Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämisen tavoitteena on saada käyttöön toimintaympäristö, jossa taloyhtiöiden hallinnolliset tiedot virtaavat tietojärjestelmien välillä rakenteisena ja koneluettavana tietona. Nämä Hallinnolliset tiedot pitävät sisällään taloyhtiöiden kunnossapito- ja muutostyötietoja sekä positiivisen luottotietorekisterin tarvitsemia tietoja. Tämä tuo taloyhtiöille ja isännöitsijöille uuden urakan. Uudet järjestelmään lisättävät tiedot tulee muuttaa huoneistotietojärjestelmän vaatiman rakenteen mukaiseen muotoon.
Missä aikataulussa uudet tiedot tulee ilmoittaa?
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyötietojen tietojen tulee löytyä huoneistotietojärjestelmästä 1.7.2026. Aikaa siis on, mutta isännöitsijän kannattaa varautua jo nyt. Ensimmäinen askel on ottaa selvää, miten oma isännöintijärjestelmäntoimittaja tukee tietojen siirtämistä. Eri järjestelmätoimittajat toimivat tässä asiassa omissa aikatauluissaan. Ne taloyhtiöt, jotka eivät käytä isännöintijärjestelmää, voivat toimittaa kunnossapito- ja muutostyötiedot Maanmittauslaitoksen käyttöliittymän kautta vuoden 2026 alusta alkaen.
Positiivisen luottorekisterin vaatimat taloyhtiölainatiedot luotonantajilta tulee löytyä huoneistotietojärjestelmästä 1.12.2025. Luotonantajat voivat toimittaa nämä tiedot järjestelmään 1.9.2025 alkaen.
Osakeryhmäkohtaiset lainaosuus- ja vastiketiedot taloyhtiöiltä tulee löytyä huoneistotietojärjestelmästä 1.7.2026. Taloyhtiöt voivat toimittaa nämä tiedot järjestelmään 1.12.2025 alkaen.
Taloyhtiön tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys paranee
–Eniten vakioidun mallin mukaisista tiedoista ja niiden paremmasta saatavuudesta on hyötyä isännöitsijän vaihdostilanteissa. Kun isännöitsijä saa uuden taloyhtiön asiakkaakseen, hänen käyttämänsä isännöintijärjestelmä hakee tiedot suoraan huoneistotietojärjestelmästä rajapinnan kautta. Tämä vähentää huomattavasti manuaalista työtä, Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Markus Tast kertoo.
Huoneistotietojärjestelmän kehitys hyödyttää myös osakkeenomistajia: tieto on läpinäkyvämpää heillekin. Taloyhtiöitä on esimerkiksi helpompi vertailla keskenään. Tieto on ajan tasalla siitä, missä kunnossa taloyhtiöt ovat sekä millaisia remontteja niihin on tehty. Ajantasainen tieto taloyhtiöiden korjaustarpeista ja taloudellisesta tilanteesta auttaa myös esimerkiksi asunnon ostajaa saamaan paremman kokonaiskuvan eri yhtiöistä.
–Tietojen helpompi saatavuus tulee helpottamaan taloyhtiön ja isännöitsijän päätöksentekoa. Taloyhtiöiden kunnossapitoon saadaan kattavampi näkymä, jolloin suunnitelmia on helpompi tehdä pidemmänkin tulevaisuuteen. Pitkällä aikavälillä näen mahdollisuuden jopa rakennusten korjausvelan tilanteen paranemiseen, Tast pohtii.
Tarkoituksena on, että tieto liikkuu sujuvasti eri järjestelmien välillä. Tästä on iloa isännöitsijän ja osakkeenomistajien lisäksi muillekin tahoille. Tietojen vakioinnista ja ilmoittamisesta on konkreettista hyötyä myös muissa kiinteistöön liittyvissä asioissa. Olipa sitten kyse remonttien tai taloyhtiölainojen kilpailutuksesta tai kiinteistönvälittäjän tarvitsemista lisätiedoista, kaikki nämä tiedot ovat helposti saatavilla huoneistotietojärjestelmän ansiosta. Esimerkiksi kiinteistönvälittäjien ei enää tarvitsisi kopioida yhtiön tietoja manuaalisesti isännöitsijäntodistuksista omiin materiaaleihinsa. Uuden järjestelmän olemassaolo kannattaakin nähdä mahdollisuutena taloyhtiöille.
–Kannustan ajattelemaan niin, että tiedon vieminen järjestelmään mahdollistaa uudenlaisen tavan käyttää ja hallinnoida taloyhtiön tietoja. Kyse ei ole vain tiedon ilmoittamisesta viranomaiselle, Tast kiteyttää.
Lisätietoja:
Huoneistojen omistuksen johtaja Janne Murtoniemi, 040 710 8862
etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi