– Sydänkivet ovat suojeltuja kohteita, ja niistä tulee pitää hyvää huolta. Rajamerkkien kunnon tarkastaminen ja korjaustyöt ovat olennainen osa yhteistyötä. Sydänkiven asettaminen yhdessä Norjan viranomaisten kanssa kruunasi hyvin sujuneen yhteisen rajankäyntityön, summaa Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Pasi Patrikainen. Patrikainen asetti sydänkiven paikalleen yhdessä Norjan karttaviranomaisen, Kartverketin pääjohtajan Johnny Wellen kanssa.
Maastotyöt päättyvät syyskuun alussa
Kesän maastotöihin kuului rajapyykkien huoltoa ja dokumentointia. Lisäksi Kilpisjärvellä kulkevan E8-tien varrella olevaa rajapyykkiä 295B siirrettiin turvallisuussyistä noin viisi metriä rajalinjaa pitkin kauemmaksi tiestä. Rajapyykki oli lähellä tietä ja altis eroosiolle, mikä olisi voinut aiheuttaa kivien putoamisen tielle ja siten vaarantaa ajoturvallisuuden. Kumpare aiheutti myös näköesteen rajapyykin vieressä sijaitsevalle parkkipaikalle.
Tenojoen jokirajan maastotyöt saatiin tänä kesänä valmiiksi. Viime kesänä alkaneessa kartoitustyössä raja kartoitettiin syväväyläperiaatteen mukaan eli rajalinja määritettiin joen syvimpään kohtaan.
Syyskuun alkuun mennessä kaikki rajapyykit on tarkistettu, huollettu ja dokumentoitu, jonka jälkeen viimeistellään rajankäyntiin liittyvät dokumentit.
– Maastotyöt sujuivat näiden työvuosien aikana hyvin ja suunnitelman mukaisesti. Rajankäynti saatetaan valmiiksi ensi vuonna, kertoo kartastopäällikkö Jyrki Lämsä Maanmittauslaitokselta.
Yhteistyöhön on tyytyväinen myös kenraalimajuri Matti Sarasmaa Rajavartiolaitokselta:
– Kansainvälinen yhteistyö Norjan ja Suomen viranomaisten kanssa on toiminut erinomaisesti ja olemme saaneet hoidettua rajankäyntiin liittyvät työt asianmukaisesti. Rajapyykit on maalattu ja huollettu kuntoon, ja ne erottuvat nyt maastosta hyvin. Suomen ja Norjan välinen raja-aukko on myös raivattu siistiksi. Toki jatkossa teemme huoltotöitä myös rajankäyntien välillä, Sarasmaa kertoo.
Mistä rajankäynnissä on kysymys?
25 vuoden välein tehtävä rajankäynti on oleellinen osa hyvää rajanaapuruutta. Siinä raja-alue ja rajapyykkien kunto tarkistetaan. Valtakunnanrajaa maarajoilla ei siirretä suuntaan tai toiseen. Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta tekevät työn ulkoministeriöiden johdolla, ja tulokset dokumentoidaan ulkoministeriöiden yhteiseen käyttöön.
Maanmittauslaitos osallistuu rajankäyntiin operatiivisessa roolissa. Käytännössä henkilöstöä on mukana mittauksissa ja muissa maastotöissä, dokumentoinnissa ja viestinnässä. Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluvat huoltotyöt eli esimerkiksi romahtaneiden tai maalausta vaativien rajapyykkien kunnostaminen sekä kuljetusten järjestäminen raja-alueelle.
Lisätietoja
Kartastopäällikkö Jyrki Lämsä, p. 040 524 2508, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi (yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostilla tai tekstiviestillä maastotöiden vuoksi)