Kirjoitin viime vuoden marraskuussa blogin, jossa hahmottelin huoneistojen rekisteröintiprosessin digitalisointia. Kehittämisen askeleet ovat tuolloisesta hahmottelusta edistyneet konkreettisiksi suunnitelmiksi, ja pian myös asiakkaille näkyväksi toteutukseksi.
Lähitulevaisuudessa myyjän suostumus voidaan toimittaa sähköisesti, jolloin mahdollisuudet aitoon digitaaliseen huoneistokauppa- sekä hakemusprosessiin ovat olemassa. Tavoitetilassa kaupan ja panttauksen valmistelut ja toimenpiteet tehdään huoneistokauppaan liittyvissä palveluissa, jossa myös myyjä ja ostaja antavat tarvittavat valtuutukset ja suostumukset kaupan vaiheisiin ja rekisteröinteihin. Kun kauppa on tehty ja pankki on asiamiehenä valmis hakemaan uudelle ostajalle omistuksen ja panttauksen rekisteröintiä, lähettää pankki sähköisiä suostumuksia sisältävät hakemukset rajapinnan kautta Maanmittauslaitokselle.
Koska Maanmittauslaitos viranomaisena vastaa rekisterin ylläpidosta ja oikeellisuudesta valtion ankaralla vahingonkorvausvastuulla, liittyy sähköisen suostumuksen antamiseen ja toimittamiseen tiettyjä edellytyksiä ja vaatimuksia. Sähköisen suostumuksen olemassaolo on osoitettava luotettavalla tavalla sekä tahdon ilmaisun on oltava riittävän varma ja todistusvoimainen. Nämä vaatimukset määrittelee Maanmittauslaitos.
Kun suostumuksia sisältävät hakemukset lähetetään Maanmittauslaitokselle datana eikä erillisinä pdf dokumentteina, voidaan niille tehdä automaattisia tarkistuksia sekä asiat saadaan automaattisesti vireille ja näkyviin huoneistotietojärjestelmään. Myös automaattinen käsittely ja päätöksenteko tulee tätä myötä mahdolliseksi. Automatiikan myötä myös huoneistotietojärjestelmästä saatava tietopalvelu on aina ajan tasalla, ja täten hyödyttää pankkeja myös vakuuksien hallintaan liittyvän ajantasaisuuden osalta.
Maanmittauslaitos pyrkii yhdessä huoneistokaupan osapuolten kanssa luomaan mahdollisimman yksinkertaisen ja automaattisen rekisteröintiprosessin, joka palvelee niin pankkeja, kiinteistönvälittäjiä kuin asunnon myyjiä ja ostajia.
Tavoitteena on saumaton palvelukokemus, jossa käsittely on viiveetöntä eikä asiakas ehdi edes kaivata erillisiä päätöksiä niiden jo muodostuessa automaattisesti. Jotta tavoitetilaan päästään ja hyödyt eri osapuolille konkretisoituvat, on tärkeää ottaa digitaaliset palvelut mahdollisimman kattavasti käyttöön. Tällöin myös niiden jatkokehittäminen on järkevää. Toki tätäkään kokonaisuutta ei rakenneta hetkessä, vaan vaiheittain jatkuvaa priorisointia tehden ja eri osapuolia kuunnellen.
Palvelukokonaisuuksien kehittämisen päämääränä on niiden soveltuminen muuttuviin tarpeisiin; tässä ensisijaisen tärkeää on luoda palvelut ja toiminnot yhdessä kumppaneiden ja verkostojen eri toimijoiden kanssa yhteiskehittämisen keinoin, jotta toteutus vastaa aitoa asiakastarvetta. Parhaimmillaan palvelu toimii asiakkaalle niin, ettei asiakkaalta edellytetä erillisiä hakemuksia vaan hyväksyntä toimenpiteelle riittää. Tästä myös huoneistotietojärjestelmän rekisteröintien edellytyksissä on kyse.
Sähköiset hakemukset ja suostumukset saadaan vaiheittain tuotantoon ja pankkien käyttöön ensi vuoden 2023 aikana ja sen jälkeen.
Pauliina Heikkilä
Kirjoittaja on Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija.