Suomessa on 1700-luvulta alkaen kannettu metsiin ja tonttien kulmille kiviä, betonia, metallia ja puupaaluja rajapyykeiksi. Tähän päivään mennessä rajapyykkejä on kertynyt noin 12 miljoonaa. Samalla kun rajapyykki on asetettu paikalleen, on se myös mitattu ja piirretty kartalle. Aikoinaan mittaukset tehtiin ketjua tai nauhaa perässä vetäen, ja kartta kattoi vain mitatun alueen, ei koko Suomea. Modernin, tarkkaan mittaukseen pystyvän mittalaitteen maanmittari sai työkalukseen vasta noin 20 vuotta sitten.
– Vaikka vanhojen mittausten tietoja on pyritty parantamaan monin eri keinoin, on Suomessa yhä noin kolme miljoonaa rajapyykkiä, joilla ei ole tarkkaa sijaintia. Näistä rajapyykeistä useat ovat sellaisia, joilla viimeisin mittaus on tehty yli sata vuotta sitten, sanoo palvelupäällikkö Panu Karhu Maanmittauslaitoksesta.
Rajapyykki määrää rajan paikan
– Jos rajapyykit ovat paikoillaan ja tiedät niiden sijainnit, ei huolta ole. Maastossa alkuperäisellä paikallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin kartassa oleva raja. Epätarkkoja rajapyykkejä mitataan tarkoiksi aina kun paikalle osuu maanmittaustoimitus, mutta nopeasti kaikkia rajoja ei tarkoiksi saada, Karhu sanoo.
Jos huomaat rajoissasi kartalla karkean virheen, voit antaa palautetta helposti Karttapaikan palautetyökalun avulla. Työkalussa pystyt suoraan osoittamaan kartalta kohdan, jota palaute koskee.
Kännykästä apua rajoihin, mutta varauksella
Nykyaikainen kännykkä pystyy paikantamaan käyttäjän sijainnin ja karttasovellukset kertovat rajojen paikan. Avoimella paikalla, kuten pellolla, kännykkä tai vastaava paikannuslaite näyttää sijainnin muutaman metrin tarkkuudella. Synkässä metsässä tai rakennusten keskellä näkyvyys taivaalla oleviin satelliitteihin on huonompi ja tarkkuuskin voi olla kymmeniä metrejä.
Kännykän sovelluksesta saa hyvää apua rajan etsimiseen, mutta kännykän näyttämään tietoon pitää suhtautua varauksella. Kännykän näyttämä sijainti voi siis olla kymmeniäkin metrejä väärin. Kun kartassa oleva rajakin voi olla väärin, saattaa rajan tai rajapyykin etsijä olla reilustikin väärässä paikassa. Ammattilaisten käyttöön tarkoitetuilla laitteilla sen sijaan pystytään mittaamaan sijainti muutaman sentin tarkkuudella.
Entä jos kiinteistön rajat kaipaavat selvittämistä?
Jos rajan paikka ei ole tiedossa tai rajaa ei löydy, voi avuksi pyytää maanmittaria hakemalla rajankäyntiä Maanmittauslaitoksesta. Maksullisessa rajankäynnissä selvitetään rajan paikka ja tarvittaessa uusitaan kadonneet rajapyykit.
– Naapurin kanssa on hyvä keskustella ennen rajankäynnin hakemista, jos se vain on mahdollista. Naapurilla voi olla tieto rajan tai rajapyykin paikasta, Karhu sanoo.
Maanmittauslaitoksen lisäksi rajankäyntejä tekevät suurimmat kunnat omilla asemakaava-alueillaan.
Lisätietoja
Palvelupäällikkö Panu Karhu, +358 40 037 8628, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi