Reilut kolme vuotta sitten hahmottelin digitalisaatioprojektin vaatimuksia ja kehittämisen askeleita. Vuonna 2022 hahmotelmat olivat jo edistyneet konkreettisiksi suunnitelmiksi. Nyt olemme käyneet kehittämiskaaren kaikki vaiheet läpi ja päässeet tuotantoon.

Asiakas mukana kehittämistyössä koko ajan

Huoneistorekisteröinnin sähköistäminen on ollut vaiherikas matka, esiselvitys- ja suunnitteluvaiheen jälkeen on tehty määrittely- ja koodaustyötä sekä pilotointia, ja nyt viimeisimpänä käyttöönotto ja tuotantoonmeno. Tärkeintä meille on ollut, että asiakkaat ovat olleet koko matkan ajan mukana kehittämistyössä.

Huoneistorekisteröinnin sähköistäminen lähti liikkeelle yhteisestä tarpeesta saada aikaan ”viiveetön omistuksien rekisteröinti”. Kokoonnuimme asuntokaupan toimijoiden kanssa asian ääreen, ja palvelupolkukuvausten avulla opimme ymmärtämään asuntokaupan kokonaisuutta ja eri toimijoiden roolia eri vaiheissa. Loimme yhdessä toiminnalliset vaatimukset siitä, millainen sujuvan rekisteröinnin tulisi olla ja mitä edellytyksiä sen tulisi täyttää. Oli prosessi sitten digitaalinen tai manuaalinen, tärkeää on saumaton tiedonkulku asian etenemisestä eri toimijoiden välillä.

Digitalisointi vähentää asiakkaan asiointitarvetta

Maanmittauslaitoksen rooli on huoneistopuolella selkeä; toimimme rekisteröivänä viranomaisena. Mitä tulee rajapintatoteutukseen, luomme edellytykset toimiville rajapinnoille ja muut toimijat rakentavat palvelunsa yhteensopiviksi asiakkaalle. Näin kokonaisuus pysyy selkeänä ja asuntokauppa hoituu kuten tähänkin saakka, höystettynä digitaalisilla rekisteröinneillä Maanmittauslaitokselle.

Tavoitteena koko huoneistorekisteröinnin digitalisoinnilla on ollut päästä sujuvaan ja viiveettömään rekisteröintiin. Pankki toimittaa asiamiehenä hakemuksia omistuksen ja panttauksen rekisteröitiin, kuten tälläkin hetkellä, mutta jatkossa toimitustapa on digitaalinen. Digitaalisella prosessilla saamme yhdistettyä asuntokauppatapahtumat sujuvasti rekisteröinteihin, ja tietopalvelutkin ovat ajan tasalla. Huoneiston ostajalle merkityksellistä on uuden asunnon osto, ei asiointi viranomaisen kanssa. Digitalisoinnilla pyritäänkin ennen kaikkea vähentämään asiakkaan asiointitarvetta.

Ensimmäiset digitaaliset hakemukset ovat tulleet

Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa ensimmäinen palvelukokonaisuus on julkaistu pankkeja varten ja ensimmäiset digitaaliset hakemukset ovat saapuneet pankkien toimittamana huoneistotietojärjestelmään. Digitaalisesti saapuvien hakemusten ennustetaan vaikuttavan hakemusten käsittelyaikoihin merkittävästi. Tämä toivottavasti näkyy jo kevään 2025 aikana myös keskimääräisten käsittelyaikojen tilastoissa.

Hakemustyyppejä kehitetään vaiheittain, ja tässä olennaista on hakemuksen osana sähköisesti saapuva suostumus, joka huoneistopuolella on rekisteröinnin peruste. Vielä toistaiseksi ratkaisun rekisteröinnistä tekee ihminen, mutta edistämmekin jo automaattiratkaisujakin. Tavoitteena on ratkaista huoneistorekisteröintejä automaattisesti jo ihan lähitulevaisuudessa, ja sitten voidaankin sitten puhua aidosti viiveettömästä rekisteröinnistä!

Tämän kehittämiskokonaisuuden alusta saakka sidosryhmien ja Maanmittauslaitoksen vahva tahtotila on ollut saada palveluketju asuntokaupasta rekisteröinteihin mahdollisimman sujuvaksi. Onkin ollut ilo olla viemässä digitaalista huoneistorekisteröintiä osaksi kaupankäyntiä.  

Pauliina Heikkilä

Kirjoittaja on Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmän kehittämisen Johtava asiantuntija.

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.