Hankkeessa selvitetään, millaista uutta ja täydentävää dataa kaupunkien vähähiilisyystyön tueksi voidaan tuottaa kaupunkialueiden luontoympäristöjen hiilinielujen osalta. Hankkeen fokus on Uudenmaalla erityisesti laserkeilausdatan jalostamisessa. Hankkeessa tuotettavaa ja olemassa olevia datalähteitä hyödyntämällä tuotetaan pilottiluonteista visuaalistettua paikkatietoa, jonka hyödynnettävyyttä ja merkitystä päästään kaupunkiorganisaatioissa näin käytännön tasolla arvioimaan. Edelleen hankkeessa selvitetään kaupunkien vähähiilisyystyössä tarvittavan datan kokonaistarvetta sekä olemassa olevien aineistojen hyödynnettävyyttä ja toisaalta jatkojalostuksen tarvetta.

Suomen hiilineutraaliuden tavoittelu perustuu merkittäviltä osin maankäyttösektorin hiilinieluihin. Vuoden 2035 osalta tavoitellaan tilannetta, jossa päästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa (noin tasolla +20MtCO2e ja -20MtCO2e. Maankäyttösektori on kuitenkin 2021 kääntynyt kokonaisuudessa päästölähteeksi ja Suomen vähähiilisyystavoitteen osalta on tällä erää palattu lähtöruutuun, vuoden 1990n tasolle. Pitkän aikavälin kehitystä kuvaava trendiviiva osoittaa pikemminkin nettopäästöjen kasvua kuin vähenemistä. Näyttää entistä selvemmältä, että myös kaupunkitasoista vähähiilisyystyötä tarvitaan hiilinielujen lisäämiseksi ja hiilensidontaan liittyen. Aina ei kuitenkaan ole kovinkaan selvää, miten tätä työtä pitäisi kuntaorganisaatioissa tehdä, johtaa ja seurata.

Kaupunki- ja suunnittelualueiden hiilinieluihin on Suomessa kylläkin kiinnitetty huomiota jo toistakymmentä vuotta. Aihepiiristä on saatavilla jo avointa dataakin pk-seudulla. Hankevalmistelun perusteella näyttää kuitenkin siltä, että olemassa olevat tietovarannot ovat vielä niukkoja, hitaasti päivittyviä, epätarkkoja, huonosti tunnettuja ja käytännön työssä hankalasti hyödynnettävissä.

Pääosa käytännön työstä kohdentuu uusien datalähteiden tuottamiseen ja sen esitystapoihin, selvitetään hankkeessa siis myös sitä, millaiseen tilannekuvaan kaupunkien vähähiilisyystyön tulisi perustua. Datan pääasialliset käyttötarpeet kohdentuvat maankäytön suunnitteluun ja yksityiskohtaisempaankin kaavoitustyöhön sekä toisaalta viheralueiden hoitoon. Mutta ilmeisesti kaupunkien johdollakin on tarvetta esim. vuositasolla päivittyvään tilannekuvaan kaupunkialueen hiilinieluista sekä varastoista.

Mittausdatan keräämisen ja jalostamisen lisäksi tärkeä osa hanketta on datan esitystapa ja varsinainen visualisointi. Tämän tavoitteen osalta painopiste on datan esittäminen osana digitaalisia 3D-kaupunkimalleja. Hankkeessa luodaan pilotti, jonka perusteella voidaan arvioida tällaisen esitystavan tietotarpeita ja ominaisuuksia. 

Hankkeen tuloksena syntyy julkaisu “Datavarannot kaupunkien luontoympäristöihin liittyvässä vähähiilisyystyössä”. Julkaisu pyrkii olemaan aihepiiriä kuvaileva, käytännönläheinen ja tiivis - tieteellisen esittämisen sijaan. Toinen tuotos on pilotoitava 3D-kaupunkimalliympäristö, jonka kautta on mahdollista tarkastella relevanttien datavarantojen esitystapaa. Lisäksi hankkeessa syntyy suoraan hyödynnettävissä olevia datavarantoja, jotka jaetaan hankkeen pilottikumppaneille. Ensimmäisiä hankkeen osatuotoksia päästään jakamaan jo vuoden 2024 puolella hankkeen viestintäkanavien kautta, mm. videoina ja blogiteksteinä. Hankkeessa toteutetaan myös kolmen webinaarin sarja. 

Hanke toteutetaan rinnakkaisesti sekä Uudenmaan että Kanta-Hämeen alueella. Nämä toteutukset ovat pääosin samankaltaisia. Uudenmaan alueella hanketoteuttajina ovat Suomen ympäristöopisto Sykli (koordinaattori) ja osatoteuttajina Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus (FGI), Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti (MeMo) sekä Ilmatieteen laitos. Kanta-Hämeen alueella hanketta toteuttavat Suomen ympäristöopisto Sykli (koordinaattori) ja osatoteuttajina Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus (FGI), Ilmatieteenlaitos sekä Hämeen Ammattikorkeakoulu (HAMK).