Vuonna 2022 tehtiin 62 900 kiinteistökauppaa. Se on 16,8 prosenttia vähemmän kuin ennätysvuonna 2021. Kauppoihin käytetty rahamäärä laski 8,3 prosenttia 9,9 miljardiin euroon edellisen vuoden 10,8 miljardista eurosta. Asuntoihin ja lomakiinteistöihin käytetty rahamäärä laski, mutta sen sijaan maa- ja metsätalouden tilojen hankinnan rahamäärä piti pintansa pysyen edellisen vuoden tasolla.
− Vuosi 2022 oli hyvin tapahtumarikas ja vuoden aikana nähtiin monenlaisia käänteitä kiinteistömarkkinoilla. Hyvän alkuvuoden jälkeen kaupankäynti kääntyi kesän jälkeen laskuun ja kauppojen määrä tippui 21 prosenttia viimeisellä vuosineljänneksellä, kertoo kiinteistöjen kauppahintarekisteristä vastaava rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta.
Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot päivitetään verkkopalveluun kuukausittain Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, joka muodostuu kaupanvahvistajien ilmoituksien perusteella.
Omakotitalojen kauppamäärät laskivat eniten loppuvuonna, mutta hintataso säilyi
− Omakotitalokauppa kävi vilkkaana korona-aikana. Kauppamäärät laskivat koko vuoden 2022, mutta erityisesti loppuvuoden viimeisen neljänneksen pudotus oli rajuin, 41 prosenttia omakotitaloissa asemakaava-alueilla. Hintataso putosi kuitenkin ainoastaan 3,4 prosenttia. Haja-asutusalueilla kauppamäärät laskivat maltillisemmin, 20 prosenttia, mutta hintataso tippui 8,3 prosenttia. Alueellisia ja kuntakohtaisia eroja kauppamäärien muutoksissa on merkittävän paljon. Hintataso pysyi kuitenkin kauppamäärien laskusta huolimatta suhteellisen vakaana, Saari sanoo.
Suomen kalleimmat omakotitalokaupat löytyivät vuonna 2022 Kauniaisista. Siellä tehtiin vain neljä edustavaa omakotitalokauppaa mediaanihinnan ollessa 1 135 000 euroa. Espoossa tehtiin kauppoja lukumääräisesti 36,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja vuoden 2022 omakotitalokauppojen mediaanihinta oli 580 000 euroa. Mediaanihinta laski vain 1,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Helsingissä omakotitalo maksoi viime vuonna keskimäärin 495 000 € (-2,9 %), Vantaalla 374 000 € (-4,1 %), Tampereella 315 000 € (-2,6 %), Turussa 240 000 € (-4,0 %), Jyväskylässä 211 000 € (-6,2 %), Kuopiossa 182 000 € (-9,0 %), Oulussa 230 000 € (+15,6 %) ja Rovaniemellä 165 000 € (-2,9 %).
Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain omalla tontilla olevat kiinteistöt eikä siten kiinteistö- tai asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.
Lomakiinteistöjen kauppa hiljeni vuonna 2022
Lomakiinteistöjen kauppa kävi vilkkaana vuosina 2020 ja 2021, mutta hiljeni viime vuonna. Rakennettujen ja rakentamattomien lomakiinteistöjen kauppojen määrä laski 28 prosenttia, ollen yhteensä 6 227 kauppaa koko Suomen alueella. Rakentamattomien lomakiinteistöjen kauppamäärä laski 32 prosenttia, 1 413 kauppaan.
− Yleis- ja asemakaava-alueiden rantaan rajoittuvien vapaa-ajanasuntojen keskihinta pysyi vakaana (95 000 euroa) ollen sama kuin vuonna 2021. Lomakiinteistöjen kaupassa oli merkittäviä eroja alueellisesti sekä kauppamäärien että hintojen osalta, Saari kertoo.
Peltokauppa hiljeni vähemmän kuin muiden kiinteistölajien
Viime vuoden aikana tehtiin yli 2 hehtaarin pelkästään peltoa sisältäviä kauppoja kaikkiaan noin 680 kappaletta. Se on 8,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Eniten kauppoja tehtiin viime vuosien tapaan Etelä-Pohjanmaalla, yhteensä 125. Sielläkin määrissä laskua yli 7 prosenttia.
Koko maan peltokauppojen mediaanihinta oli 8 700 euroa hehtaarilta. Keskihinta nousi 2,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Manner-Suomessa pelto oli kalleinta Varsinais-Suomessa, mediaanihinnan ollessa 12 000 €/ha. Ahvenanmaalla peltomaa oli vielä kalliimpaa, 15 900 €/ha. Tosin lukuarvo perustuu vain kolmeen pelkästään peltoa sisältävään kauppaan. Halvimmalla peltoa pystyi hankkimaan Lapista, noin 2 000 €/ha.
Metsätilakauppojen määrässä laskua, mutta hinnat jatkoivat nousua
Viime vuonna tehtiin koko maassa noin 4 520 edustavaa pelkästään metsää sisältävää yli 2 hehtaarin tilakauppaa. Se on 13 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kauppojen määrissä tiputtiin vuoden 2019 tasolle. Eniten metsäkauppoja solmittiin viime vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, yhteensä 640. Siellä kauppojen määrissä tapahtui 16 prosentin lasku suhteessa edelliseen vuoteen.
Kun tarkastellaan Manner-Suomen kauppamäärien kehitystä maakunnittain suhteessa edelliseen vuoteen, lisääntyivät määrät vain Keski-Suomessa (+17 %) ja Pohjois-Karjalassa (+ 2 %). Voimakkain lukumäärien väheneminen nähtiin Keski-Pohjanmaalla, 29 prosenttia.
− Kauppojen mediaanihinta oli noin 3 600 euroa hehtaarilta. Keskihinta nousi peräti 14 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Osa keskihinnan noususta selittyy Suomen eteläosan korkeammilla hinnoilla, sillä etelän osuus koko maan kauppamäärästä nousi edellisvuoden 35 prosentista 42 prosenttiin. Noin puolet hinnan noususta johtunee kauppojen alueellisen jakauman vaihtelusta, arvelee metsien kauppatilastoihin perehtynyt johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
Kalleinta metsä oli Uudellamaalla, jossa mediaanihinta oli 6 500 euroa hehtaarilta. Varsinais-Suomessa päästiin myös 6 000 euron keskimääräiseen hehtaarihintaan. Metsää sai halvimmalla Lapista, keskimäärin 1 300 euroa hehtaarilta. Eniten keskihinta nousi euromääräisesti Uudellamaalla, noin 1 600 euroa hehtaarilta. Nousua oli 33 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Tekstissä mainitut hinnat ovat mediaanihintoja.
Lisätietoja
Tutki tilastoa verkossa. Kauppahintojen tilastoja voi tutkia taulukkoina kaupan ajankohdan, sijainnin ja kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.
Kiinteistökauppojen tilastotiedoista
Rekisteripäällikkö Saara Saari, 050 304 8391, saara.saari@maanmittauslaitos.fi
Johtava asiantuntija Esa Ärölä, 040 180 1301, esa.arola@maanmittauslaitos.fi
Kyselyt yksittäisistä kiinteistökaupoista
Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu, 029 530 1110 (ma-pe 9–16.15)