Kevät on Suomessa ollut tyypillisesti tulvien aikaa, kun talven runsaat lumet sulavat nopeaa tahtia tai kevätsateet osuvat ajalle, jolloin maa on vielä roudassa. Tavallisesti tulvia syntyy erityisesti Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Nyt muuttuva ilmasto on alkanut vaikuttaa tulviin ja niiden ajankohtaan. Viime talvi oli juuri Pohjois-Suomessa ja Lapissa poikkeuksellisen vaihteleva.
– Lauhojen ja vähälumisten talvien takia kevättulvat ovat aikaistuneet ja pienentyneet. Sen sijaan tulviminen muina vuodenaikoina, kuten talvella, on lisääntynyt voimistuneiden sateiden myötä, kertoo tutkija Linnea Blåfield Turun yliopistosta.
Blåfield on tutkinut pitkän ajan muutoksia pohjoisen Oulanka- ja Pulmankijoilla, ja havainnut erityisen selkeitä muutoksia Oulankajoella.
– Oulangalla vuoden keskilämpötila on 50 vuodessa noussut yli kolme astetta, joulukuussa peräti 7 astetta. Tämä vaikuttaa paitsi tulvien ajankohtaan myös ravinteiden ja saasteiden kulkeutumiseen veden mukana, hän kertoo.
Digitaalinen mallintaminen auttaa ennakoimaan tulvien vaikutuksia
Muuttuva ilmasto vaikuttaa jokiympäristöihin. Tutkijat keräävät Suomen joista tarkkaa tietoa, jonka avulla sään ääri-ilmiöiden vaikutukset opitaan tuntemaan paremmin. Mittauksissa laaditaan jokiuoman ja valuma-alueen kattava korkeusmalli, joka auttaa havaitsemaan eroosiota ja muutoksia esimerkiksi tulvan jälkeen. Lisäksi mitataan muun muassa sedimenttien kulkeutumista, veden virtausnopeutta ja -suuntaa sekä jokiuoman muutoksia.
Uudenlaisen tutkimustiedon avulla joista rakennetaan digitaalinen malli, niin sanottu digitaalinen kaksonen, jolla mallinnetaan vesistöihin vaikuttavia tekijöitä ja käynnissä olevia muutoksia. Tutkimustiedon avulla pystytään ennakoimaan jokien käyttäytymistä ääritilanteissa, kuten silloin, jos vettä sataa äkkiä paljon.
– Tarkka kolmiulotteinen malli jokiuomasta ja sen muutoksista auttaa ymmärtämään, miten tulvat sekä muuttuva lumi- ja jäätilanne muokkaavat vesiympäristöjä, ja millaisia riskejä tästä voi aiheutua rakentamattomalle ja rakennetulle ympäristölle, sanoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.
Mittauksia on tehty liikuteltavalla tutkimuslaitteistolla Vantaanjoella, Oulankajoella sekä Tenojoella ja sen sivujoella Pulmankijoella. Mukana tutkimuksessa ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto.
Lisätietoja
- Tutkimusprofessori Harri Kaartinen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, +35829 531 4756, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
- Väitöskirjatutkija Linnea Blåfield, Turun yliopisto, +35850 540 0912, linnea.m.blafield@utu.fi
Tutkimusta on tehty osana Suomen Akatemian rahoittamaa Digitaaliset Vedet (DIWA) -lippulaivaa, Suomen Akatemian ja NextGenerationEU RRF-ohjelman rahoittamaa Freshwater Competence Centrea, sekä Green-Digi-Basin ja Hydro-RI-Platform -projekteja.