Maanmittauslaitos käyttää tutkimukseen 10 miljoonaa euroa vuosittain. Se on kannattanut, sillä sen ansiosta Suomessa saadaan tarkkaa tietoa muun muassa maan kansallisvarallisuudesta, kuten metsistä, joista, teistä ja sähkölinjoista. Tutkijat ovat kehittäneet laserkeilaukseen perustuvaa mittaamista Suomessa niin tehokkaaksi, että metsäteollisuuden on arvioitu säästävän uuteen tekniikkaan perustuvalla metsäinventoinnilla kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Tarkempi mittaustieto tuottaa myös tärkeää tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Maanmittauslaitoksen pitkäjänteinen panostus tutkimukseen on mahdollistanut uudenlaisten menetelmien ja mittauslaitteiden kehittämisen, minkä ansiosta olemme saavuttaneet nykyisen mittaustarkkuuden ja toiminnan tehokkuuden. Maanmittauslaitos panostaa jatkossakin tutkimukseen ja ottaa ilolla vastaan hallitusohjelmakirjauksen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kasvusta. Suomen hallitus on sitoutunut nostamaan tutkimus- ja innovaatiorahoitusta pitkän aikavälin kasvun ja uudistumiskyvyn vahvistamiseksi 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suunta on hyvä, ja siitä hyötyvät niin tiedeyhteisö, Suomen valtio kuin elinkeinoelämäkin.
Hallitusohjelman kirjauksen toteutuminen edellyttää laajaa yhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Tutkimuslaitosten rooli korostuu varsinkin soveltavassa tutkimuksessa, joista Maamittauslaitoksessa on syntynyt hyviä käytännön sovelluksia. Tutkimuksen tuloksena syntyvien uusien innovaatioiden jalostamista palveluksi tai myytäväksi tuotteeksi tarvitaan yhteistyötä ja panostuksia elinkeinoelämän kanssa.
Paikkatietoalan tutkimus on Suomessa huippuluokkaa
Investoiminen tutkimukseen on tuottanut Maanmittauslaitoksessa erinomaisia tuloksia. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI sijoittui Suomen Akatemian vertailussa suomalaisten tutkimuslaitosten ykköseksi tieteellisessä vaikuttavuudessa jo neljättä kertaa peräkkäin. Paikkatietokeskuksen tutkimus arvioitiin tasoltaan erinomaiseksi vuonna 2022 tehdyssä kansainvälisessä arvioinnissa.
Huipputason tiede auttaa kehittämään innovaatioita. Näistä hyvänä esimerkkinä toimii liikkuva laserkeilaus, jossa Paikkatietokeskuksen tutkijoiden kehittämä laserkeilausreppu on tuottanut kaupallisia sovelluksia ja on käytössä ympäri maailmaa. Muun muassa NASA on kiinnostunut hyödyntämään innovaatiota kuunpinnan kartoittamisessa.
Tutkimuksessa menestymiselle on tärkeää jatkossakin yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti. Tätä tavoitetta tukee myös hallitusohjelma, jossa Suomen edellytetään kaksinkertaistamaan EU-rahoituksen Tässä onnistuminen edellyttää, että muun muassa tutkimuslaitosten perusrahoitus ei vähene ja tarvittavaa kansallista vastinrahoitusta on riittävästi EU-hankerahoitusta haettaessa.
EU:n kehittämisrahoituksella mahdollistamme uusia investointeja nyt ja tulevaisuudessa – tutkimukseen investoitu EU-raha mahdollistaa uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Suomeen.
Pasi Patrikainen
Kirjoittaja on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja.
Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.