Suomen maapinta-alasta laserkeilataan vuosittain noin kuudesosa ja ilmakuvataan kolmannes Kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman mukaisesti. Keilausten ja kuvausten jälkeen aineiston laatu tarkastetaan ja käsitellään julkaisukelpoiseksi. Loppuvuoteen mennessä koko aineisto on asiakkaiden käytettävissä.
– Aloitamme omalla laitteistolla tehtävät ilmakuvaukset heti, kun lumet ovat sulaneet. Myöhäisen kevään vuoksi työ käynnistyi tänä vuonna vasta vapun tienoilla – noin kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2021, kertoo ilmakuvaamisen johtava asiantuntija Petri Leiso Maanmittauslaitokselta.
Ilmakuvaukset onnistuvat vain poutakeleillä
Kuvaukset onnistuvat ainoastaan aurinkoisella ja kirkkaalla säällä. Pilvet ja esimerkiksi ilmakehän epäpuhtaudet estävät kuvaamisen.
– Viime vuonna saatiin ennätyssaalis ennätysnopeasti, koska lentokelit olivat historiallisen hyvät. Odotamme nyt jännityksellä, millaiset kelit meille ja lomailijoille tänä kesänä osuu, Leiso sanoo.
Samat maa-alueet sekä ilmakuvataan että laserkeilataan. Puolet kuvauksista saadaan tehtyä Maanmittauslaitoksen omalla kuvauskoneella ja kameralla. Loput kuvaukset ja kaikki keilaukset tekee konsulttiyritys, joita on apuna neljä. Näin kalustoa on käytössä riittävästi.
– Usean toimijan kanssa keilaus- ja kuvauskauden projektinhallinta on melkoinen palapeli. Parhaimmillaan meillä voi olla saman vuorokauden aikana kuusi lentokonetta ilmassa keräämässä aineistoja. Hyvin ne palaset loksahtelevat kuitenkin jo kohdilleen, kun tätä on useampi vuosi tehty, sanoo laserkeilauksen johtava asiantuntija Teemu Mielonen.
Välttämätöntä tietoa yhteiskunnallisten toimintojen takaamiseksi
Viime vuonna julkaistut historialliset ilmakuvat, modernit digikameralla otetut kuvat ja vuodesta 2008 alkaen kerätty laserkeilausaineisto muodostavat yhdessä tärkeän tietovarannon erilaisiin tarkoituksiin.
Ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ovat kriittisen tärkeitä useille yhteiskunnan toiminnoille. Aineistoja tarvitsevat muun muassa Puolustusvoimat, Ruokavirasto sekä metsä- ja luontosektorin toimijat. Esimerkiksi metsävaratiedon keräämiseksi tarvitaan samalta alueelta samana vuonna kerätyt ilmakuvat sekä laserkeilausaineistot.
Kuka tahansa voi vertailla eri vuosien ilmakuvia Paikkatietoikkunassa, missä historialliset ilmakuvat ovat olleet nähtävillä viime vuoden kesästä lähtien. Vanhimmat Paikkatietoikkunan kuvat ovat ilmakuvaushistorian alkuajoilta, 1930-luvulta.
– Uudet aineistot ovat tärkeitä asiakkaillemme, mutta mahdollisuus vertailla niitä aiempiin aineistoihin on osoittautunut suorastaan kullanarvoiseksi. Palvelun suosio on lyönyt meidät ällikältä, iloitsevat Leiso ja Mielonen.
Lisätiedot
Ilmakuvaus: Petri Leiso, johtava asiantuntija, 040 801 7720, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Laserkeilaus: Teemu Mielonen, johtava asiantuntija, 050 304 4527, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi