Johtotähtenä Paikkatietoikkunassa on ollut alusta lähtien paikkatietojen yhteiskäytöstä ja INSPIRE-direktiivin toimeenpanosta virinnyt ajatus, jonka Paikkatietoikkunan nyt jo eläkkeelle siirtynyt isähahmo Antti Rainio pukee sanoiksi:
– On tärkeää, että kaikkia tietoaineistoja voi hyödyntää ja yhdistellä.
Aiemmin organisaatioilla oli kyllä paikkatietoaineistoja verkkolevyjensä kulmilla, mutta niitä saattoi hyödyntää vain omassa organisaatiossa. Useammassa organisaatiossa saattoi olla kerättynä samoja tietoja, kun yhteiskäyttö eri organisaatioiden välillä ei vielä ollut mahdollista.
– Julkisen hallinnon tietoaineistoista pitää kertoa enemmän ja ne pitää saada kaikkien käyttöön, Rainio tiivistää.
Niin syntyi Paikkatietoikkuna, jossa tänään on mukana yli 4 000 karttatasoa yli 60 organisaatiolta. Käyttäjä pääsee näkemään, mitä kaikkea eri organisaatioiden tuottamat karttatasot pitävät sisällään ja mitä kaikkea ne kertovatkaan yhdistettynä muiden organisaatioiden tietoihin.
Teemakartoista tukea päätöksentekoon
Karttatasot ja niiden yhdisteleminen eivät ole kuitenkaan koko totuus Paikkatietoikkunasta. Jo alkuvuosina siitä tuli myös esittelyalusta erilaisille paikkatietojen hyödyntämistavoille. Eräs Rainion mainitsema kohderyhmä ovat poliittiset päättäjät.
– Päätöksenteon pitäisi perustua tietoon. Siksi halusimme tarjota Paikkatietoikkunassa mahdollisuuden tilastollisen infografiikan esittämiseen.
Viime vuosina tähänkin on tullut parannusta, kun teemakarttoja pääsee katselemaan nyt myös aikasarjoina. Aikasarjat kertovat, miten esimerkiksi lasten tai vanhusten määrä on muuttunut eri kunnissa tai miten maailmantilanne on vaikuttanut kiinteistökauppojen määrään eri alueilla.
Sukujen ja kylien historia kiinnostaa
Kesällä 2021 Paikkatietoikkunaan lisättiin historialliset ilmakuvat, ja se nosti Paikkatietoikkunan laajasti tietoisuuteen. Paikkojen historia kiinnostaa etenkin sukututkijoita, mutta palvelua käyttävät lukiolaisetkin ovat innoissaan, kun näkevät, miltä kotitalon kohdalla näytti lähes sata vuotta sitten.
Ilmakuvia eri vuosikymmeniltä tulee Paikkatietoikkunaan koko ajan lisää, kun Maanmittauslaitoksen ilmakuva-asiantuntijat saavat vanhoja ilmakuvia skannattua. Jos oman kotipaikkasi alueelta ei vielä vuosi sitten löytynyt ilmakuvaa 1970-luvulta, niin nyt saattaa löytyä.
Paikkatietoikkuna ei synny yksin
Yksi tärkeä periaate Paikkatietoikkunassa on aina ollut avoimuus ja yhteistyö.
– Emme ole halunneet kehittää palvelua yksin, vaan osana yhteisöä. Siksi Paikkatietoikkuna on aina tehty avoimella lähdekoodilla, joka on julkaistu kaikkien käyttöön, kertoo kehityspäällikkö Jari Reini.
Paikkatietoikkunan lähdekoodi sai nimekseen Oskari (Open Source Karttaikkuna). Siitä kiinnostuneista organisaatioista syntyi Oskari-verkosto, jossa nykyään kymmenkunta organisaatiota kehittää Oskaria omissa projekteissaan eteenpäin.
Paikkatietoikkunan tärkein verkosto ovat aina olleet asiakkaat. Palvelua kehitetään koko ajan eteenpäin asiakaspalautteiden perusteella.
Yksi käyttäjien toiveesta syntynyt asia on mobiilinäkymä. Syksystä 2023 lähtien Paikkatietoikkunaa on ollut helpompi käyttää myös kännykän tai tabletin selaimen kautta, kun suurin osa toiminnoista toimii nyt myös pienellä näytöllä.
Vastaa Paikkatietoikkunan käyttäjäkyselyyn. Samalla voit vaikka nostaa maljan viisitoistavuotiaalle Paikkatietoikkunalle.
Seuraa meitä Facebookissa ja X:ssä
Lisätietoja
Asiantuntija Riikka Kivekäs, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Lisätietoja Maanmittauslaitoksen karttatuotannon uudistuksesta GeoForum Summitissa 7.–8.10.2024.
Asiantuntijamme ovat mukana Suomen suurimmassa paikkatietoalan tapahtumassa Espoon Dipolissa lokakuussa. Tapahtuma on maksuton. Lisätietoja karttatuotannon uudistuksesta saat esimerkiksi tietoiskuissamme tiistaina 8.10. sekä näyttelyosaston pisteellämme koko tapahtuman ajan.