Suomessa sijaitsevista Struven ketjun mittauspisteistä kuusi on nimetty Unescon maailmanperintökohteiksi.
Mustaviiri
Mustaviiri on saari Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa Pyhtäällä. Saarella on paljon kulttuurihistoriaa, kuten Suomen eteläisin Struven maailmanperintöpiste.
Piste sijaitsee keskellä saarta avokalliolla. Pisteen vieressä on näkötorni sekä vanhan kolmiomittaustornin jäänteet. Saarella on noin 1,6 kilometriä pitkä kulttuuriluontopolku, jonka varrella Struven piste on. Polun varrella voit tutustua myös saaristolaistorpan jäänteisiin, sotahistoriasta kertoviin merkkeihin, pirunpeltoon sekä Jatulin tarhaan.
Mustaviirillä käy vuosittain noin 1000 matkailijaa. Heistä suurin osa kiipeää Struven pisteen vieressä olevaan näkötorniin ja käy siis maailmanperintökohteessa.
Mustaviiriin ei ole säännöllistä laivaliikennettä. Ainoa vaihtoehto on saapua saarelle joko omalla veneellä tai venetaksilla. Alueella toimii useita yrittäjiä, joilta voit tiedustella kyytiä. Saari on käytännössä avomerellä, minkä lisäksi ranta on myös melko altis tuulille, joten pääsy saarelle ei ole koskaan varmaa. Mustaviirissä ei ole venelaituria, joten veneillä rantaudutaan aallonmurtajaan.
Mustaviirin saarella on Metsähallituksen ylläpitämät retkeilypalvelut, joihin kuuluvat nuotiopaikka puuhuoltoineen, kuivakäymälä, näkötorni, retkivenesatama (aallonmurtaja) sekä merkitty luontopolku opasteineen.
Lue lisää Kansallispuiston palveluista.
Kotkan ja Loviisan palvelut ovat mantereella noin 30 kilometrin venematkan päässä.
Katso kartalla Mustaviirin sijainti.
Porlammi
Porlammin piste sijaitsee Tornikalliolla Lapinjärven kunnassa Pyhäjärven rannalla.
Metsä on metsätalouskäytössä. Kalliolta aukeavat hienot näkymät Pyhäjärvelle. Kalliolta on jyrkkä pudotus alas, joten kulje varovaisesti. Porlammin Struven piste on sään ja ajan kuluttama poranreikä kalliossa. Pisteen vieressä on kohteen maailmanperintöstatuksesta kertova paalu.
Polku pisteelle on haastava eikä sovellu liikuntarajoitteisille. Tieltä Struven pisteelle on matkaa noin puoli kilometriä. Polku on kohtalaisen vaikeakulkuinen ja nousua Tornikallion päälle on lähes 50 metriä. Struven mittauksista kertova opastaulu on polun alkupäässä.
Katso kartalta pisteen sijainti.
Tulosta tästä kartta (pdf) mukaan retkellesi.
Oravivuori
Oravivuoren Struven piste Puolakka sijaitsee Korpilahdella Jyväskylässä. Paikka on tunnetuin Suomen maailmanperintöpisteistä. Piste sijaitsee mäellä kilometrin päässä parkkipaikalta, joten tarvitset retkellä hyvät ulkoiluvarusteet.
Tornista on kauniit maisemat Päijänteelle. Struven piste (poranreikä kalliossa) on betonipilarin vieressä. Oravivuorella on tehty lukuisia geodeettisia mittauksia vuosisatojen saatossa.
Parkkipaikalta Oravivuoren Struven pisteelle on noin kilometrin matka, mutta nousua on noin 90 metriä, mikä tekee matkasta haastavan. Parkkipaikalta pisteelle johtaa opastettu polku. Kosteimpiin kohtiin on rakennettu pitkospuut ja jyrkimpään kohtaan on rakennettu rappuset.
Pääset Oravivuorelle tieltä 9, josta on kaksi opastettua reittiä Oravivuorelle. Molemmat reitit ovat noin kymmenen kilometriä hiekkatietä parkkipaikalle. Voit myös saapua Oravivuoren pisteen läheisyyteen veneellä.
Katso kartalta pisteen sijainti.
Ihastele Oravivuoren maisemia ilmasta käsin.
Tulosta tästä kartta (pdf) mukaan retkellesi.
Alatornion kirkko
Struven ketjun mittauksissa hyödynnettiin kahta rakennusta. Toinen oli Tarton (Dorpatin) tähtitorni ja toinen Alatornion kirkko Torniossa.
Kellotornia on Struven ajoista lähtien käytetty kolmiomittaukseen. Struven retkikunta teki mittaukset kirkon tornista vuonna 1842.
Kirkolla on pitkä ja rikas historia. Paikalla on ollut kirkko jo ainakin 1300-luvulta. Nykyinen kirkkorakennus on vuodelta 1797. Alkuaikoina se toimi katolisena kirkkona ja uskonpuhdistuksen jälkeen se muutettiin luterilaiseksi.
Alatornion kirkko on helpoimmin saavutettavista maailmaperintöpisteistä. Pääset kirkolle helposti autolla. Voit tarkistaa kirkon aukioloajat Tornion seurakunnan sivuilta.
Kirkon parkkipaikalla on Struven mittauksista kertova opastaulu.
Katso kartalta kirkon sijainti.
Aavasaksa
Aavasaksa on metsäinen vaara Ylitorniolla. Se on tunnettu matkailukohde, jossa on paljon palveluita ja aktiviteetteja, kuten laskettelurinne, luontopolku ja näköalatorni. Aavasaksa on yksi ympäristöministeriön valitsemista virallisista kansallismaisemista.
Aavasaksan mittauspisteelle menee asfaltoitu tie, joten kohde on kaikkien saavutettavissa. Parkkipaikalta näkötornille on 400 metriä joko polkua tai tietä pitkin. Jätäthän autosi parkkipaikalle, vaikka asfaltoitu tie jatkuu tornille asti.
Varsinainen Struven mittauspiste on jäänyt näkötornin alle. Näkötorniin on kiinnitetty Struven ketjusta kertova kyltti sekä opastaulu.
Struven ketju on vain pieni osa alueen paikallishistoriaa. Ranskalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko Pierre Louis Moreau de Maupertuis suoritti Lapin astemittauksen Torniojokilaaksossa 1736–1737. Se oli ensimmäinen merkittävä kolmiomittaus Pohjolassa.
Maupertuis’n astemittaus dokumentoitiin hyvin. Retkikunnan mukana ollut katolinen pappi Reginald Outhier julkaisi mittausretkikunnan vaiheista mielenkiintoisen ja seikkaperäisen matkakertomuksen Journal d’un voyage au Nord (suom. Matka Pohjan perille). Kirja kuvaa mittausten lisäksi hyvin tarkasti mittausolosuhteet ja dokumentoi paikallista elämää.
Katso kartalta Aavasaksan näkötornin sijainti.
Stuorrahanoaivi eli ”Stuor-oivi”
Stuor-oivin mittauspiste sijaitsee Enontekiöllä, Tarvantovaaran erämaa-alueella, Stuorrahanoaivi-nimisen tunturin huipulla. Stuorrahanoaivi on laakea tunturi puuttomalla tunturiylängöllä. Tarvantovaaran erämaa-alueella pystyy vaeltamaan pitkiä aikoja törmäämättä muihin ihmisiin.
Infotaulun takana, parin metrin päässä kalliossa, on mittauksiin liittyvä ristin muotoinen kaiverrus. Kaiverrus on varsinaisen Struven pisteen varamerkki vuodelta 1852. Ensimmäisen, vuonna 1850 mitatun pisteen, norjalaiset tuhosivat kun ottivat sen osaksi kolmiomittausverkkoaan vuonna 1895. Tässä yhteydessä kaiverrus korvattiin näkyvämmällä keskuspultilla.
Kolmiomittaustornia on käytetty, kun Suomen ensimmäisen luokan kolmioverkkoa on mitattu vuosina 1969–1970. Tähtitieteellinen paikanmääritys Stuorrahanoaivilla tehtiin vuonna 1988. 2000-luvulla Maanmittauslaitos mittasi tornin läheisyyteen nykyaikaisen kiintopisteen (euref-fin).
Tarvantovaaran erämaa-alue on yksi Suomen hiljaisimmista seuduista. Alueelle tulevat vain harvat retkeilijät ja vaeltajat, koska sieltä puuttuvat lähes kaikki retkeilyrakenteet. Alueella kulkevat retkeilijät hakevat omaa rauhaa ja tilaa kaukana muista kulkijoista.
Tarvantovaaran erämaa-alue on jänkien, tunturijärvien ja tunturikoivikoiden muodostama mosaiikki. Pääasiallisena maankäyttömuotona on poronhoito.
Lue lisää Tarvantovaaran erämaa-alueesta.
Mittauspisteen saavutettavuus on erittäin haastava. Lähimmiltä teiltä (kaksi reittivaihtoehtoa) on noin 25–30 kilometriä tietöntä erämaata. Reittiä ei ole merkitty. Matka vaatii käytännössä vähintään 1-4 yöpymistä maastossa ja autiotuvissa. Pisteellä käymistä voi suositella kokeneille eräretkeilijöille.
Voit vaeltaa pisteelle etelästä Lavivaaran suunnasta, jolloin reitillä on Syväjärven autiotupa. Autiotuvalle on parkkipaikalta noin 10 kilometriä. Autiotuvalta Stuorrahanoaiville on noin 15 kilometriä. Voit taivaltaa suurimman osan matkasta mönkijäuraa pitkin.
Voit vaeltaa pisteelle myös idästä Hetta-Kautokeino-tien varresta, jolloin reitillä on Salvasjärven autiotupa. Autiotuvalle on tien varresta noin 15 kilometriä. Autiotuvalta pisteelle on myös noin 15 kilometriä. Voit taivaltaa osan matkasta mönkijäuraa pitkin.
Voit saapua mittauspisteelle talvella moottorikelkalla. Moottorikelkkaura kulkee noin 3,5 kilometrin etäisyydellä Struorrahanoaivin kaakkoispuolelta. Reitiltä poikkeaminen ei ole sallittua ilman asianmukaisia lupia tai paikallista opasta.
Katso kartalta pisteen sijainti.
Tulosta tästä kartta (pdf) mukaan retkellesi.