Registrere oasuslanjadaga oamastanvuoigatvuođa

Leatgo don oastimin oasuslanjadaga dahje vuovdimin iežat oamastan oasuslanjadaga? Háliidatgo muhttit iežat oamastan oasuslanjadaga báberhámát oasusgirjji elektrovnnalaš hápmái? Áššiiddikšunveahki jearaldagaide vástidemiin (suomagillii) sáhtát dárkkistit álkit, mo dahkat oamastusa registrerema. Oasuslanjadaga oamastanvuoigatvuođa registreremis berrojuvvo oasuslanjadatguovdasaš máksu (suomagillii).

Oasuslanjadaga (omd. ássanvistti dahje biilabáikki) oamastanvuoigatvuohta registrerejuvvo Eanamihtidanlágádusas dalle, go ásodatsearvvi oasuslogahallan lea lanjadatdiehtovuogádagas. Dáláš oamastus albmana dalle juogo báberhámát oasusgirjjis dahje elektrovnnalaš oamasteaddjimerkemis Eanamihtidanlágádusa lanjadatdiehtovuogádagas. 

Gieđahallanáigi

Geahča ohcamušaid ja eananmihtidanbálvalusaid gaskamearalaš gieđahallanáiggiid Ohcamušaid gieđahallanáiggit -siiddus (suomagillii).

Go háliidat registreret oasuslanjadaga oamastanvuoigatvuođa, bargga ná

Dárkkis juogo hovdejeaddjis dahje Eanamihtidanlágádusa áššehasbálvalusas, ahte ásodatsearvvi oasuslogahallan lea sirdojuvvon lanjadatdiehtovuogádahkii.
Deavdde ohcamuša (suomagillii) oasuslanjadaga oamastanvuoigatvuođa registrerema várás.
Čohkke eará vejolaš mildosiid.
Sádde ohcamuša mildosiiddisguin poastta mielde, dorvodiehtun, šleađgapoasttain dahje buktimiin daid áššehasbálvalansadjái. Amma fuomášat, ahte dábálaš, suddjekeahtes šleađgapoasta ii leat diehtodorvvolaš. Sádde suollemassan doalahahtti dieđuid sisttisetdoalli áššegirjjiid dorvodiehtun.

Go oamastus albmana báberhámát oasusgirjjis, sádde ohcamuša ja álgoálgosaš oasusgirjji báikki ala muhtin Eanamihtidanlágádusa áššehasbálvalansadjái. Sáhtát maiddái sáddet ohcamuša ja oasusgirjji poastta mielde.
- Báberhámát oasusgirji fámohuhtto Eanamihtidanlágádusas seammás, go du oamastus merkejuvvo registarii. Juos oasusgirji lea báŋkkus, ii leat hoahppu registreret oamastusa. Sáhtát fápmudit báŋkku ohcat oamastusa registrerema du beales, muhto báŋku sáhttá váldit das sierra mávssu.
  - Olles oasuslanjadaga oamastusa galgá registreret seammá háve, vaikko oamasteaddjit leat eambbo go okta. Juos oamasteaddjit leat eambbo go okta, oamastusa registrerema sáhttá ohcat seammá ohcamušain.
  - Juos háliidat báberhámát oasusgirjji ruovttoluotta alccet fámohuhttima maŋŋá, russe “Juo” ohcamuša oassái “Háliidatgo, ahte oasusgirji máhcahuvvo fámohuhttima maŋŋá?” Mii máhcahit fámohuhtton oasusgirjji oktavuođaolbmui ja bearrat máhcaheamis haddelisttu (suomagillii) mieldásaš mávssu.
Go oamastus albmana elektrovnnalaš oamasteaddjimerkemis, sádde luobaheaddji miehtama (suomagillii) iežat ohcamuša mielddusin.

Biilasaji oamastusa registreren

Juos biilasajis lea iežas oasusgirji, oza biilasadjái oamastusa registrerema seammá láhkái go oasuslanjadahkii. Ođasčuozáhagain ođđa oamasteaddji ohcá biilasaji oamastusa registrerema ovddit oamasteaddji miehtamiin.

Juos biilasajis ii leat iežas oasusgirji, don it dárbbaš ohcat biilasadjái registrerema sierra, go lanjadaga ja biilasaji hálddašit seammá oasusjoavkkuin. Oasusjoavkkuin hálddašuvvon čuozáhagat oidnojit fitnodatortnegis ja oasuslanjadatčáláhusas.

Oamastanvuoigatvuođa registreren dahkkojuvvo čuovvovaš diliin

Dáláš oamasteaddji háliida registreret iežat oamastusa elektrovnnalažžan ja fámohuhttit báberhámát oasusgirjji. Oamasteaddjis lea 10 jagi áigi ohcat oamastusa registrerema dan rájis, go ásodatsearvi lea sirdán oasuslogahallamis lanjadatdiehtovuogádahkii.
Oasuslanjadaga oamasteaddji lea molsašuvvan oasuslogahallama sirdima maŋŋá ja oamastus duođaštuvvo báberhámát oasusgirjjiin. Dalle ođđa oamasteaddji galgá ohcat iežat oamastusa registrerema 2 mánotbaji siste luobahangirjji vuolláičállimis. Go gažaldat lea ođđa ássanvisti, dahje luohpadeapmi lea friddja váriidsirdinvearus, registrerema galgá ohcat 2 mánotbaji siste oamastanvuoigatvuođa sirdašuvvamis.
Oasuslanjadaga oamasteaddji lea molsašuvvan ja oasuslanjadagas lea elektrovnnalaš oamasteaddjimerken. Dalle ođđa oamasteaddji ohcá iežat oamastusa registrerema.
 
Oamastus sáhttá molsašuvvat ovdamearkka dihte gávppiin, skeaŋkkain, juogademiin dahje árbbiin.
Ásodatsearvvis lea dahkkojuvvon ásodatsearveortnega nuppástus, man čuovvumuššan oasusjoavkkut leat nuppástuvvan.

Ásodatsearveortnega nuppástus dagaha oasusjoavkkuid nuppástuvvama ovdamearkka dihte divvun- ja lassehuksema oktavuođas, ossosiid nummarastima nuppástuhttimis sihke lanjadagaid ovttastahttimis dahje juogadeamis. Fuom! Juos ásodatsearveortnega nuppástusas hápmašuvvet áibbas ođđa oasusjoavkkut, ásodatsearvi galgá almmuhit oamasteaddjidieđuid lanjadatdiehtovuogádahkii. Juos ásodatsearveortnega nuppástusas heaittihuvvojit oasusjoavkkut, maid sadjái bohtet ođđa oasusjoavkkut, oasusdoalli galgá ohcat oamastusa registrerema sadjái boahtán oasusjoavkkuide. Loga lasi oasusjoavkkuid nuppástusdiliid birra Pateanta- ja registtarhálddahusa neahttasiidduin (suomagillii)

Oasuslanjadaga oamasteaddji merkejuvvo lanjadatdiehtovuogádahkii. Dán maŋŋá oamasteaddji oidno oasuslanjadatčáláhusas. Ođđa oamasteaddji merkejuvvo oasuslogahallamii, go Eanamihtidanlágádus lea ožžon čielggadusa váriidsirdinvearus. Diehtu vearu máksimis dahje vuosttaš ássanvisttis váriidsirdinvearrofriddjavuođas sirdašuvvá Vearrohálddahusas Eanamihtidanlágádussii automáhtalaččat. 

Geahča váriidsirdinvearu máksinrávvagiid (suomagillii).

Oamastanvuoigatvuođa čilgengirjen

Juogekeahtes jápminbeasi osolaččat sáhttet ohcat oktasaččat oasuslanjadaga oamastanvuoigatvuođa registrerema jápminbeassái gulli lanjadahkii. Oamastanvuoigatvuođa čilgengirjema ohcan ii leat bákkolaš, muhto dat álkida áššiid dikšuma. Sádde ohcamuša mielddusin jábmi árbegirjji, sohkačielggadusa ja vejolaš testameantta.

Čilgengirjema gánneha ohcat ovdamearkka dihte dalle, go jápminbeassi háliida vuovdit vádjolan oamasteaddji oasuslanjadaga. Dalle oastái ii dárbbaš addit jábmi árbegirjji ja sohkačielggadusa oamastanvuoigatvuođa registrerema várás.

Dárbbašlaš mildosat

Dárbbašlaš mildosat molsašuddet luohpadeami tiippa mielde. Mildosiid sáhttá sáddet kopiijan, earret báberhámát oasusgirjji dahje gaskaboddosaš duođaštusa, mat dárbbašuvvojit álot álgoálgosažžan.

Dábálamos mildosat leat muitaluvvon vulobealde.

Gávpi

Báberhámát oasusgirji/gaskaboddosaš duođaštus álgoálgosažžan dahje luohpadeaddji miehtan

Skeaŋka

Báberhámát oasusgirji/gaskaboddosaš duođaštus álgoálgosažžan dahje luohpadeaddji miehtan

Juogadeapmi ja árbejuohku

Juogadan- ja árbejuohkosoahpamuš

Vejolaš báberhámát oasusgirji/gaskaboddosaš duođaštus
Jábmi árbegirji ja sohkačielggadus
Vejolaš testameanta

Testameanta

Testameanta

Testameantta diehtunaddinalmmuhusat dahje dohkkeheamit beasi osolaččain
Vejolaš láhkaoassealmmuhusat ja čielggadus láhkaoasi prestašuvnnas
Vejolaš báberhámát oasusgirji/gaskaboddosaš duođaštus álgoálgosažžan
Jábmi árbegirji ja sohkačielggadus

Juogadansoahpamuš

Juogadansoahpamuš
Vejolaš báberhámát oasusgirji/gaskaboddosaš duođaštus

Ásodatsearveortnega nuppástus, man mielde oasusjoavkkuide šaddet nuppástusat

Ásodatsearvvi čielggadus ođđa oasusjoavkkuid hápmašuvvamis sihke boarrásiid heaittiheamis. Ásodatsearvvi čielggadus galgá gokčat buot ásodatsearveortnega nuppástusas dáhpáhuvvan nuppástusat. Čielggadus sáhttá leat ovdamearkka dihte ásodatsearvvi searvečoahkkima beavdegirji, mas ásodatsearveortnega nuppástusášši lea gieđahallon.
Báberhámát oasusgirji/gaskaboddosaš duođaštus álgoálgosažžan, juos ásodatsearveortnega nuppástusas heaittihuvvon oasusjoavkku oamastus lea vuođđuduvvan báberhámát oasusgirjái.

Pántahálddašeaddji ja ráddjehusain suddjejuvvon oassebeali ohcamuš / miehtan, juos ásodatsearveortnega nuppástusas heaittihuvvon oasusjoavkkus leat leamaš lanjadatdiehtovuogádahkii girjejuvvon pánten- dahje ráddjehusmerkemat.