Taloudellisesti vuosi 2024 oli odotettua parempi. Pystyimme sopeuttamaan menoja ja samalla tulot kehittyivät ennakoitua paremmin. Tuottavuuden kohentuminen ja sen seurauksena parantunut kustannusvastaavuus tukivat positiivista talouskehitystä.
Rekisteritietojemme käyttö kasvoi
Kiinteistötietojen kysyntä kääntyi muutaman vaisumman vuoden jälkeen uudelleen kasvuun. Kiinteistötietojen käyttö kasvoi 7,4 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Myös asunto-osakkeiden tietoja ja maastotietoja sisältävien rekistereidemme käyttö kasvoi. Huoneistotietojärjestelmän sisältö on laajenemassa nopeasti ja sen tietoja hyödynnettiin jopa 188 prosenttia enemmän kuin 2023 ja maastotietoja sisältävän rekisterin 32 prosenttia. Perusrekistereidemme käytön kasvu ylitti kaikki odotuksemme.
Mistä luvut sitten kertovat? Ainakin siitä, että Maanmittauslaitoksen tuottamalle ja ylläpitämälle rekisteritiedolle on yhteiskunnassa kysyntää. Ylläpitämämme rekisterit ovat ainutlaatuisia ja käyttäjäkuntamme toiminnan kannalta välttämättömiä.
Olemme erittäin tyytyväisiä, että pystyimme rekisteriemme kautta palvelemaan asiakkaitamme ja kumppaneitamme ilman katkoksia. Rekisterimme olivat käytettävissä lähes sataprosenttisesti, mikä ei ole itsestäänselvyys tällaisena epävarmuuden aikana. Ajantasaiset, luotettavat, ja jatkuvasti hyödynnettävät rekisterimme varmistavat laajalle asiakaskunnalle heidän toiminnassaan tarvitsemat tiedot esimerkiksi lainoituksen tai kiinteistö- ja huoneistovaihdannan tarpeisiin.
Paikkatietojen ja paikantamisen merkitys korostui
Tarkan paikantamisen ja paikkatietojen ylläpidon ja tutkimuksen eteen teimme myös paljon töitä.
Satelliittipaikannus- eli GNSS-häirintä on ilmiö, johon maailmanpoliittisen tilanteen muutos on meidän arjessamme eniten vaikuttanut. GNSS-häirintä haittasi etenkin itäisessä Suomessa ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistojen tuotantoa. Laserkeilasimme noin 60 000 neliökilometriä, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2023.
Maanmittauslaitoksen tuottamat ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ovat kriittisen tärkeitä useille yhteiskunnan toiminnoille. Aineistoja käyttävät eri julkisen alan toimijat kuten esimerkiksi Metsäkeskus, Väylävirasto ja kaupungit. GNSS-häirinnän vaikutukset olivat myös havaittavissa monessa muussa yhteiskunnan toiminnassa kuten lentoliikenteessä ja merenkulussa.
GNSS-häirinnän voimistuminen on näkynyt selvästi myös tutkimustoiminnassamme. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa tutkimusta tehtiin mm. GNSS-häirinnän vaikutuksien tunnistamiseksi sekä sen haittavaikutusten minimoimiseksi. Muina tutkimuksemme kohteina ovat esimerkiksi kestävä maatalous, autonominen ympäristön havainnointi, vesien digitaalinen kaksonen, paikkatietojen hyödynnettävyys.
Paikkatietokeskuksemme tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus arvioitiin ensimmäiselle sijalle. Tutkimuksessa pystyimme lisätä ulkopuolista rahoitusta edellisvuodesta. Käytimme tutkimukseen vuonna 2024 yhteensä vajaat 11 miljoonaa euroa.
Maailmanlaajuinen paikannus vaatii ainutkertaista infrastruktuuria. Tätä edustaa Metsähovin geodeettinen tutkimusasema Kirkkonummella. Metsähovin asemalla poikkeuksellisen laadukasta tutkimusinfrastruktuuria on kehitetty systemaattisesti jo pitkään ja jatkossa se tarjoaa havaintoja myös tuotannollisiin tarpeisiin. Metsähovi kuuluu perusasemana kansainvälisten asemien verkostoon, joka mahdollistaa tarkan paikannuksen satelliittien avulla. Paikannus tarjoaa toimintaedellytykset yhteiskunnan kriittisille toiminnoille, kuten liikenteelle, merenkululle ja ilmailulle.
Metsähovin tutkimusaseman kehittäminen jatkuu edelleen. Maanmittauslaitoksen uutena tehtävänä on kerätä tietoa avaruusromusta, joka on merkittävä riskitekijä satelliiteille. Tehtävä on osa uutta avaruustilannekeskusta.
Uudistuva Maanmittauslaitos
Vuosi 2024 oli Maanmittauslaitokselle uudistumisen vuosi. Vuoden alussa vahvistimme uuden strategian ja vision ja lähdimme määrätietoisesti viemään niitä käytäntöön. Strategiaa ja visiota valmisteltiin yhdessä isolla joukolla maanmittauslaitoslaisia ja muutokset alkavat pikkuhiljaa näkyä arjessa.
Yksi uudistumisen vauhdittaja oli kiristynyt talous. Taantuma vähensi kiinteistöihin ja niiden omistuksenvaihdoksiin liittyvien palvelujen kysyntää, ja samaan aikaan hallitus kohdisti virastojen budjetteihin leikkauksia. Maanmittaustoimitusten (erityisesti lohkomiset, yksityistietoimitukset, rajankäynnit) määrät laskivat edelleen. Vuoteen 2023 verrattuna laskua oli n. 10 % ja vuoteen 2021 verrattuna noin 15 %.
Kiinteistöjen omistusten rekisteröintejä eli lainhuutoja tehtiin koko Suomessa vuonna 2024 yhteensä noin 88 000 kappaletta, mikä oli 8,5 % vähemmän kuin vuonna 2023. Kiinteistöjen kiinnityksiä rekisteröitiin noin 186 000 kappaletta, mikä oli noin 8 % enemmän kuin vuonna 2023.
Teimme Maanmittauslaitoksessa useita toimenpiteitä, joilla pyrimme tehostamaan tuottavuuttamme. Osana talouden tasapainottamista selvitimme mm. palvelupisteverkon tulevaisuuden laajuutta. Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti selvityksen pohjalta asetuksen, jonka mukaan Maanmittauslaitoksella on jatkossa 26 palvelupistettä, koko Suomen kattavasti. Pohjoisin palvelupisteemme on Ivalossa ja eteläisin Maarianhaminassa.
Huoneistojen omistusten rekisteröinti vaati toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Siirsimme henkilöstöä omistuksen rekisteröinnin tehtäviin palvelujen sujuvoittamiseksi. Toimintatapojen muuttaminen ja uudistaminen osoittivat henkilöstömme muutoskyvykkyyden.
Asiakkaiden yhteydenotot kasvoivat eri kanavissa. Vuoden aikana meihin otettiin yhteyttä noin 400 000 kertaa, joista puheluja oli noin 116 000, ja käyntejä paikan päällä asiakaspalvelupisteellä noin 100 000. Asiakaspalvelun sujuvoittamiseksi pilotoimme ajanvarausjärjestelmää asiakaspalvelussa ja kehitimme sähköisiä palveluja mm. osakehuoneistojen rekisteröintiin.
Henkilöstön hyvinvoinnista olemme pyrkineet pitämään huolta jo pitkään. Iloksemme Insinööriliitto palkitsi Maanmittauslaitoksen vuoden 2024 parhaana insinöörityönantajana, mikä oli upea uutinen.
Miltä näyttää 2025?
Tänä vuonna jatkamme aloittamiamme uudistustöitä muun muassa asiakkaidemme tarvitsemien palveluiden kehittämisessä. On kuitenkin selvää, että turvallisuus ja talous ovat ilmiöitä, jotka meitä haastavat tänäkin vuonna. Valtion talouden tila edellyttää myös toimintojemme uudistamista ja sopeuttamista käytettävissä oleviin rahoituskehyksiin.
Näemme kuitenkin, että meillä on yhteiskunnallisesti tärkeä tehtävä ja haluamme tehdä sen mahdollisimman hyvin. Peruspaikkatiedot, paikantaminen ja Maanmittauslaitoksen ylläpitämät rekisteritiedot sekä Metsähovin tutkimusaseman kaltainen infrarakenne ovat tärkeitä myös tänä vuonna ja tulevina vuosina.
Vastuullamme on perustietovarantoja ja niihin pohjautuvaa palvelutoimintaa, joiden turvaaminen edellyttää jatkuvaa yhteiskunnan panostusta. Uskomme vahvasti, että kehittämällä rekistereitämme ja Metsähovin tutkimusasemaa voimme jatkossakin taata yhteiskunnalle kriittiset maanomistuksen ja asunto-osakkeiden omistustiedot sekä paikantamisen palvelut myös mahdollisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Haastavina aikoina tämä vaatii yhteistyötä, priorisointia ja valintoja.
Lupaamme, että tänäkin vuonna teemme töitä niin kuin visiomme meitä ohjaa: ”Tunnemme Maan – turvaamme tulevaisuutta”.
Pasi Patrikainen
Kirjoittaja on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja.