Maanmittauslaitoksessa maanhallinnan nykytilan kartoitusta tehdään Maanhallintakokonaisuuden uudistamisen valmisteluohjelmassa. Maanhallinnan kokonaisuus käsittää kiinteistöjen omistukseen ja käyttöön liittyvät tiedot, rakenteet ja menettelytavat. Olemme havainneet, että olisi tarve uudistaa lainsäädäntöä, joka ohjaa maanhallintaan liittyviä prosesseja. Valmisteluohjelman yhtenä tavoitteena on selvittää asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita palveluiden kehittämiseksi tulevaisuudessa. Nykytilan kartoituksessa olemme tällä hetkellä loppusuoralla.

Olemme kartoittaneet laajasti eri käyttäjäryhmien näkemyksiä nykytilasta ja viimeisimpänä kysyimme tätä suurimmalta ryhmältä, maanhallinnan tietojen hyödyntäjiltä. Tämä hyvin moninainen ryhmä koostuu niin yrityksistä ja julkishallinnon toimijoista kuin yksityisistä henkilöistä, jotka käyttävät maanhallinnan tietoja.

Kysyimme tiedonhyödyntäjien näkökulmia loppuvuodesta 2023. Saimme yhteensä 226 vastausta ja näiden avulla olemme saaneet kuvattua maanhallinnan kokonaisuuteen liittyvää tiedonhyödyntämistä nykyään, erityisesti niiden tietojen osalta, joita Maanmittauslaitos tarjoaa. Vastauksista ilmeni myös, kuinka maanhallinnan tiedot liittyvät laajasti julkishallinnon tehtäviin.

Mitä maanhallinnan tietoa käytetään eniten?

Yleisimmin käytettyjä maanhallinnan tietoja ovat kiinteistöjen omistusta sekä kiinteistöjen ominaisuuksia koskevat tiedot mm. tieoikeudet ja kiinteistörajat. 

Tiedonhyödyntäjät käyttävät eniten Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietopalvelua, Karttapaikkaa ja asiointipalvelua erilaisten tietojen katseluun ja tuotteiden ostamiseen. Maanhallinnan tietoja hyödynnetään myös laajasti rajapintojen kautta, jolloin tietoa siirtyy suoraan tiedonhyödyntäjien tai jälleenmyyjien järjestelmiin. Yksityishenkilöt voivat käyttää Karttapaikkaa tietojen katseluun ja asiointipalvelusta voi nähdä omista kiinteistöistä kiinteistötietoja ja ostaa otteita. Yksityishenkilöinä vastanneet käyttävät maanhallinnan tietoja esimerkiksi tieisännöintiin ja metsästysseurojen tehtäviin.

Kaikki kunnat hyödyntävät tietoja

Kunnat sekä tuottavat että hyödyntävät maanhallintaan liittyviä tietoja. Kunnat hyödyntävät laajasti maanhallinnan tietoja kaikessa toiminnassaan, erityisen tärkeitä tiedot ovat kaupunkisuunnittelussa ja maankäytössä. Tietojen saanti on kriittistä, jotta mm. rakentaminen on mahdollista. Maanhallinnan tietoja tarvitaan rakennushankkeissa hankkeen alusta lähtien. Kauppahintatietoja tarvitaan maanhankintojen taustalla tarvittaviin hinta-arvioihin. Kiinteistöjen omistus-, kiinnitys-, raja- ja muita perustietoja tarvitaan niin kauppoja valmisteltaessa kuin kauppojen jälkeen mm. kaavoituksessa ja kiinteistönmuodostuksessa sekä edelleen rakennuslupien lähtötietona. Kunnat myöntävät avustuksia tiekunnille ja tarvitsevat tietoja avustuskriteerien tarkastamiseen.

Viranomaiset käyttävät tietoja laajasti eri tarkoituksiin

Julkishallinnon toimijat hyödyntävät maanhallinnan tietoja ja osa myös tuottaa niitä. Tietoja tarvitaan kuntien tapaan mm. maankäytön suunnitteluun, maaomaisuuden hallintaan, erilaisten lupapäätösten tueksi, rakentamiseen sekä avustusten antamiseen. Verohallinto käyttää kiinteistötietoja omistuksen ja verotusarvon määrittämiseen. Oikeuslaitoksen tehtävissä käytetään laajasti maanhallinnan tietoja mm. ulosotossa, oikeusavussa ja ratkaisujen valmistelussa.

Myös yritykset tarvitsevat tietoja

Maanhallinnan tietoja tarvitsevat jokapäiväiseen toimintaansa myös kiinteistönvälittäjät, pankit, metsäyhtiöt sekä maanhallintaan liittyvät suunnittelutoimistot. Kiinteistönvälittäjät tarvitsevat laajasti kaikkia maanhallinnan tietoja. Pankit ja luottolaitokset hakevat esimerkiksi kiinteistöjen omistus-, kiinnitys- ja kauppahintatietoja mm. vakuusarvioinnissa ja lainojen myöntämisessä.

Miten työ jatkuu?

Maanhallintakokonaisuuden uudistamisen valmistelu jatkuu syksylle 2025 saakka. Nykytilan kuvauksen ensimmäinen versio valmistuu tänä keväänä ja sen jälkeen käynnistämme muutostarpeiden täsmentämisen.

Kokonaisuuden ymmärtäminen ja keskeisten sidosryhmien huomioon ottaminen eivät ole vain lyhyen aikavälin tavoitteita. Ne ovat askelia kohti kestävää tulevaisuutta, jossa voimme tehokkaasti hallita maanhallinnan tietoja ilman, että vaarannamme tietojen laatua tai hyödynnettävyyttä.

Maanhallinnan uudistaminen haastaa meidät kaikki, mutta kokonaisuuden näkyväksi tekeminen ja tiedonhyödyntäjien äänten kuuluviin saaminen ovat avaintekijöitä menestyksekkään ja kestävän muutoksen saavuttamiseksi. Yhteistyö ja avoin vuorovaikutus varmistaa, että saamme suuretkin muutokset vietyä eteenpäin vahvalla ja kestävällä tavalla.

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille, hyödynnämme näkemyksiänne jatkotyössä.

Kaisa Lehtikangas ja Hanna-Mari Virsunen 
Kirjoittajat ovat Maanmittauslaitoksella arkkitehtuuriprojektin jäseniä.

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.