Usein kysytyt kysymykset

Tarvitsetko apua? Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiimme.

Usein kysytyt kysymykset

  • Haluan valtuuttaa asiamiehen hakemaan kiinnitykset. Mitä valtuutuksessa on oltava?

    Kiinnityksen kohteen omistajan allekirjoittamasta valtakirjasta on ilmettävä asiamiehen nimi, kiinnityksen kohde ja kiinnityksen suuruus.

  • Heitänkö turhan panttikirjan roskiin?

    Panttikirjaa ei saa itse tuhota heittämällä roskiin tai polttamalla. Tuhoaminen ei poista kiinnitystä. Kiinnityksen kuolettamista on haettava Maanmittauslaitokselta.

  • Kannattaako hakea yhtä vai useampaa panttikirjaa?

    Mikäli panttikirjoja tarvitsee myöhemminkin lainan vakuudeksi, kannattaa hakea useampi kiinnitys. Pankki voi tällöin vapauttaa panttikirjoja uuteen lainaan sitä mukaa kun velkaa lyhentää. Mikäli on vain yksi panttikirja, sen voi käyttää uuden lainan vakuudeksi vasta sitten, kun koko laina on maksettu.

  • Kuinka suurelle euromäärälle kiinnityksen voi hakea?

    Hakija määrää itse rahamäärän. Kiinnityksen euromäärälle ei ole rajoituksia.

  • Mitä sähköinen panttikirja tarkoittaa?

    Sähköinen panttikirja tarkoittaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehtyä merkintää, josta käy ilmi, että kiinnityksestä on annettu sähköinen panttikirja. Rekisteriin merkitään, kuka on sähköisen panttikirjan saaja. Sähköisestä panttikirjasta ei anneta hakijalle paperista panttikirjaa vaan vain päätös kiinnityksen vahvistamisesta.

     

  • Mitä tarkoittaa sähköisen panttikirjan saaja?

    Kun haet sähköistä kiinnitystä ja sinulla on tarkoituksena käyttää kiinnitystä lainan vakuutena, tulee saajaksi merkitä lainan myöntävä pankki. Tarkista pankin y-tunnus hakemista varten.

  • Miten Kiinteistövaihdannan palvelusta haetaan panttikirjaa?

    Kiinnitystä voi hakea Kiinteistövaihdannan palvelun kautta silloin, kun kiinnityksen hakijalle tai hakijoille on myönnetty lainhuuto kiinteistöön tai vuokraoikeus on kirjattu.

    Jos kiinteistökauppa tehdään verkkopalvelussa, kiinnityksiä voi hakea heti kaupanteon jälkeen.

    Kiinteistövaihdannan palvelussa voi hakea kerralla yhtä tai useampaa kiinnitystä kiinteistöön tai vuokraoikeuteen.

  • Olen myymässä kiinteistöäni. Pitääkö panttikirjat kuolettaa?

    Ei tarvitse. Voit luovuttaa kiinnitysten panttikirjat ostajalle, joka voi hyödyntää niitä tulevaisuudessa. Sähköisissä panttikirjoissa rekisteriin merkityn haltijan eli saajan on haettava saajamerkinnän muutosta eli sähköisen panttikirjan siirtoa.

  • Olen myynyt määräalan. Miten saan sen siirtymään ilman kantakiinteistön rasituksia?

    Kiinnitykset voidaan purkaa myydyn määräalan osalta niin, että ne jäävät rasittamaan vain kantakiinteistöä. Näin määräalan ostaja voi käyttää ostamaansa määräalaa omien kiinnitystensä kohteena. Tällöin on haettava yhteiskiinnityksen purkamista.

  • Olen ostanut lisää kiinteistöjä. Miten laajennan kiinnityksiä?

    Jo olemassa olevia kiinnityksiä on mahdollista laajentaa esimerkiksi ostettuun kiinteistöön, jotta kiinnitykset palvelevat paremmin kiinteistöjen omistajaa esimerkiksi luottoa haettaessa. Edellytyksenä on, että kiinteistöjen omistajat ja kiinnityksen kohteet ovat samat.

  • Panttikirja on kadonnut, mitä teen?

    Jos paperinen panttikirja on hävinnyt, asiakirjan kuolettamista haetaan kiinteistön sijaintipaikkakunnan käräjäoikeudelta. Asiakirjan kuolettamisen lisäksi on haettava erikseen kiinnityksen kuolettamista tai haettava uusi, vanhaa vastaava sähköinen panttikirja Maanmittauslaitokselta.

    Kiinnitys voidaan kuolettaa tai uusi panttikirja voidaan myöntää vasta kun vanha panttikirja on kuoletettu.

  • Tarvitsen panttikirjan nopeasti. Voinko saada sen heti?

    Ikävä kyllä ei. Hakemuksen käsittelyssä tutkitaan, että kiinnitys voidaan myöntää hakijalle. Sähköisestä panttikirjasta tulee päätös laskun liitteenä, mutta sähköistä panttikirjaa voi käyttää heti, kun merkintä on rekisterissä.

    Kiinnityksen käsittelyä voi kiirehtiä perustellusta syystä.

  • Velat on maksettu ja panttikirja on saatu takaisin. Kuoletanko panttikirjan?

    Panttikirjan kuolettaminen ei ole välttämätöntä. Samaa panttikirjaa voi käyttää myöhemminkin velan vakuutena.

  • En saanut ostoksistani tilausvahvistusta sähköpostiini, mitä teen?

    Ota yhteyttä asiakaspalveluun, josta voidaan toimittaa sinulle uudelleen tilausvahvistus latauslinkkeineen.

  • Miksi asiointipalveluun vaaditaan vahva tunnistus?

    Vahvalla tunnistautumisella varmistutaan siitä, että tietoja näytetään todelliselle henkilölle. Henkilötunnuksen avulla myös varmistetaan, että kirjautuneelle henkilölle näytetään juuri ne omistukset ja vuokraoikeudet, joihin henkilötunnus on kirjattu. Omistukset voivat olla kiinteistöjä, niiden osia tai vuokraoikeuksia.

  • Miksi kiinteistöni tiedoissa lukee ”lainhuudattamaton”?

    Tiedoissa näkyy ”lainhuudattamaton” kahdessa eri tapauksessa.

    • Kyseiselle kiinteistölle ei ole vielä haettu lainhuutoa.
    • Lainhuutohakemus on tehty, mutta asia on vasta vireillä, koska hakemusta ei ole vielä käsitelty.

    Lainhuutotodistukselta näkee, mikäli lainhuuto on vireillä. Lainhuuto astuu voimaan vasta, kun hakemus on käsitelty ja päätös lainhuudon myöntämisestä on tehty.

  • Millä tavoilla ostokseni toimitetaan?

    Otteet ja todistukset toimitetaan sähköpostitse latauslinkkinä. Latauslinkki toimii 30 päivän ajan tilauksesta.

  • Millä tavoilla voin maksaa ostokseni?

    Voit maksaa ostoksesi verkkomaksuna seuraavien pankkien verkkopankkitunnuksilla: Aktia, Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, Osuuspankki, POP Pankki, S-Pankki, Oma Säästöpankki, Säästöpankki, ja Ålandsbanken.

  • Mistä tiedän mitä otteita ja todistuksia voin ostaa kiinteistölleni?

    Ostettavissa olevat otteet ja todistukset riippuvat siitä millaisesta kohteesta on kysymys:

    • Kiinteistö: kiinteistörekisteriote, kiinteistörekisterin karttaote, lainhuutotodistus, rasitustodistus
    • Määräala: kiinteistörekisteriote, lainhuutotodistus, rasitustodistus
    • Vuokraoikeus: vuokraoikeustodistus, rasitustodistus

    Tutustu otteiden ja todistusten sisältöihin.

  • Mitä eriväriset merkit kiinteistön tietojen yhteydessä merkitsevät?

    • Punainen merkki + K = kiinteistö
    • Oranssi merkki + M = määräala
    • Sininen merkki + V = vuokraoikeus
  • Miten voin päivittää sähköpostiosoitteeni asiointipalveluun?

    Maanmittauslaitoksen asiointipalveluun kirjautumisessa käytetään Suomi.fi tunnistuspalvelua. Tunnistuspalvelu välittää asiointipalvelulle tietoja, jotka on tallennettu väestötietojärjestelmään, mm. henkilötunnus ja sähköpostiosoite.

    Väestötietojärjestelmän tietoja ylläpitää Väestörekisterikeskus (VRK). Mikäli haluat muuttaa tietoja, esim. sähköpostiosoitteen, voit tehdä sen VRK:n Omien tietojen tarkastus -palvelun kautta osoitteessa: https://verkkopalvelu.vrk.fi/omat/Etusivu.aspx

  • Omistan kiinteistön, mutta miksi se ei näy listalla?

    Jos kiinteistösi puuttuu listalta, se voi johtua esim. seuraavista syistä:

    • Omistus on kirjattu aikana, jolloin henkilötunnuksia ei aina merkitty. Ota yhteys MML:n asiakaspalveluun.
    • Olet juuri hankkinut kiinteistön, eikä kaupanvahvistaja vielä ole toimittanut ilmoitusta Maanmittauslaitokseen.
    • Olet saanut kiinteistön esim. perintönä, etkä ole vielä hakenut sille lainhuutoa. Lue lisää lainhuudosta.
  • Saanko kiinteistön tiedot näkyviin, kun omistan osakkeita asunto-osakeyhtiöstä?

    Tällaisessa tapauksessa kiinteistön tietoja ei ole saatavissa. Kiinteistö eli maapohja on asunto-osakeyhtiön omistuksessa, eivätkä yrityksen tai muun organisaation omistukset ole tällä hetkellä katsottavissa palvelusta.

    Tietoa asunto-osakeyhtiön osakkeiden omistamisesta ei kirjata kiinteistötietojärjestelmään, joten tietoa ei ole saatavissa asiointipalvelun kautta. Asiointipalvelusta on saatavissa tiedot kirjautuneen henkilön omistamista kiinteistöistä, määräaloista ja vuokraoikeuksista.

  • Tuleeko hinnan lisäksi muita kuluja?

    Tilauksista ei peritä erillisiä toimituskuluja.

  • Voiko yrityksen edustajana kirjautua palveluun?

    Asiointipalveluun voi tällä hetkellä kirjautua vain yksityisenä henkilönä.

  • Voinko ostaa muun kuin oman kiinteistön otteen tai todistuksen?

    Asiointipalvelusta voi tällä hetkellä ostaa vain omiin kiinteistöihin liittyviä otteita ja todistuksia. Mikäli tarvitset muiden kiinteistöjen tietoja, ota yhteyttä asiakaspalveluun.
     

  • Kuinka kauan vesijätön lunastus kestää?

    Vesijätön lunastusten kestoaika (hakemuksesta toimituksen rekisteröintiin) on ollut noin 8 kuukautta.

  • Mitä vesijättö maksaa?

    Vesijätöistä on tehty vähän kiinteistökauppoja. Vähiä kauppoja on usein ohjannut vesijätön lunastusten korvauskäytäntö. Lunastuksissa määrätyt korvaukset ovat olleet riippuvaisia siitä, millaiseen kiinteistöön vesijättö liitetään. Usein vesijättö lunastetaan ja liitetään rakennuspaikkaan, jolloin korvaus on rakennuspaikan lisäalueen hinta. Yleensä korvaus rakennuspaikkaan liitettävästä vesijätöstä on ollut 30 -100 prosenttia varsinaisen (kalliin) tonttimaan hinnasta. Korvauksen suuruus riippuu mm. vesijätön laadusta, määrästä ja siitä, tuottaako se rakennusoikeutta. Jos vesijättö liitetään maa- ja metsätalousmaahan, perustuu sen arvo maa- ja metsätalousalueen lisämaan hintaan.

  • Voiko maanomistaja hakea lunastustoimitusta korvauksen määräämiseksi?

    Kyllä voi. Maanomistaja voi mahdollisesti hakea korvauksia kunnan rakennuslautakunnan tekemän johdon sijoittamispäätöksen jälkeen tai luonnonsuojeluviranomaisen tekemän suojelupäätöksen (esim. luontotyypin rajaaminen tai eliölajin esiintymispaikan suojelu) seurauksena. Korvauksesta tulisi ensisijaisesti sopia, mutta jos sopimukseen ei päästä, voivat johdon rakentaja, maanomistaja ja suojeluviranomainen kukin hakea toimitusta korvauksen määräämiseksi. Korvausvelvollinen maksaa lähes aina toimituksen kustannukset, vaikka korvauksen saaja olisi hakijana.

  • Voiko toimitusinsinööri/lunastustoimikunta velvoittaa lunastajan teettämään joitakin toimenpiteitä esim. korjauksia?

    Ei voi. Toimituksessa voidaan määrätä vain rahakorvauksia, joilla voidaan sitten suorittaa korjaustoimenpiteet. Lunastaja ja luovuttaja voivat kuitenkin sopia lunastajan kustannuksella tehtävistä korjauksista.

  • Voiko toimitusinsinööriltä saada ehdotusta tai ennakkotietoa lunastuskorvauksesta?

    Ei voi. Toimitusinsinööri tai lunastustoimikunta tekevät asiassa vain päätöksen. Lunastaja ja luovuttaja voivat kylläkin esittää mielipiteensä korvauksesta. Toimitusinsinööriltä voi toki kysyä yleisiä periaatteita korvauksen perusteista.

  • Kuka maksaa rajankäynnin toimituskustannukset?

    Useimmiten kustannukset jaetaan puoliksi rajanaapureiden kesken. Rajankäynti hyödyntää maanomistajia molemmin puolin rajaa.

  • Miten määritetään maantiealueen ja kiinteistön välinen raja?

    Maantielain 2 §:n mukaan tiealue ulottuu kahden metrin etäisyydelle tien uloimman rakenteen (oja, luiska, leikkaus) ulkoreunasta.

  • Voiko ojan rakentaa kiinteistörajalle ilman naapurin suostumusta?

    Vain oman kiinteistön alueelle voi rakentaa ojan ilman naapurin suostumusta.

  • Voiko rajalinjalta kaataa puita ilman naapurin suostumusta?

    Metsämaalla (ei rakennuspaikan alueella tai pihamaalla, vaikka olisi puustoa) saa raja-aukon avata enintään 1,5 m leveäksi (75 cm rajan molemmin puolin) ilman naapurin suostumusta. Raivauksesta on ilmoitettava naapurille etukäteen.

  • Kuinka kauan toimituksen vireillepanosta kuluu tiealueiden haltuunottoon?

    Tavallisesti haltuunotto tapahtuu toimituksen alkukokouksen yhteydessä. Se pidetään yleensä 3 kuukauden kuluessa toimitushakemuksen jättämisestä.

  • Saako maantien suoja-alueella olla rakennuksia?

    Olemassa olevat rakennukset saavat olla suoja-alueella. Uudisrakentamista suoja-alueelle on rajoitettu, mutta ei täysin kielletty. Rakennuslupaa suoja-alueelle haettaessa kuullaan tienpitoviranomaista.

  • Kuinka kauan halkominen kestää?

    Halkomisten kestoajat vaihtelevat melko paljon. Aikaan vaikuttavat mm. halottavan alueen pinta-ala, jako-osakkaiden lukumäärä ja toimituksen riitaisuus. Halkomisten kestoaikojen mediaani on noin 12 kuukautta. Tämä pitenee huomattavasti, jos toimituksesta valitetaan maaoikeuteen.

  • Kuinka kauan lohkominen kestää?

    Lohkomisia tehdään vuosittain noin 14 000 kappaletta. Keskimäärin lohkominen kestää noin 6 kuukautta siitä, kun toimitus on tullut vireille ja uusi lohkokiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin.

  • Kuka maksaa halkomisen kustannukset?

    Kustannuksia määrätään useimmiten kaikille jaon osapuolille. Jos kiinteistö jaetaan kahteen yhtä arvokkaaseen osaan, jaetaan toimituskustannukset useimmiten puoliksi.

  • Mikä on edellytyksenä halkomisen suorittamiselle?

    Halkomisen hakijalla tulee olla lainhuuto omistusosuuteensa.

  • Milloin kannattaa hakea halkomista?

    Halkominen on kiinteistön osaomistajalle helpoin tapa saada kiinteistö jaetuksi. Kun halkomistoimitusta on haettu, maanmittausviranomainen huolehtii jaon etenemisestä ja suunnittelusta. Halkomalla saadaan kiinteistö pääsääntöisesti jaetuksi, vaikka joku jaon osapuolista vastustaisi jakamista.

  • Milloin kannattaa tehdä jakosopimus ja saada jako suoritetuksi lohkomalla?

    Jos tilan jakamisesta pystytään sopimaan ja halutaan nimenomaan tietty lopputulos. Jakosopimuksessa osakkaat keskenään sopivat sitovasti kunkin saamista tiluksista ja rajoista. Lohkomisessa toteutetaan osakkaiden hyväksymä ja tekemä jakosopimus sellaisenaan.

  • Mitä eroa on lohkomisella ja halkomisella?

    Kaupalla, vaihdolla tai lahjalla hankittu alue muodostetaan omaksi kiinteistöksi lohkomalla. Halkomisessa puretaan tilan yhteisomistus. Siinä jaetaan yhteisesti omistettu kiinteistö osakkaiden osuuksien mukaan uusiksi kiinteistöiksi.

  • Mitä halkominen maksaa?

    Halkominen velotaan käytetyn työajan mukaan. Halkomisiin kuluva työaika vaihtelee paljon. Pienen kiinteistön toimituskustannukset ovat noin 1500 - 5000 euroa ja maatilan halkomisen noin 5000 - 10000 euroa. Kustannukset jaetaan useimmiten kaikkien jako-osapuolten kesken.

  • Mitä tarkoittaa omiin nimiin tai omalle varalle lohkominen?

    Maanomistaja voi erottaa omasta kiinteistöstä uuden tilan lohkomalla esimerkiksi tulevia myyntitarpeita varten. Lohkomisen jälkeen uuden tilan alue ja sen oikeudet ovat tiedossa. Tämä helpottaa kiinteistön myyntiä eteenpäin. Omiin nimiin lohkomisen saa vireille maanmittaustoimitushakemuksella.

  • Onko toimituskokoukseen osallistuttava?

    Jos kokouksessa käsitellään toimituksessa sovittavia asioita tai vanhoissa rajoissa on epäselvyyksiä, asianosaisen on hyvä olla paikalla. Jos et pääse paikalle, kannattaa ottaa yhteyttä toimitusinsinööriin ennen kokousta. Toisen henkilön voi myös valtuuttaa edustamaan itseään kokouksessa.

  • Siirtyvätkö myyjän kiinteistöön tekemät kiinnitykset lohkottavaan määräalaan?

    Myyjän kiinteistöön vahvistetut kiinnitykset kohdistuvat myös määräalaan, ellei niitä ole vapautettu kaupanteon jälkeen. Vapauttaminen kannattaa hoitaa kaupan osapuolten kesken ennen lohkomista. Uuden kiinteistön vapauttaminen kiinnityksistä voidaan käsitellä myös toimituksessa, jos määräalan omistaja sitä pyytää.

  • Kuka voi hakea lainhuutoa, jos kiinteistöllä on monta omistajaa?

    Yksi omistajista tai asiamies voi hakea lainhuutoa. Valtakirjaa ei lainhuudon hakemista varten tarvita.

    Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on kuitenkin haettava selvennyslainhuutoa yhdessä.

  • Lähiomaiseni kuoli, mitä on muistettava tehdä?

    Jos vainaja omisti kiinteistön, tarvitset perunkirjoitusta varten lainhuutotodistuksen ja mahdollisesti rasitustodistuksen. Tiedot saa kiinteistötunnuksella, jotka löydät kiinteistöveroilmoituksesta.

  • Mikä on lainhuuto?

    Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön, kiinteistön määräalan tai määräosan omistusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

  • Mikä on täydennyspyyntö ja miksi sain sellaisen?

    Hakemuksen käsittelijä pyytää joissain tapauksissa täydennyksiä jo toimitettuihin dokumentteihin, kun hakemus on puutteellinen tai sen mukana ei ole toimitettu kaikkia tarvittavia liitteitä.

    Lainhuutoa ei myönnetä, jos kaikkia pyydettyjä liitteitä ei ole toimitettu. Hakemuksessa olevat puutteet pidentävät käsittelyaikaa.

  • Miksi lainhuutoa on haettava? Onko lainhuutoa pakko hakea?

    Jokainen on velvollinen hakemaan lainhuutoa saamalleen kiinteistölle, määräalalle tai määräosalle. Lainhuudatusvelvollisuus koskee sekä yksityishenkilöitä että yhteisöjä.


    Lainhuuto kannattaa hakea selvyyden vuoksi myös joissakin erityistapauksissa (selvennyslainhuuto).

  • Mitä asiakirjoja liitän lainhuutohakemukseen?

    Lainhuutohakemuksen mukana toimitettavat liitteet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Hakemuksen käsittelijä pyytää joissain tapauksissa täydennyksiä jo toimitettuihin dokumentteihin.

  • Mitä tapahtuu, jos en hae lainhuutoa 6 kuukaudessa?

    Mikäli lainhuutoa ei ole haettu ja varainsiirtoveroa maksettu 6 kuukaudessa luovutuksesta, joutuu maksamaan korotettua varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveron määrä nousee alkuperäisen veron määrästä puolivuosittain 20 %. Vero kasvaa enintään kaksinkertaiseksi.

    Veroa maksetaan 4 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lainhuudon saaminen edellyttää, että vero on maksettu.

    Lainhuutoa kannattaa hakea ajoissa, jotta sinusta tulee virallisesti kiinteistön omistaja. Lainhuudon myöntämisen jälkeen ostaja merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kiinteistön omistajaksi. Lainhuuto on myös edellytyksenä kiinnityksen hakemiselle.

  • Mitä teen, kun alkuperäinen saantokirja on hukassa?

    Mikäli lainhuudon hakija ei voi esittää alkuperäistä kauppakirjaa tai muuta saantokirjaa, vaan hallussa on vain kopio, on mahdollista hakea kuulutuslainhuutoa. Kuulutuslainhuutoa haetaan samalla tavalla kuin lainhuutoakin, mutta hakijan kauppaa tms. saantoa kuulutetaan sekä virallisessa lehdessä, paikallisissa lehdissä että Maanmittauslaitoksen ilmoitustaululla kuusi kuukautta.

    Mikäli kukaan ei osoita parempaa oikeutta kiinteistöön kuulutuksen aikana, lainhuuto myönnetään hakijalle.

    Kuulutuslainhuutoa voi hakea myös, mikäli hakija on omistajana hallinnut kiinteistöä viimeisen 10 vuoden ajan, eikä ole syytä olettaa että jollakin toisella on parempi oikeus kiinteistöön. Hakijan on itse hoidettava kuulutukset ja niiden kustannukset.

  • Miten kauan lainhuutohakemukseni käsittely kestää?

    Hakemuksen käsittelyn yhteydessä selvitetään katkeamaton omistusketju edellisestä myönnetystä lainhuudosta uuteen omistajaan. Arvio käsittelyajasta on 3 kuukautta.

  • Onko kuolinpesä pakko jakaa, jotta saadaan lainhuuto?

    Kuolinpesää ei ole pakko jakaa lainhuudon kirjaamista varten, vaan jakamaton kuolinpesä voi hakea kiinteistölle ns. selvennyslainhuudon.

    Hakemuksen saantokirjana toimitetaan vainajan perukirja liitteineen. Tällöin jakamattoman kuolinpesän ei myyntitilanteessa tarvitse antaa vainajan perukirjaa liitteineen ostajalle lainhuudon hakemista varten.

    Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on haettava selvennyslainhuutoa yhdessä.

  • Onko myyjä kiinteistön omistaja?

    Ennen kauppaa kannattaa selvittää myyjän omistusoikeus ostettavaan kohteeseen. Myyjän on esitettävä kiinteistöstä tai kiinteistön määräalasta lainhuutotodistus, josta käy ilmi lainhuutorekisteriin merkitty kiinteistön omistaja, tai muu selvitys omistusoikeudesta. Lainhuutotodistuksen tulisi olla mahdollisimman tuore.

    Tutustu myös ostajan ja myyjän muistilistaan.

  • Pitääkö sähköliittymästä maksaa varainsiirtoveroa?

    Mikäli kiinteistön kaupassa luovutettavalle sähköliittymälle on eritelty kauppakirjassa kauppahinta eikä sen osalta ole maksettu varainsiirtoveroa, on esitettävä selvitystä siitä, onko liittymämaksu liittymäehtojen mukaan palautuskelpoinen.

    Mikäli liittymämaksu on palautuskelpoinen, ei veroa vaadita maksettavaksi liittymän kauppahinnan osalta. Sama koskee myös vesi- ja viemäriliittymiäkin silloin, kun kiinteistö luovutetaan liittymineen.

  • Saako myyjä luovuttaa kiinteistön yksin?

    Yhteiseksi kodiksi tarkoitettu kiinteistö voidaan myydä vain puolison suostumuksella, vaikka myyjä omistaisikin kiinteistön yksin.

    Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on luovutettava kiinteistö yhdessä

  • Voiko lainhuudon kirjata perustettavan yhtiön lukuun?

    Kyllä voi. Lainhuutoa haetaan samalla tavalla kuin muissakin tapauksissa, eli kuuden kuukauden kuluessa luovutuspäivästä.

    Jos yhtiötä ei ole vielä perustettu lainhuutoa haettaessa, eikä luovutuskirjan allekirjoittamisesta ole vielä kulunut kahta vuotta, lainhuutohakemus jätetään lepäämään. Lepäämään jättämisen määräaika on kaksi vuotta luovutuskirjan allekirjoittamisesta lukien. Määräpäivään mennessä hakijan tulee esittää selvitys siitä, että vastuu luovutuksesta on siirtynyt perustetulle yhtiölle. Muussa tapauksessa lainhuuto myönnetään perustettavan yhtiön lukuun sopimuksen tehneelle.

  • Voiko lainhuudon saada määrätyn hakuajan jälkeen?

    Kyllä voi ja lainhuutoa pitää hakea vaikka kuuden kuukauden määräaika olisi jo kulunut.

  • Voiko saman kiinteistön myydä kahteen kertaan?

    Kiinteistön myöhempi ostaja voi saada kiinteistön omistukseensa, jos ensimmäinen ostaja ei ole hakenut lainhuutoa eli omistusoikeuden kirjaamista, eikä myöhempi ostaja tiennyt aikaisemmasta luovutuksesta.

  • Mikä on käyttöoikeusyksikkö?

    Oikeudet ja rasitteet merkitään kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikkönä. Tieoikeuksien lisäksi käyttöoikeusyksikköinä rekisteriin merkitään esimerkiksi venevalkamat, kaivot tai voimalinjat.

  • Mikä on rasitustodistuksessa näkyvä laitostunnus?

    Laitostunnus on rasitustodistuksessa näkyvä tunnus kiinnityskelpoisesta vuokraoikeudesta.

    Kirjaamisen yhteydessä annetaan vuokraoikeuden yksilöivä laitostunnus, joka muodostuu kiinteistötunnuksesta, L-kirjaimesta ja numerotunnisteesta (esim. 999-8-77-6-L1). Laitostunnuksen avulla vuokraoikeudesta voi tilata rasitustodistuksen, josta käyvät ilmi vuokraoikeuteen kohdistuvat kiinnitykset.

  • Miksi kiinteistörekisteriotteeseen ei ole merkitty kulkuoikeutta?

    Kulkuoikeutta ei välttämättä ole perustettu tai kulkeminen perustuu oikeuteen, jota ei merkitä kiinteistörekisteriin.

  • Milloin omistajatiedot ovat maksullisia?

    Kirjallisesti luovutetut omistajatiedot ovat aina maksullisia. Lisäksi yli 10 kiinteistön omistajatiedot sisältävistä selvityksistä peritään maksu.

  • Mitä tietoja näkyy rasitustodistuksessa?

    Rasitustodistuksesta näkee onko kiinteistöllä esimerkiksi panttikirjoja tai kirjattuja vuokraoikeuksia.

  • Näkyykö karttaotteessa rajanaapureiden tiedot?

    Rajanaapurien tietoja ei näy kiinteistörekisterin karttaotteessa. Asiakaspalvelussa kerrotaan maksutta muutamien kiinteistöjen lainhuutotiedot. Tiedot voi tilata maksullisena tiedostona tai paperitulosteena.

  • Saanko kiinteistörekisterin karttaotteen vanhoilla rajoilla?

    Kiinteistötietorekisterin karttaotteessa näkyvät tulostuspäivänä voimassa olevat rajat. Vanhoja rajoja voi kuitenkin selvittää asiakaspalvelusta.

  • Saanko kiinteistörekisterin karttaotteeseen rajamitat?

    Rajamitat eivät näy karttaotteessa, mutta niitä voi selvittää toimitusasiakirjoista. Tiedot löytyvät kiinteistötunnuksen avulla. Ota yhteyttä asiakaspalveluun sähköisellä lomakkeella.

  • Saanko lainhuutotodistuksen lakanneelta kiinteistöltä?

    Lainhuutotodistuksessa on tiedot vain voimassa olevista kiinteistöistä. Vanhoja lainhuutoasiakirjoja joulukuusta 1993 alkaen voi tilata Maanmittauslaitoksesta. Sitä vanhemmat asiakirjat tilataan Arkistolaitoksesta.

  • Saanko rasitustodistuksen lakanneelta kiinteistöltä?

    Rasitustodistuksessa on tiedot vain voimassa olevista kiinteistöistä.

  • Tarvitsen kiinteistön myyntiä varten kiinteistörekisteriotteen, lainhuutotodistuksen ja rasitustodistuksen. Voinko tilata ne puhelimitse tai sähköpostilla?

    Otteet voi tilata sähköisellä lomakkeella, sähköpostitse tai puhelimitse. Selvitä kiinteistötunnus ennen kuin tilaat otteita. Toimitamme tilatut otteet ja todistukset postilla tai sähköpostilla.

  • Tarvitsen vain yhden kiinteistön omistajatiedon, miten toimin?

    Yhden omistajatiedon saa soittamalla asiakaspalveluumme. Selvitä kiinteistötunnus ennen yhteydenottoa.

  • Voidaanko omistuksia hakea henkilötiedoilla?

    Kysyjän omat omistukset voidaan hakea nimellä tai henkilötunnuksella. Kysyjän on tällöin esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus ja noudettava tiedot Maanmittauslaitoksen palvelupisteestä.

  • Voiko asiakaspalveluun tulla tutkimaan lainhuutorekisteriä?

    Asiakaspalvelupisteissämme ei ole tietokoneita asiakaskäyttöön. Asiakaspalvelussa kerrotaan maksutta muutamien kiinteistöjen lainhuutotiedot. Tiedot voi tilata maksullisena tiedostona tai paperitulosteena.

  • Johtaako tilusjärjestelyselvitys automaattisesti tilusjärjestelytoimitukseen?

    Selvitys ei johda automaattisesti tilusjärjestelyyn. On useita tapauksia, joissa on todettu, että selvitysalueella ei pystytä esimerkiksi kasvattamaan lohkokokoa riittävästi ja siksi kannattavuus jää heikoksi. Lisäksi tilusjärjestelyn käynnistymisen edellytyksenä on maanomistajien hakemus. Hakemuksenkin jälkeen voidaan todeta, että tilusjärjestelyn toteuttamiselle ei ole edellytyksiä esimerkiksi huonon kannattavuuden tai kannatuksen takia.

  • Keitä ovat tilusjärjestelyn toimitsijat ja mitkä ovat heidän tehtävänsä?

    Tilusjärjestelyn toimitsijat ovat toimitusalueen maanomistajien keskuudestaan valitsemia edustajia, jotka avustavat toimitusmiehiä toimituksessa tehtävien toimenpiteiden eteenpäin viennissä. Toimitsijoiden tehtäviä ovat mm. seuraavat:

    • Toimitsijat avustavat urakkatarjousten pyytämisessä ja käsittelyssä
    • Tekevät toimituskokouksen valtuutuksella jakokunnan puolesta urakoitsijan valinnan
    • Päätoimitsija allekirjoittaa jakokunnan edustajana urakkasopimukset
    • Välittävät tietoa osakkaiden ja toimitusmiesten välillä.
  • Ketä kuullaan eniten?

    Ketään ei kuulla eniten vaan kaikkia kuullaan yhtäläisesti. Tilusjärjestely on maanomistajien erilaisten tavoitteiden ja toiveiden yhteensovittamista.

  • Kuka arvioi maat? Miten arviointi tapahtuu?

    Tilusjärjestelyn toimitusmiehet (toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä) tekevät kaikki toimitukseen liittyvät päätökset mm. päätökset toimituksessa käytetyistä maiden arvoista. Arvioinnin apuna he käyttävät asiantuntijoita ja maanomistajien paikallistuntemusta. Viljellyn maan arvioinnissa apuna ovat mm. kauppahintatutkimukset, viljavuusanalyysit ja maastokatselmukset. Metsien arvioinnissa käytetään apuna metsäammattilaisten (mm. paikallinen metsänhoitoyhdistys ja metsäkeskus) puustoarvioita.

    Alustavia arvioita tarkennetaan maanomistajilta saadun palautteen perusteella. Tilusjärjestelyssä vaihtuvilta peltoalueilta otetaan viljavuusnäytteet, joiden perusteella määritetään korvauksia pellon viljelyskunnosta. Viljelijät pääsevät yleensä viljelemään uusia lohkoja yhden kasvukauden ajan, jotta heidän näkemyksensä pystytään paremmin huomioimaan lopullisia korvauksia laskettaessa. Maiden lopullisista arvoista on harvoin erimielisyyttä maanomistajien kanssa.

  • Kuka päättää mitä ojituksia tehdään tai mitä viljelysteitä kunnostetaan?

    Ennen 1.1.2015 vireille tulleen tilusjärjestelyn alussa maanomistajat valitsevat keskuudestaan 4 - 12 toimitsijaa. He valitsevat ne yhteiset valtaojitukset ja viljelysteiden rakentamiset, jotka otetaan valmisteluun. Hankkeiden tulee olla tilusjärjestelyn toteuttamisen kannalta välttämättömiä. Toimitsijoiden valmistelemat hankkeet tuodaan toimituskokoukseen, jossa päätökset hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta tekevät toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä maanomistajia kuultuaan. Toimituskokouksessa esitetään ojitus- tai tiesuunnitelma sekä kustannusarvio.

    Tilusjärjestelyn kautta rahoitetaan vain vaihtuvan alueen salaojitusta. Salaojituksesta tilusjärjestelyssä maanomistaja päättää itse.

  • Kuka päättää tilusjärjestelyssä? Äänestetäänkö?

    Tilusjärjestelyn lähtökohtana ovat maanomistajien toiveet ja tarpeet. Tilusjärjestely toteutetaan, mikäli sillä on alueen maanomistajien vahva kannatus ja se on taloudellisesti kannattava. Tilusjärjestelyn toteutusvaiheessa ei äänestetä vaan päätökset tekevät toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä (toimitusmiehet). Tästä huolimatta maanomistajalla on vahvat vaikutusmahdollisuudet. Ennen päätöksiä maanomistajia kuullaan ja esimerkiksi uuden tilussijoituksen suunnittelun yhteydessä pidetään useita neuvottelukierroksia, joissa suunnitelmaa hiotaan maanomistajien tavoitteiden perusteella.

  • Kun maat ovat vaihtuneet, tarvitseeko minun hakea uudestaan lainhuutoa?

    Ei tarvitse hakea lainhuutoa, koska tilusjärjestelytoimituksessa tiluksia järjestellään voimassaolevia omistussuhteita (lainhuutoja) muuttamatta.

  • Menetän salaojitettua maata, miten se korvataan tilusjärjestelyhankkeessa?

    Vanhojen salaojitusten käypä arvo korvataan salaojitusta menettäneelle maanomistajalle. Korvauksen maksaa salaojitetun alueen saaja. Arvioinnissa huomioidaan salaojituksen ikä ja toimivuus.

  • Mikä ero on uusjaolla ja tilusjärjestelyllä?

    Tilusjärjestelyn suurimmat vaiheet ovat tilusjärjestelyselvitys ja toteuttaminen. Toteuttamisvaiheen juridinen käsittely suoritetaan kiinteistönmuodostamislain 9 luvun mukaisena uusjakotoimituksena.

  • Miksi pitää tehdä tilusjärjestely, miksi ei voida vaihdella kahden tilan välillä peltoja?

    Maaomistajien on erittäin vaikea löytää keskinäisiin tilusvaihtoihin sopivia lohkoja. Kahdenkeskisissä vaihdoissa pinta-aloja on vaikea saada täsmäämään. Tilusjärjestelyssä voidaan ketjuttaa vaihtoja useiden maanomistajien kesken, jolloin päästään parempaan lopputulokseen kuin vain kahdenvälisin tilusvaihdoin. Lisäksi tilusvaihdoista tulevat kustannukset ovat tilusjärjestelykustannuksia korkeammat.

    Käytännössä maanomistajien välisiä suoria tilusvaihtoja tehdään erittäin vähän.

  • Milloin pääsen viljelemään järjesteltyjä tiluksia?

    Tilusjärjestelyssä päätetään uuden tilussijoituksen vahvistamisen yhteydessä päivämäärä jolloin tilukset vaihtuvat. Useimmiten päivämäärä ajoittuu viljelykauden ulkopuolelle tilusjärjestelyn kolmantena tai neljäntenä vuonna.

  • Mitä hyötyä tilusjärjestelystä on?

    Peltotilusjärjestelyn suurimmat hyödyt syntyvät lohkokoon kasvusta ja kulkumatkojen lyhentymisestä. Traktoriliikenteen väheneminen ja viljelyn tehostuminen suuremmilla ja paremman muotoisilla lohkoilla alentavat viljelykustannuksia. Hyötyjä ovat viljelykustannusten alentumisen lisäksi mm. hiilidioksidipäästöjen väheneminen. Järjestelyn yhteydessä voidaan toteuttaa tiejärjestelyjä, joilla on maatilataloudellisten vaikutusten lisäksi vaikutusta mm. liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen.  Hyötyihin lasketaan myös peruskuivatuksen parantamisesta ja salaojituksista saatavat hyödyt. Tilusjärjestelyn yhteydessä tehtävällä valtion maanvälityksellä voidaan kasvattaa tilojen pinta-alaa ja edesauttaa sitä kautta viljelyn tehostumista.

  • Mitä pelloilla saa tehdä tilusjärjestelyn aikana?

    Tilusjärjestelyn aikana pelloilla saa ja pitääkin tehdä normaaleja viljelytoimenpiteitä.

  • Mitä tilusjärjestelyselvitys minulle maksaa?

    Tilusjärjestelyselvitys on maanomistajille ilmainen. Selvityksestä syntyvät kustannukset maksetaan valtion varoista.

  • Miten kauan tilusjärjestely kestää?

    Tilusjärjestely kestää yleensä 4 - 6 vuotta. Tilusjärjestelyn kestoon vaikuttaa ojitusten eteneminen. Kovin sateinen syksy voi rajoittaa ojitusten tekemistä ja siten viivästyttää hanketta.

  • Miten käy omakotitalojen ja kesämökkien tilusjärjestelyalueella?

    Tilusjärjestelyssä ei järjestellä omakotitaloja tai kesämökkejä.

  • Miten maanvaihtuminen vaikuttaa verotukseeni? Esimerkiksi jos saan rahakorvausta huonomman maan vuoksi tai luovuttamastani maasta?

    Tilusjärjestelyssä vaihdettujen maiden arvo voi poiketa toisistaan esimerkiksi salaojituksen, viljelyskunnon, puuston tai pinta-alan takia. Arvojen erotus kompensoidaan rahakorvauksena, jonka maanomistajat maksavat toisilleen. Nämä korvaukset yhdessä saatujen maa-alueiden kanssa takaavat maanomistajan varallisuusaseman säilymisen jaon jälkeenkin.

    Verotus tapahtuu kaikkien saatujen ja maksettujen korvausten erotuksesta. Saadussa korvauksessa hankintameno-olettama on 80 %, eli pääomaveroa maksetaan 20 %:sta saadun korvauksen määrästä. Maksettu korvaus on pääsääntöisesti maan hankintahintaa lisäävä erä, joka voidaan huomioida kiinteistöä myytäessä.

    Lisätietoja saa verottajalta.

  • Miten pääsen tilusjärjestelyyn mukaan? Onko tilusjärjestelyyn osallistuminen vapaaehtoista?

    Jos lähialueella on jo menossa tilusjärjestely, kannattaa ottaa yhteyttä ko. tilusjärjestelyn tekijöihin.  Heidän yhteystietonsa löytyvät esimerkiksi Maanmittauslaitoksen internetsivuilta. Tilusjärjestelyalueen laajentaminen voidaan tehdä, jos tilussijoitusta voidaan parantaa myös laajennuksessa mukaan otettavien tilusten osalta.

    Tilusjärjestelyn käynnistäminen edellyttää, että järjestelyllä on alueen maanomistajien vahva kannatus. Yksittäisiä tiloja voidaan ottaa mukaan tilusjärjestelyyn asianosaisen vastustuksesta huolimatta, jos se on tilusten tarkoituksenmukaisen järjestelyn kannalta tärkeää. Lähtökohtana tilusjärjestelyssä kuitenkin on, ettei kenenkään tilannetta huononneta.

  • Olen lopettanut viljelyn, kannattaisiko minun myydä peltoni valtiolle?

    Valtiolle myyminen on varteenotettava vaihtoehto, koska valtiolle myytäessä myyjä maksaa 30%:a veroa ainoastaan 20 %:sta myyntihintaa. Normaalisti kiinteistönluovutuksissa maksetaan luovutusvoiton veroa 30%:a 60 %:n osuudesta myyntihintaa. Eli myyjä voittaa alhaisempana verona valtiolle myytäessä 12 % kauppahinnasta. Lisäksi valtio ostajana huolehtii kauppakirjan laatimisesta, sekä maksaa kaupasta mahdollisesti aiheutuvat lohkomiskulut. Myyjän kuluksi jää ainoastaan kaupanvahvistajan palkkio 120 euroa.

    Maakaupoissa valtio on puolueeton ostaja. Valtiolle myytyjen maiden avulla tilusjärjestelyn suunnitelmaa pystytään parantamaan ja päästään parempaan tilussijoitukseen.

    Eläkeläisten ollessa myyjinä kauppaan kannattaa hakea luonnoskauppakirjalla ennakkopäätös maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (MELA). MELA:n eläkepäätökset ovat tukeneet valtion maanhankintaa tilusjärjestelyihin, joten kaupat eivät ole vaikuttaneet eläkkeisiin.

  • Olen vuokrannut peltoni, miksi minun kannattaisi olla mukana tilusjärjestelyssä?

    Tilusjärjestelyssä kannattaa olla mukana, koska järjestelyn avulla voit saada kasvatettua lohkokokoasi ja parannettua tilustesi sijoitusta. Tämä yhdessä kunnostetun kuivatuksen kanssa nostaa peltojesi arvoa. Tilusjärjestelyn avulla saat lisättyä alueesi vuokraviljelijöiden kiinnostusta peltojesi vuokraukseen, koska peltolohkosi soveltuvat tilusjärjestelyn jälkeen viljeltäviksi nykyaikaisella konekannalla.

    Mikäli tilussijoituksesi toimitusalueella tilusjärjestelytoimitusta aloitettaessa on jo valmiiksi hyvä, voit saada parannettua esimerkiksi peltolohkojesi kuivatusta toimituksessa toteuttavien valtaojitusten kautta. 

  • Olen vuokrannut peltoni, mitä kustannuksia minulle voi tulla tilusjärjestelyssä?

    Tilusjärjestelyssä kustannuksista vastaa ensisijaisesti maanomistaja, mutta maanomistaja ja vuokralainen voivat sopia kustannusten jakamisesta siten että vuokralainen osallistuu kustannuksiin esimerkiksi vastineena pidemmästä vuokrasopimuksesta. Muuten katso kohta: Tilusjärjestelyn kustannukset.

  • Omistan peltoa alueella jossa on paljon pieniä peltolohkoja. Miten tilannetta voisi parantaa? Keneen otan yhteyttä?

    Peltolohkojen lukumäärään, kokoon ja sijaintiin voi vaikuttaa parhaiten tilusjärjestelyn avulla.  Ennen varsinaisen tilusjärjestelyn hakemista maanomistajia suositellaan hakemaan tilusjärjestelyselvitystä. Selvitys on yksi tärkeimmistä tilusjärjestelyn vaiheista, ja se on maanomistajille ilmainen. Selvityksessä tutkitaan kiinteistörakenteen parantamismahdollisuuksien lisäksi alueen maanomistajien ja viljelijöiden kannatus hankkeelle.

    Asiasta kannattaa ottaa yhteyttä tilusjärjestelyiden yhteyshenkilöihin Maanmittauslaitoksessa. Henkilöiden yhteystiedot löytyvät tilusjärjestely pääsivun alalaidasta. Maanmittauslaitos voi tarvittaessa järjestää alueelle tiedotustilaisuuden, jossa läpikäydään tilusjärjestelyn sisältöä. 

  • Onko hankkeesta mahdollista vetäytyä pois sen käynnistymisen jälkeen?

    Tilusjärjestelyn alkuvaiheessa toimitusmiehet tekevät päätöksen hankkeen edellytyksistä ja sen laajuudesta. Tämän jälkeen hankkeesta pois vetäytyminen on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Tämänkin jälkeen maanomistajan on mahdollista vaikuttaa hankkeen sisältöön ja tehtäviin parannuksiin. Osallistuminen toimituskokouksiin ja yhteydenpito hankkeesta vastaavan ovat tärkeä väylä tuoda maanomistajan omia toiveita esille.

  • Ottaako naapuri tilusjärjestelyssä parhaat pellot? Suositaanko jaossa suuria tilallisia? Voinko hävitä tässä jaossa, onko tämä korttipelijako?

    Tilusjärjestelyn lähtökohtana on, ettei kenenkään tilanne huonone. Tilusjärjestely ei vastaa korttipeliä, koska siinä kaikki ovat voittajia, eikä kukaan voita toisen kustannuksella. Peltotilusjärjestelyssä tilojen talouskeskuksen viereiset ns. kotilohkot säilyvät vanhalla omistajallaan eikä niitä ole tarkoitus vaihtaa. Maanomistajia kohdellaan tilusjärjestelyssä tasapuolisesti. Tilanteen paraneminen voi kuitenkin vaihdella tiloittain. Esimerkiksi isolla tilalla, jolla on paljon pieniä lohkoja, voidaan päästä isoihin parannuksiin, kun taas pienellä tilalla, jolla on vain yksi lohko, voivat parannukset olla vähäisiä.

  • Paljonko osallistuminen tilusjärjestelyyn minulle maksaa ja milloin maksut on maksettava?

    Valtio maksaa tilusjärjestelyn kustannukset ja tilusjärjestelyn edellyttämät ojitukset ja viljelysteiden rakentamiset hankkeen aikana.

    Kiinteistötoimitusmaksu tulee maksettavaksi tilusjärjestelyn päätyttyä. Maksun suuruus riippuu maanomistajan saamasta tilusjärjestelyhyödystä. Jos maanomistaja ei ole mitenkään hyötynyt hankkeesta, ei maksujakaan tule. Suomen valtio osallistuu osaan tilusjärjestelyn kustannuksista, jolloin maanomistajalle jää keskimäärin maksettavaa noin 100 €/ha.

    Kiinteistötoimitusmaksun lisäksi valtio tukee tilusjärjestelyn yhteydessä tehtäviä ojituksia ja viljelysteiden rakentamisia. Ennen 1.1.2015 vireille tulleissa tilusjärjestelyissä tukeminen tapahtuu maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelykohtaisen päätöksen mukaisesti ja tämän jälkeen vireille tulleissa tilusjärjestelyissä Maanmittauslaitoksen tai paikallisen ELY-keskuksen tekemän päätöksen mukaisesti.

  • Sitovatko tilusjärjestelyssä tehdyt päätökset minua, vaikka en ole allekirjoittanut minkäänlaisia pöytäkirjoja tai asiapapereita?

    Tilusjärjestelyssä tehdyt päätökset koskevat maanomistajaa, vaikkei hän olisi allekirjoittanut minkäänlaisia asiapapereita tai osallistunut toimituskokouksiin. Toimituskokouksiin osallistuminen ja yhteydenotot tilusjärjestelyn tekijöihin ovat tärkeä keino vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin. Maanomistajan poissaolo ei estä muutoksia tilussijoitukseen. 

  • Voiko tilusjärjestelyn aikana ostaa ja myydä järjestelyssä mukana olevia maita?

    Tilusjärjestelyn aikana voi vapaasti ostaa ja myydä järjestelyalueella olevia maita.

  • Voiko tilusjärjestelyn yhteydessä tehtyjen ojitusten ja teiden kustannuksia vähentää verotuksessa?

    Kyllä voi. Vähennykset suoritetaan samalla tavalla kuin muullakin rahoituksella toteutetuissa ojituksissa ja teiden rakentamisissa. Osa ojitusten ja teiden kustannuksista voidaan vähentää vuosimenona, osa poistoina ja osa on maan hankintahintaa lisäävä kustannus. Alla on taulukko eri toimenpiteiden verokohtelusta:

    Kustannukset

    Poisto-%

    Verolomake

    Salaojitus

    20

    2

    Metsäojitus

    15

    2C

    Metsätie

    15

    2C

    Pellon kuivatusta edistävä piirioja

    vuosimeno

    2

    Viljelystie (vanhan korjaus)

    vuosimeno

    2

    Uusi piirioja

    maan hankintahintaa lisäävä erä

     

    Viljelystie (uusi)

    maan hankintahintaa lisäävä erä

     

    Rationalisointiraivaus

    maan hankintahintaa lisäävä erä

     

    Peruskuivatus = valtaojitus

    maan hankintahintaa lisäävä erä

    vuosimeno, jos kyse valtaojaverkon kunnossapidosta

     

     Lisätietoja saa verottajalta.

  • Mikä on lainvoimaisuustodistus?

    Jos kunta toimii vuokranantajana, on vuokrauspäätöksen oltava lainvoimainen, jotta vuokraoikeus voidaan kirjata rekisteriin. Jos tieto lainvoimaisuudesta on merkitty vuokrasopimukseen, ei erillistä lainvoimaisuustodistusta tarvita.

  • Miksi vuokrasopimus pitää kirjata ja onko siitä mitään hyötyä?

    Vuokraoikeus kannattaa kirjata rekisteriin, jotta se sitoo mahdollisessa kiinteistön omistajanvaihdoksessa uutta omistajaa sekä siitä syystä, että se voidaan kiinnittää lainan vakuudeksi. Kiinnittämistä varten vuokraoikeuden on sisällettävä tietyt ehdot.

  • Mitä asiakirjoja pitää toimittaa käyttöoikeuden kirjaamista varten?

    Elinikäinen käyttöoikeus voi olla esimerkiksi eläkeoikeus eli oikeus asua luovuttamallaan kiinteistöllä. Käyttöoikeuden kirjaamista varten tarvitsemme hakemuksen lisäksi sopimuksen, johon käyttöoikeus perustuu. Tällainen sopimus voi olla esimerkiksi lahjakirja tai perinnönjakosopimus valtakirjoineen. Asian käsittelijä pyytää lisätietoja tarvittaessa.

  • Miten saan elinikäisen käyttöoikeusmerkinnän pois elinaikanani entä oikeuden nauttijan kuoltua?

    Kirjaus voidaan poistaa oikeudenhaltijan hakemuksesta. Jos oikeuden nauttija on kuollut, kirjaamisviranomainen poistaa kirjauksen, kun kuolemasta on kulunut kuusi kuukautta.

  • Tarvitaanko vuokrasopimukseen kaupanvahvistus?

    Vuokrasopimukseen tai sen siirtoon ei tarvita kaupanvahvistusta.

  • Kiinteistöni rajoittuu maantiehen, eikä minulla ole liittymää. Miten toimin?

    Liittymän tekeminen vaatii liittymäluvan. Liittymälupaa haetaan ELY-keskukselta.

  • Kuka maksaa yksityistietoimituksen kustannukset?

    Yleensä toimituksen hakija, mutta joitain lakisääteisiä poikkeuksia on.

  • Mikä on tilustie?

    Tilustie on maastossa kulkeva tie, jota käyttää maanomistaja. Muiden kiinteistöjen omistajilla ei ole oikeutta tilustien käyttöön.

  • Mikä on yksityistie?

    Yksityistie on yksityisellä maalla kulkeva tie, johon jollain toisella kiinteistöllä on tieoikeus. Yksityistietä voi hallinnoida tiekunta. Tiekunnan tien käyttäjäksi pääsee ottamalla yhteyttä suoraan tiekuntaan. Oikeus käyttää tiekunnan tietä ei näy kiinteistörekisteriotteella.

  • Miksi kannattaa hakea rasite- tai yksityistietoimitusta?

    Tie- ja rasiteoikeudet ovat kiinteistökohtaisia ja ne on merkitty kiinteistörekisteriin. Näin ollen rasiteoikeudet eivät ole riippuvaisia kiinteistöjen omistussuhteista. Jos kahden kiinteistön omistajat sopivat esim. venevalkaman käytöstä toisen maalla, ei sopimus välttämättä sido kiinteistön uutta omistajaa. Sen sijaan rasiteoikeus säilyy automaattisesti, vaikka kiinteistö vaihtaisi omistajaa.

  • Miksi kiinteistörekisteriotteeseen ei ole merkitty kulkuoikeutta?

    Kulkuoikeutta ei välttämättä ole perustettu tai kulkeminen perustuu oikeuteen, jota ei merkitä kiinteistörekisteriin.

  • Miksi kulkuoikeuden leveyttä ei ole merkitty kiinteistörekisteriin?

    On mahdollista, että leveyttä ei ole määritelty tai tieto puuttuu rekisteristä. Tällöin leveys täytyy selvittää arkistotutkimusten avulla tai yksityistietoimituksessa.

  • Milloin tiekunta kannattaa perustaa?

    Tiekunta kannattaa yleensä perustaa, jos tieosakkaita on useita ja tie vaatii säännöllistä kunnossapitoa.

  • Milloin voin kulkea toisen mailla ilman lupaa?

    Luonnossa voi liikkua jokamiehenoikeutta käyttämällä, kunhan ei siitä ei aiheudu haittaa tai häiriötä. Joukkotapahtumien, kuten erä-, hiihto- ja suunnistuskilpailujen järjestämiseen on hankittava maanomistajan suostumus sekä tehtävä ilmoitus poliisille. Tietoja kiinteistön omistajasta saat asiakaspalvelustamme.

  • Mistä saan selville kiinteistöön liittyvät kulkuoikeudet?

    Tietoja kiinteistön kulkuoikeuksista saat asiakaspalvelustamme.

  • Mistä saan selville kiinteistöön liittyvät kulkuoikeudet?

    Tietoja kiinteistön kulkuoikeuksista saat asiakaspalvelustamme.

  • Mitä teen, jos kiinteistöllä ei ole kulkuoikeutta?

    Kulkuoikeus voidaan perustaa yksityistietoimituksessa. Kertaluontoiset kulkemiset voi sopia suoraan maanomistajan kanssa.

  • Mitä teen, jos kiinteistöllä ei ole kulkuoikeutta?

    Kulkuoikeus voidaan perustaa yksityistietoimituksessa. Kertaluontoiset kulkemiset voi sopia suoraan maanomistajan kanssa.

  • Mitä yksityistietoimitus maksaa?

    Yksityistietoimitus velotaan käytetyn työajan mukaan. Toimituksiin kuluva työaika vaihtelee, mutta usein kustannukset ovat noin 1000 - 2000 euroa.

  • Miten saan selville, millä kiinteistöillä on kulkuoikeus maillani olevalla tiellä?

    Kulkuoikeus voi perustua moneen asiaan. Ota yhteyttä asiakaspalveluun asian selvittämiseksi.

  • Miten selvitän, mistä kiinteistölleni on kulkuoikeus?

    Tieoikeus voi näkyä kiinteistörekisteriotteelta tai -kartalta. Joissakin tapauksissa tieoikeus voidaan selvittää arkistotutkimuksena, joka on tilattava asiakaspalvelusta. Joskus kulkuoikeuden selvittäminen vaatii yksityistietoimituksen.
    Ota tarvittaessa yhteyttä asiakaspalveluumme.

  • Miten tienpitokustannukset kannattaa jakaa?

    Osakkaat voivat sopia keskenään kustannusten jakamisesta. Tienpitokustannusten jakamisesta löytyy myös valtakunnalliset ohjeet.

    Tiekunta kannattaa perustaa, jos tieosakkaita on paljon ja tie vaatii säännöllistä kunnossapitoa. Tieosakkaat eivät voi perustaa tiekuntaa keskinäisellä sopimuksella. Tiekunta perustetaan yksityistietoimituksessa tai kunnan tielautakunnan toimituksessa.

  • Sisältyvätkö ojat tieoikeuden viralliseen leveyteen?

    Kyllä. Tiealueeseen kuuluvat tien kaikki rakenteet (mm. ajorata, luiskat, ojat) ja niiden tulee mahtua tieoikeuden leveyteen.

  • Voiko kiinteistölle saada toimituksessa toisen kulku/tieoikeuden?

    Yleensä ei. Poikkeava päätös voi tulla, jos kiinteistön eri osat ovat jonkin luonnon elementin, kuten kalliojyrkänteen tai joen eristämiä.

  • Voiko tieoikeuden saada ilman sopimusta?

    Voi saada. Laki edellyttää kuitenkin mm., että tien tulee olla tärkeä eikä tiestä saa aiheutua huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle.

  • Voivatko tieosakkaat itse perustaa tiekunnan?

    Eivät voi. Tiekunta voidaan perustaa yksityistietoimituksessa tai kunnan tielautakunnan toimesta. Ilman tiekuntaa vapaamuotoisesti toimiessaan tieosakkaiden päätösten on oltava yksimielisiä.

  • Miksi ilmakuvien kuvausvuosi ei ole näkyvissä?

    Karttapaikalla näytetään aina uusinta ilmakuvaa. Ilmakuvat tulevat palveluun WMTS-rajapinnan kautta. Rajapinta ei mahdollista sitä, että tieto kuvausvuodesta kulkisi kuvan mukana. Ilmakuvausvuodet voi selvittää indeksistä.

  • Miksi kiinteistörajan sijainti on väärin?

    Kartan sijaintitiedoissa voi olla epätarkkuutta, koska läheskään kaikista rajapyykeistä ei ole tarkkoja koordinaatteja. Kiinteistörekisterikartan rajat ovat suuntaa antavat. Tarkemmin rajat selviävät toimitusasiakirjoista ja maastosta.

  • Miksi osoite näyttää väärää rakennusta?

    Karttapaikan osoitehaku pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietojärjestelmästä johdettuun osoiteaineistoon. Aineistossa osoite on tieviivaan liittyvä laskennallinen osoite, kyseessä ei ole virallinen rakennuksen tai kiinteistön osoite.

    Taustakartta-aineiston tarkimmilla mittakaavoilla näkyy Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän rakennus- ja huoneistorekisterin mukaiset rakennusten osoitenumerot. Näitä tietoja ylläpitävät kunnat.

  • Millaisissa muodoissa koordinaatteja esitetään?

    Eri koordinaattijärjestelmissä olevia koordinaatteja esitetään eri muodoissa. Seuraavassa on esimerkkejä palvelussa käytössä olevista koordinaateista ja niiden esitysmuodoista.

    ETRS89 koordinaattijärjestelmän tasokoordinaatistot ja maantieteelliset koordinaatit

    Koordinaatisto N / lat E / lon
    ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit 7134868,000 494839,000
    ETRS-GKn -tasokoordinaatit 7137723,089 27494836,935
    ETRS89 maantiet. koord. (~WGS84) 64,33965428° 26,89318582°
      64° 20,379' 26° 53,591'
      64° 20' 22,755'' 26° 53' 35,469''

    Kartastokoordinaattijärjestelmän (KKJ) tasokoordinaatistot ja maantieteelliset koordinaatit

    Koordinaatisto N / lat  E / lon
    KKJ:n peruskoordinaatisto 7137856,044 3495009,271
    KKJ:n yhtenäiskoordinaatisto 7137856,044 3495009,271
    KKJ maantieteelliset koordinaatit 64,33926208° 26,89675786°
      64° 20,356' 26° 53,805'
      64° 20' 21,344'' 26° 53' 48,328''

     

  • Missä muodossa maantieteellisten koordinaattien tulee olla?

    Maantieteelliset koordinaatit tulee syöttää koordinaattityökaluun niin, että mukana ovat tarvittavat välimerkit eli asteet, minuutit ja sekunnit
     

    Esimerkki  
    64.33926208° 26.89675786°
    64° 20.356' 26° 53.805'
    64° 20' 21.344'' 26° 53' 48.328''

    Asteen merkin ° voi korvata d-kirjaimella, esim. 64d 20.356'

  • Miten saan korjattua, kun klikkasin mittaustyökalulla väärään kohtaan?

    Mittaus kannattaa tehdä loppuun virhepainalluksista huolimatta ja tehdä korjaukset vasta lopuksi. Mittauksen voi hyväksyä tuplaklikkauksella tai painamalla uudelleen viimeisestä mittauskohdasta. Tämän jälkeen mittausta voi helposti muokata mistä tahansa kohdasta tarttumalla ja raahaamalla oikeaan kohtaan. Matkan pituus tai pinta-ala päivittyvät lennosta muutosten mukaan.

  • Miten saan päätettyä esim. Mittaa matka -työkalun käytön?

    Yksi työkalu on aktiivisena niin pitkään, kunnes valitaan toinen työkalu. Toinen vaihtoehto on klikata uudelleen valitun työkalun kuvaketta, jolloin työkalu ei enää ole aktiivisena.

  • Miten voin rajata paikannimi- /osoitehaun koskemaan vain tiettyä kuntaa?

    Hakukenttään voi kirjoittaa paikannimen tai osoitteen perään kunnan nimen pilkulla erotettuna, esim. ”Mustapuro, Kuusamo”

  • Voinko käyttää Karttapaikalta tulostettua karttaa virallisen hakemuksen liitteenä?

    Käyttäjällä on oikeus kopioida, tallentaa ja tulostaa Karttapaikalta yksittäisiä karttoja yksityistä käyttöä varten sekä opinnäytetyötä varten. Lisätietoja käyttöehdoista.