljon sellaista, mitä kartoille ei ole piirretty näkyväksi tiettyinä
ajanjaksoina. Ne ovat todella tärkeitä monille ammattilaisille, jotka tarvitsevat historiallista faktaa työssään. Museo- ja matkailualallekin näistä kuvista voi olla paljon iloa. Ennen näitä kuvia piti erikseen tilailla ja vertailla, Kareinen kertoo.

Sekä uudemmille että vanhemmille ilmakuville on tarvetta

Historiallisten ilmakuvien arkisto avattiin 1.6.2021. Vanhimmat kuvat ovat 1930-luvulta. Kaikkiaan Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkistoissa on noin 1,5 miljoonaa ilmakuvaa, joista 70 % on skannattu digitaaliseen muotoon. Arkisto koostuu Maanmittauslaitoksen omasta tuotannosta, Puolustusvoimien tuottamista kuvista ja yksityisen sektorin kartoitustarkoitukseen otetuista ilmakuvista, jotka on lahjoitettu Maanmittauslaitoksen arkistoon.

Teimme keväällä sidosryhmillemme kyselyn historiallisten ilmakuvien käytöstä ja siitä, miltä aikakausilta ja mistä päin Suomea kuvia kaivattaisiin lisää.

– Saimme yli 300 vastausta, joiden perusteella ilmakuvia kaivattaisiin lisää tasaisesti koko Suomesta, ja tarvetta on sekä uudemmille että vanhemmille ilmakuville, Kareinen kertoo.

– Tuotanto on alun perin aloitettu vanhimmista ilmakuvista ja nyt on edetty 60-luvulle. Jatkamme 60-luvun tuotantoa, mutta suuntaamme kyselyn pohjalta osan tuotannosta 80-90 -lukujen karttakuvauksiin, Kareinen jatkaa.

Historiallisia ilmakuvia voi selata ja vertailla Paikkatietoikkunaan rakennetun työkalun avulla. Palvelu toimii parhaiten tietokoneen ruudulla ja käytettäessä normaalia hiirtä. Ohjeet palvelun käyttöön löydät Paikkatietoikkunan ohjesivulta.

Lisätietoja

Kartastopäällikkö Juha Kareinen, +358 40 569 7951, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi